Osatakila, sivustaagit taaksepäin, ei barduunoita.
Sivustaagit olen vetänyt sillai sopivan kireälle, että 10 metrin tuulessa eivät ole löysällä.
Mites tuo takastaagi tulis kiristää, kun siinä on sellainen pylpyräskuuttisysteemi?
Millon tiukataan, millon löysätään?
Miten vaikuttaa etustaagin kireyteen, miten vaikuttaa ison muotoon?
Sivustaagit olen vetänyt sillai sopivan kireälle, että 10 metrin tuulessa eivät ole löysällä.
Mites tuo takastaagi tulis kiristää, kun siinä on sellainen pylpyräskuuttisysteemi?
Millon tiukataan, millon löysätään?
Miten vaikuttaa etustaagin kireyteen, miten vaikuttaa ison muotoon?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Perästaagi vaikuttaa pääasiallisesti isonpurjeen muotoon. eli kiristäessä maston ylä osa taipuu taaksepäin jolloin isonpurjeen yläosa takaosastaan aukeaa(päästää tuulta). Staagin kiristäminen helpottaa veneen hallintaa tuulenlisääntyessä vastaiseen purjehdittaessa vähentäen myös veneen kallistusta, koska kallistava momentti vähenee purjeen yläosasta. Avotuulilla perästaagin kiristyksellä ei ole merkitystä samoin kuin vastaisella. Keulastaagin kireyteen perästaagi ei vaikuta, vaan keulastaagin kireys kuvailemassasi veneessä hoidetaan sivu vanttien avulla, koska saalingit veneessäsi ovat taaksepäin suunnatut. Barduunoilla sitä vastoin saadaan säädettyä keulastaagin kireyttä, varsinkin jos saalingit ovat osatakilaisessa veneessä suoraan sivuille. Barduunathan kiinnittyvät mastossa samaan kohtaan(korkeus) kuin keulastaagi.
Mielestäni vanttisi ovat melkokireät jos 10m/s purjehdittaessa suojan puolen vantit eivät elä yhtään veneen kallistuessa!?
Siinä rikissä sivuvantit pitävät etusaagin kireällä. Eikä uudempia 19/20 rikejä lukuunottamatta osarikeissä takastaagilla ole suurtakaan merkitystä etustaagiin. Takastaagilla hallitaan lähinnä maston taivutusta ja sillä isonpurjeen muotoa. Mastoprofiili ja topin ohennus sitten paljonkin takastaagin merkitykseen.
Jos takastaagin vaikutus pitää laittaa pienen pähkinän kuoreen, kiristäminen latistaa isoapurjetta. Sitä siis kiristetään kryssillä tuulen voimistumisen mukaan ja löysätään tuulen keventyessä ja aina avotuulilla. Lähtötiedoilla ei aikaisemmin sanotun takia paljoa väljempää pähkinänkuorta osaa antaa.
Kielipoliisiksi haluamatta, mutta väärinkäsitysten välttämiseksi voisi mainita, että veneen pituussuuntaiset ovat staageja, poikittaiset vantteja. Siis noin melko vakiintuneen käytännön mukaan.
Onko tosiaan näin, ettei ko takilatyypissä takastaagin kireys vaikuta etustaagin kireyteen?
Olen aina ajatellut, että takastaagia kiristämällä saadaan fokan etuosa litteämmäksi.
Hyvin monessa osatakilaisessa veneessä takastaagi vaikuttaa varsin paljon etustaagin kireyteen. Vaikutuksen määrä riippuu mastoprofiilin jäykkyydestä, alavanttien kireydestä ja tietysti osatakilaisuuden määrästä.
"Nykyaikaisissa" takiloissa on varsin tukeva profiili ja etustaagi korkeammalla, kuin 70/80-luvulla. Näissä takastaagilla on suuri vaikutus etustaagiin.
Vastaavasti joissain 80-luvun veneissä vaikutus saattaa olla pienempi, koska masto taipuu runsaasti, jolloin etustaagi tulee hiukan alemmas ja ei kiristy vastaavasti.
Omassa veneessä tuo on helppo itse kokeilla rannassa tai purjehtiessa. Vaikutusta voi lisätä kiristämällä alavantteja, mikä vähentää maston taipumista.
Paljonko hekin kiristyksellä on virkaa tuossa takilamallissa?
Taipuuko 19/29 takilan yläoastaan takastaakia kiristämällä, iäkös etustaagi estä mastonhuippua taipumasta?
Toppirikissä etustaagin kireys on kokonaan takastaagin varassa. Sitä varten siinä paremmissa veneissä on hydrauliikkaa, eli voimaa saa käyttää reippaasti.
Noissahan toppi on yleensä varsin jäykkäkin, eikä toisaalta erityisen järeitä menetelmiä takastaagin kiristämiseen. Ainahan siinä silti pientä taipumaa tulee latistamaan isoa. Se kai lienee osa ideaakin.
Siksi hommasin kuusinkertaisen taljan takastaagin kukonjalkaan. Näkyy nousukulmassa.
Laita vielä kukonjalan päähän yksi talja tuplaamaan välitys. Veto jää silti vain kohtuulliseksi verrattuna hyvään mekaaniseen kiristimeen tai hydraulisylinteriin verrattuna.