Voisiko joku asiasta tietävä valottaa akselivedon ja perävetolaitteen hyviä/kautta huonoja puolia. Perävetolaitteet näyttävät olevan suosiossa, mutta miksi. Tiedän, että esim. veneen käsitltävyys vetolaitteella on helpompaa, mutta onko niillä vaikutusta myös esim. suorituskykyyn. Hyvää veneily kesää!
akseliveto vs sisäperä
joni
185341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Lähtökohta vetotavan valinnalle tulee venetyypistä. Uppoamarunkoiset ja puoliplaanarit ovat yleensä akselivetoisia ja näiden päätarkoituksena ei olekaan saada maksimaalista suorituskykyä hevosvoimista irti.
Liukuvissa veneissä tiettyyn kokoon saakka vetolaite on sikäli parempi ratkaisu, että sen kulmaa voidaan säätää ja näin saada kulkuasento parhaimmaksi eri nopeuksilla ja pidettyä trimmitasojen avulla vene liu'ussa alhaisillakin nopeuksilla.
Suorituskyvystä hyvä esimerkki on Princess V42, jota on valmistettu myös akselivetoisena. Kahdella Volvon 370 hv keskimoottorilla huippunopeus on noin 35 solmua, kun taas kahdella Volvon KAD300 (285 hv) sisäperämoottorilla nopeus nousee juuri yli 40 solmun. Siksi Princess valmistaa enää kyseistä mallia vetolaitteilla. Tuo 40 jalkaa alkaa olla maksimi koko vetolaitteilla, sillä paino rasittaa suuresti erilaisia murroksia mitä vetolaitteessa on. Juuri tästä syystä suuremmat veneet ovat kaikki joko suoralla akselivedolla tai V-vaihteella, (moottorit ovat melko takana, akseli lähtee ensin eteenpäin ja tekee V-kulman ja tulee ulos läheltä peräpeiliä pohjasta) sillä mottoreiden vääntövoimat tulevat niin suuriksi, että vetolaitteet eivät kestä. Onhan se sanomattakin selvää, että suora akseli on huomattavasti kestävämpi kuin muutamalla murroksella oleva vetolaite.
Käsiteltävyyteen vetolaite luonnollisesti vaikuttaa, koska akselikoneen taaksepäin vievä potkuvirta ei kulje peräsimen kautta, kun taas vetolaite kääntyy kokonaisuudessaan. Ongelma on suurin yksimoottoriveneissä, joissa ei ole keulapotkuria.
Painojakauma vaikuttaa myös vetotavan valintaan. Jos vertaa esim. Fairline 31 Cornichen keskimoottori ja sisäperämoottoriversioiden kellunta-asentoa samoilla perusmoottoreilla, on ero huomattava. Keskimoottorit antavat kauniimman asennon ja keula ei nouse "taivaisiin", samoin se auttaa kulkuasennon löytämisessä nopeassa ajossa.
Taloudellisuus on suurin piirtein samaa luokkaa, kulutus per kuljettu maili tulee hyvin todennäköisesti edullisemmaksi johtuen vetolaitteen suuremmasta nopeudesta samoilla kierroksilla. Alitehoiset koneet veneessä eivät muuta kuitenkaan tilannetta suuntaan eikä toiseen. Tällöin keskimoottoriversio saattaa olla parempi vaihtoehto nimenomaan kulkuasentoa ja moottorin rasitusta ajatellen.
Usein yhdellä keskimoottorilla varustettua venettä voi ajaa hyvinkin laajalla nopeusskaalalla. Vastaava vetolaiteversio nostaisi keulan pystyyn ja liukukynnys kasvaisi suureksi.
Mikäli keula ei ole kovin kevyt niin jos on vene, jossa on 2 konetta niin vasta selvästi yli 40 jalkaisessa tarvitsee keulapotkuria. Venehän kääntyy paikallaan, jos sitä osaa ajaa.
Flaikkareissa tosin keulapotkuri paikallaan,koska esim. 40 jalkaisessa flaikkarissa jo sen verran tuulipintaa ja kaiken lisäksi tuon mallisen veneen ajo-ominaisuudet ovat heikommat.
V42 on muuten usein tuotu Suomeen liian pienillä moottoreilla. Jopa vain 2xKAD43 230hv. Siis siinähän ei ole mitään järkeä. Outoa on myös se, ettei Princess tarjoa V-drive vaihtoehtoa ohjelmassaan. No useat eurooppalaiset valmistajat ovat samoilla linjoilla. Varsinkin tuollainen pienehkö valmistaja kuten Princess varmasti ei ole opetellut kyseistä ratkaisua vielä.
Olen sitä mieltä, että 40 jalkainen vene on ehdottomasti liian suuri vetolaitteilla. Olet oikeassa niistä syistä. Kyllä joku 35 jalkaa on aivan ehdoton maksimi.
Riippuu venetyypistä. Osittain olet täysin väärässä käsiteltävyyden suhteen.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että vetolaitteilla oleva vene on noin 35 jalkaan saakka, siitä suuremmat akseleilla.
Flaikkarit ovat perinteisillä pitkillä akseleilla, joissa koneet salongin alla.
Sen sijaan open tyyliset liukuvat veneet ovat vetareilla tai lyhyillä akseleilla eli v-driveilla.
Hyvät ja huonot puolet:
Vetolaitteet:
huippunopeus (muutama solmu tulee lisää)
pitkiin akseleihin verrattuna suuremmat sisätilat
- manööverit satamissa. Kun kaasu ja vaihde ei erikseen, hankalampi pyörittää
- painonjakauma, liikaa painoa ihan perässä
- kestävyys. Varsinkin kovin suolaisessa vedessä vetarit eivät oikein kestä
V-Drive:
toisin kuin pitkissä akseleissa sisätilat eivät kärsi
erinomainen ratkaisu suurissa veneissä, varsinkin jos kunnon suuret tunnelit. Ajo-ominaisuudet hyvät
käsiteltävyys satamissa. Kahdella koneella pyörii paikallaan ilman kaasua, kun toinen vaihde eteen, toinen taakse
kestävyys
painonjakauma
- vaatii enemmän konetehoa
Perinteinen akseliveto:
sopii hyvin flaikkareihin
kestävyys
painonjakauma
- ei kovin urheilullinen ajettavuudeltaan
- syö sisätilat olemattomiksi mcc-tyyppisissä veneissä, kun moottorit niin edessä (joissain 40 jalkaisissa mid cabin cruisereissa voi olla 3 suurta makuukajuuttaa, jos V-drive ja vain 2, jos pitkät akselit)
Monia muitakin hyviä ja huonoja puolia on, mutta kaikkia pieniä yksityiskohtia ei jaksa muistella.
Kiitokset kaikille. Sain arvailuilleni tukea. Siitä, että perävetolaite häviäisi käsiteltävyydessä akselivedolle en kyllä omien kokemuksieni mukaan allekirjoittaisi. Siihenkin tietysti vaikuttavat monet eri veneisiin liittyvät ominaisuudet. Aikeissa olisi hankkia perähyttivenettä ja sen takia asia kiinnostaa. Minori, kun luottaa akselivetoon ja on ilmeisesti arvostettu ammattilaistenkin keskuuudessa. Muita vastaavia akselivedolla varustettuja veneitä ei juuri mieleen tule (n. 7-8m puoli/liukuvaa). Olenko oikeassa, jos väitän akselivedon huolettomammmaksi ja luotettavammaksi? Miten asia on pitkällä aikavälillä ajateltuna esim. kustannusten suhteen?
Eräs esimerkki akselivetoisesta puoliliukuvasta 31 jalkaisesta moottoriveneestä on UTÖ 31. Veneessä on kolme todella suurta osastoa, moottori sijoitettu keskisalongin alle. Hyvin suuri peräsalonki ei olisi mahdollinen jos veneessä olisi perävetolaite. Nopeus on max n.26 solmua, tosin matkavauhtina noin 21 solmua kuulemani mukaan. Yleensä varustettuna keulapotkurilla suuren tuulipinnan takia.
Mielenkiintoisia kommentteja, joista osa asiaa ja osasta voisi käydä pidempääkin keskustelua. Oletko itse ajanut erikokoisia veneitä erilaisilla järjestelmillä, eli onko väitteillesi oikeaa pohjaa?? Mielestäni esimerkiksi erilliset kaasut ja vaihteet ovat hankalammat käyttää kuin vaikkapa vetolaitteiden hallintalaitteet, varsinkin jos ovat sähköiset. Tällöin käsiä ei tarvitse siirtää kahvoilta toisille kovassa tuulessa, jolloin pelkkä vaihteen veto ei riitä.
Princess on todellakin jo suuri venevalmistaja ja kyllä hekin ovat miettineet V-vaihteen käyttöönottoa varmasti. Jostain syystä jenkit ovat sen ottaneet omakseen.
Millaisista peleistä sinulla siis on konkreettisia ajokokemuksia??
Kokemukseni rajoittuvat yksimoottorisiin 6 - 9 metrisiin liukuviin ja puoliliukuviin, joten kaksikoneisista en osaa sanoa mitään. Sellaiseen, missä olisi vaihde ja kaasu erillään en ole törmännyt lainkaan, mutta kuvauksesi ohjailtavuuden vaikeudesta on helppo uskoa.
En ole kymmeniin vuosiin tavannut sellaista akselivetoista venettä, jossa kaasu ja vaihde olisivat olleet eri vivussa eli siinä suhteessa tilanne on sama perävetolaitteessa ja akselivetoisessa.
Olen juuri aloittanut veneilyn ja minulla taitaa olla sellainen UTÖ 31 veneen runko, kovasti anakin saman näköinen. Tilat ovat mahtavat mutta pienehköstä koneentehosta johtuen en saa sitä plaaniin. Onko tietoa mikä olisi ko. rungolle kone suositus? Olisihan se mahtavaa ajella senkin kokoisella veneellä 21 solmua, tilajen puolesta ihanteellinen perhevene eikä se vauhti vielä haittaa mutta tulevaisuutta silmällä pitäen.
Nykyään tuo Utö 31:n suositus näyttäisi olevan 200-400 hv. Nopeutta luvataan 25 kn 260 hv:n koneella (lähteenä Vene 1-2/03). Nykyinen vakiokone on Volvo Penta 200 hv, nopeutta ei ilmoiteta.
Kipparissa 1/97 on juttua Utösta. Sen mukaan ensimmäisissä veneissä käytettiin 165- ja 180-hevosvoimaisia Mercruisereita (BMW). Lehdessä esitellyssä veneessä on 220-heppainen Perkins, jolla huippua on 19 solmua ja matkanopeus 13 solmua. Kyse on siis puoliliukuvasta veneestä.
Mikähän mahtaa olla veneesi ikä? Nimittäin 90-luvun alussa runkoa levennettiin perästä, minkä ansiosta perä kantaa isommankin koneen. Suurin Utöseen asennettu kone kuulemma 400 heppainen. Sillä vauhtia olikin sitten yli 30 solmua...
Siis tuo perän leventäminen vaikuttaa tietenkin siihen, että perän kantavuus/noste paranee ja vene liukuu paremmin. Peränhän ei varsinaisesti tarvitse kantaa konetta, joka on keskellä venettä.
Jenkit käyttävät neljän vivun järjestelmää edelleenkin, varsinkin V-vaihteen yhteydessä.
Soita Johanssonin veistämölle, osaavat varmasti neuvoa luulisin. Runkohan tehdään kait Muovi-Simolassa Kerkkoossa. Ilmeisesti nykyisin käyttävät Volvon KAMD300 (285hv) konetta.
Mun vene on vuosimalli -81 ja siinä on Bedford:n 145hv diesel kone. Vene 8 solmun jälkeen rupee nostaan keulaa ja vetään vettä perässään mutta ei jaksa nousta. Mietinkin tässä että auttaisko jos vaihtais potkuria, taitaa kyllä olla että kone on vähän vajaa tehoinen. Onko tietoa kuin voin varmistua että runko on Utö, onko se vaan silmällä todettava? Kannet siinä on joku näppärä jälkeenpäin laittanu, mutta on todella tilava ja ollaan siinä kovasti viihdytty. Kiitoksia kovasti jo saamistani tiedoista, miten on pärjätty ennen nettiä?
Eipä taida tuo 145 hv millään riittää nostamaan venettä liukuun/puoliliukuun. Trimmitasoista voisi olla jotain apua, ellei sellaisia jo ole. Varmin keino lienee kuitenkin hankkia isompi kone, jos halajat vauhtia lisää.
Jos vene on aito Utö, niin luulisi siitä löytyvän joku kilpi tms, jossa asia mainitaan. Ko. Kippari-lehti ei mainitse mitään runkovalmiina myydyistä Utöista, tiedä häntä sitten. Asia selvinnee kun soitat veistämölle B-H Johanssonille Kråköön ja kysyt.
Kuva veneestä ja yhteystiedot löytyvät Vene-lehden sivuilta Veneily 2003 -linkistä.
http://193.65.90.164/
tyhmä kysymys mutta voiko sisäperä koneellista venettä käyttää maalla,vai täytyykö syöttää vettä.
Joka ikiseen venemoottoriin pitää syöttää vettä, jos niitä meinaa laittaa kuivalla maalla käyntiin ! (taitaa jotain ilmajäähdytteisiä pikkukoneita olla olemassa, erittäin harvinaisia)
kalastus ongelma
Juurikaan muunlaisia akselivetoisia nähnyt kuin vaihde ja kaasu erillää.
Akseliveoisissa juurikin tuo voiman tuuppaaminen taphtuu se akselin suuntaisesti ja siksi on tehottomampaa, toki kestävämpää. "Yksinkertainen on"