Kerronpa teille helposta 700 litran akvaariosta - vaikka kiekkoja sisältääkin. Edellinen sisustus nimittäin oli varsin työläs ja tuli siksi jopa laiminlyödyksi. Siinä oli pengerryksiä muovilevystä hiekan alla, oli korkkikaarnasta sisustusta ja vesi kiersi hiekan allekin. Liuskekiveä, kasveja ja kantoja. Plekot söi kasveja ja levitti juurakkopurua ja syvyys ( 85cm ) teki käsivarresta riittämättömän. Hieno se kyllä oli hyvinvoidessaan. Taustana vielä tätä korkkia ja sinistä lasia omana taustalaatikkona. Mutta vaikea siis putsata ja työläs huoltaa - huh. Myös vesilaitos vaikeutti työtä runsaalla veden kalkituksella ja punaleviä ruokkien. Akvaarion syvyys paitsi vaatii valaisimilta paljon - se myös jättää partikkelit helposti pyörimään altaaseen. Aikaa myöden oli tuota akvaariotekniikkaa onneksi kertynyt joten päätin muuttaa asiat.
Nyt siis uuteen ja helppoon versioon. Ensinnäkin hiekka on hienoa. Kaksi sisäsuodatinta on nurinpäin ja pyyhkivät poistoveden pohjan suuntaisesti. Hieno hiekka ei ime kuonaa ja pohjaa ei enää koskaan tarvitse imuroida!!! Se kylläkin kulkeutuu hiljakseen akvaarion toiselle puoliskolle - mutta parin viikon välein lanaan sen takaisin. Sisäsuodattimet eivät ole aina päällä ( kello ) vaan iltapäivän ruokailut ja satunnaisesti muutenkin suljettuna.
Karahkot jättäisivät normaalisti virtauksen katveet hiekkaan - siksi ne ovatkin punotun siiman varassa roikkuvina eivätkä pohjassa lainkaan. Siis akvaarion päästä toiseen välivedessä kauniit mutkikkaat männyn uppo-oksat. Niissä sitten mm sinisilmäpleco lekottelee. Eivät tiellä pohjassa eivätkä muutenkaan.
Itse suodatusta hoitaa kolme Eheimin professionaalia sekä yksi märkä/kuiva -suodatin. Märkä-kuivasuodatin sekin nykyisellään toimii hyvin ja hapettaa vettä niin vietävästi. Kolme muuta proffaa tarkoittaa hyvin harvoja huoltokertoja. Ehkäpä reilut yksi ulkosuodin neljästä huolletaan/kuukausi. Suodatinmateriaali märkäkuivaa lukuunottamatta on eri karkeuksien vanu. Vanhat roskiin ja uusi tilalle - piste.
Sen lisäksi suodattimet poistavat vetensä akryyliputkiin ( 2 kpl ). Kirkkaassa ja ø 12cm putkessa on suodatinpalloja. Vesi valuu metrin niiden lomassa ennen akvaarioon ehtimistään. Putkiin runsaan valon vuoksi kertyy hieman levää ja hapettumisen sekä rauhallisen takaisin virtauksen lisäksi loputkin veden epäpuhatauksista suodattuu. Vain märkäkuivasuodatin sadettaa vetensä suoraan takaisin. Happee siis riittää.
Kaikki ovat tavallaan valutussuodattimia.
Akvaarion päällä kasvaa kaksi yli metristä peikonlehteä - rehevät juuret akvaariossa heiluen. Ja ne todella rehottavat akvaarion päällä nämä akryyliputket lomassaan. Peikonlehtiviidakkoa saa karsia lehden jos toisenkin kuukauden aikana. Samasta syystä ravinteet ja muut moskat imeytyvät peikkojen toimesta pois akvaariosta. Levästä ei tietoakaan. Lasit täytyy putsata kerran kuussa hienoisesta härmästä - mutta itse levää on vain akryyliputkissa. Ei nitriittiä, ei ammoniakkia eikä juuri koskaan paljoa nitraattiakaan.
Vedenvaihto kerran viikossa-kahdessa. Ei pohjan imurointia. Sisäsuodattimet kylläkin putsaan myös kerran kuussa.
Peikonlehdet saavat valoa monimetallilampuista 6500K jotka ovat katonrajassa - tosin polttavat välillä tätä ehtivää peikkoa. Valo siivilöityy vihertävänä akvaarioon. Alempana on lisäksi halogeenivaloja varsissaan iltavalaistuksena peikonlehtikasvustoa alempana. Näissä uudet päivänvalohalogeenipolttimot 4700K .
Kasveja on nyt vain jokunen tropican karahkoihin kiinnitetty - sellaiset jotka ei plecoille maistu. Kunhan plecoille ( kolme isoa ) löytyy uusi koti laitan akvaarioon vallisneriaa ja muutaman kiekon lisää - ja siten kasveilla hieman lisään ”työtaakkaani”. Sterpaiden noin nelikymmenpäinen parvi vipeltää pohjassa ja putsaa kiekkojen ruokapöydän.
Nyt siis uuteen ja helppoon versioon. Ensinnäkin hiekka on hienoa. Kaksi sisäsuodatinta on nurinpäin ja pyyhkivät poistoveden pohjan suuntaisesti. Hieno hiekka ei ime kuonaa ja pohjaa ei enää koskaan tarvitse imuroida!!! Se kylläkin kulkeutuu hiljakseen akvaarion toiselle puoliskolle - mutta parin viikon välein lanaan sen takaisin. Sisäsuodattimet eivät ole aina päällä ( kello ) vaan iltapäivän ruokailut ja satunnaisesti muutenkin suljettuna.
Karahkot jättäisivät normaalisti virtauksen katveet hiekkaan - siksi ne ovatkin punotun siiman varassa roikkuvina eivätkä pohjassa lainkaan. Siis akvaarion päästä toiseen välivedessä kauniit mutkikkaat männyn uppo-oksat. Niissä sitten mm sinisilmäpleco lekottelee. Eivät tiellä pohjassa eivätkä muutenkaan.
Itse suodatusta hoitaa kolme Eheimin professionaalia sekä yksi märkä/kuiva -suodatin. Märkä-kuivasuodatin sekin nykyisellään toimii hyvin ja hapettaa vettä niin vietävästi. Kolme muuta proffaa tarkoittaa hyvin harvoja huoltokertoja. Ehkäpä reilut yksi ulkosuodin neljästä huolletaan/kuukausi. Suodatinmateriaali märkäkuivaa lukuunottamatta on eri karkeuksien vanu. Vanhat roskiin ja uusi tilalle - piste.
Sen lisäksi suodattimet poistavat vetensä akryyliputkiin ( 2 kpl ). Kirkkaassa ja ø 12cm putkessa on suodatinpalloja. Vesi valuu metrin niiden lomassa ennen akvaarioon ehtimistään. Putkiin runsaan valon vuoksi kertyy hieman levää ja hapettumisen sekä rauhallisen takaisin virtauksen lisäksi loputkin veden epäpuhatauksista suodattuu. Vain märkäkuivasuodatin sadettaa vetensä suoraan takaisin. Happee siis riittää.
Kaikki ovat tavallaan valutussuodattimia.
Akvaarion päällä kasvaa kaksi yli metristä peikonlehteä - rehevät juuret akvaariossa heiluen. Ja ne todella rehottavat akvaarion päällä nämä akryyliputket lomassaan. Peikonlehtiviidakkoa saa karsia lehden jos toisenkin kuukauden aikana. Samasta syystä ravinteet ja muut moskat imeytyvät peikkojen toimesta pois akvaariosta. Levästä ei tietoakaan. Lasit täytyy putsata kerran kuussa hienoisesta härmästä - mutta itse levää on vain akryyliputkissa. Ei nitriittiä, ei ammoniakkia eikä juuri koskaan paljoa nitraattiakaan.
Vedenvaihto kerran viikossa-kahdessa. Ei pohjan imurointia. Sisäsuodattimet kylläkin putsaan myös kerran kuussa.
Peikonlehdet saavat valoa monimetallilampuista 6500K jotka ovat katonrajassa - tosin polttavat välillä tätä ehtivää peikkoa. Valo siivilöityy vihertävänä akvaarioon. Alempana on lisäksi halogeenivaloja varsissaan iltavalaistuksena peikonlehtikasvustoa alempana. Näissä uudet päivänvalohalogeenipolttimot 4700K .
Kasveja on nyt vain jokunen tropican karahkoihin kiinnitetty - sellaiset jotka ei plecoille maistu. Kunhan plecoille ( kolme isoa ) löytyy uusi koti laitan akvaarioon vallisneriaa ja muutaman kiekon lisää - ja siten kasveilla hieman lisään ”työtaakkaani”. Sterpaiden noin nelikymmenpäinen parvi vipeltää pohjassa ja putsaa kiekkojen ruokapöydän.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hei - proosa tuli luettua, entäs arvostelut? :-)
Läksyt opittu, kantapäänkautta? Olisi tosimukavaa nähdä myös kuva, vai löytyykö se jo jostain? Kantojen irrottaminen pohjasta on IDEA. Ne sisäsuodattimet kyllä ihmetyttää, ylösalaisin? siis sähköjohtoa vedensisässä melkoisesti, onhan se tietysti hieman vedealla jokatapauksessa.
Vinkeistäsi lienee paljon hyötyä akvaristeille päivittäin!
Kerrassaan oli niin mielenkiintoinen selitys ja mielessä hahmottui kyllä jonkinmoinen kuvakin altaastasi, mutta kuva olisi kyllä mukava nähdä!
ei valitettavasti verkossa ole. Voisinhan joskus sellaisen scannatakin - jos olisi minne laittaa. Toisaalta odotetaan niitä vallisnerioita - niin on näyttävämpi.
Eheimin sisäsuodatin ei ole ongelma kuinka se vedessä makaa. Onhan se puutarha-altaaseenkin tarkoitettu. Kiinnityksen joutuu tietenkin säveltämään ja on nykyisin siiman varassa. Ehtiessäni teen akryyliliuskasta tukevamman telineen joka roikkuu laidan varassa ja johon kiinitän suodattimen. Imukupit nurinpäin estävät tärinän.
Siis pohjaa et imuroi, eikä hiekka ota vastaan kalojen jätöksia eikä muutakaan törkyä. Ja tasoitat, siis lanaat jätteen tasaiseksi parin viikon välein?
Jääkö kaikki kököt kuitenkin pohjalle, vai hajoavatko ne olemattomiin kahden viikona aikana? Omat plekoni ainakin tekevät puusta semmoisen määrän purua, etteivät kyllä ehdi hajota.
...on tuo suodattimien nimellinen pumppausteho. Ilman tätä ylisuodatustakin hienoon hiekkaan ei uppoa liete ja pohjaa pyyhkivä sisäsuodattimen poistovirtaus pistää jätökset liikkeelle. Ts ne kulkeutuvat suodattimiin. Se miksi lanaan on koska virtaus kuljettaa tätä ns lentohiekkaa - jätöksiä ei siihen jää. Lanattunakin jätökset kevyempinä pöllähtävät eivätkä hautaudu hiekkaan. Hieno hiekka on mielestäni aivan superia tähän astisella kokemuksellani.
tahtoo Merjakin pikku hiljaa sen hienon hiekan sinne altaaseensa !!
Täytyypä antaa miehelle mietintämyssyyn tuo suodattimen ylös-alaisin kääntö, ei ole moinen mieleeni juolahtanutkaan... se tosin ei ole mitään uutta :-)
Minua kiinnostaa edelleen tuo valaistus, kuten joskus aiemmin kerroin on meillä kaapin hyllyllä useampi kattoon upotettava halogeenispotti (kaksi spottia/muuntaja) ja silloinhan sain vastaukseksi, ettei tuo tavallinen halogeeni saa aikaan kuin levän kasvua. Tietääkö joku voiko näihin "perus-upotettaviin-malleihin" hankkia akvaarioon sopivaa "polttimoa" (tai mikä se nyt onkaan..)?
Mikaelin akvaario vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta, tämän tyyppisistä "erikoisratkaisuista" olisi kiva lukea enemmänkin vaikka täältä keskustelupalstalta. Tottakai vaan mielikuvitus on rajana, mutta kun oma on vähän turhan rajallinen....
Power-set Tampereella myy em halogeeneja. Käyvät tavalliseen huonekaluhalogeenin kantaan ja muuntajaan. Ainakin 50W niitä ja kolmea keilaa joista laajin käy melko lähietäisyydelläkin.
Suodattimen puhdistaminen lienee aika vaivalloista, kun akvaarion pohja estää ainakin Eheimin avaamisen, mikäli se on kovin lähellä. Ideana vähähappisen pohjaveden korvaaminen hapekkaalla pintavedellä - eikä päinvastoin, kuten yleensä tehdään - on mielestäni hyvä ja ansaitsisi joutua mm. Eheimin insinöörien punnittavaksi.
tietää Mikaelin talouden vuotuinen sähkön- ja vedenkulutus ?! Ei vaan, hienolta kuulostaa, tosiaan kunpa sulla olis kotisivut mihin voisi mennä tirkistelemään tätä luomusta. Kyllä ottaa aikansa ennenkuin meikäläisen altaasta voidaan puhua tuolla tavalla. Peikonlehti on jo muuten ämpärissä liottelemassa juuriaan, et kyl määki sit pia saan katel kaunist akvaariot...
Apua!
En ole koskaan kuullutkaan moisesta kasvista? Onko se myrkytön huonekasvi vai akvaarioon tarkoitettu?
Kuulosti kuitenkin kivalta. Kertoisitko siitä hieman lisää.(tai joku muu asiasta tietävä)
taaksepäin. Tämä on jossain tuolla "takana" Mikaelin esittelyssä - Peikonlehi altaaseen tai sitten Mikael vastaa myöhemmin itse
... kun mieheni tutkaili esitystäsi. Onko akvaariossasi lainkaan päällilaseja? Ja sitten mieheni pohti päänsä puhki tuota suodatushommaa, onko sinulla kaksi sisäsuodatinta (nurinpäin) ja 4 ulkosuodatinta, joista kahdessa tämä 12cm halkaisijaltaan oleva akryyliputki suodatinaineineen?? Jos näin on, niin oletko laittanut Eheimin oman poistoputken ko. akryyliröörin sisään vain onko välissä jonkin sortin kiinnitin? Ja tuo suodatusteho, 7000 l/ minuutissa tuntuu todella hurjalta! Katselin Eheimin esitettä enkä kyllä osannut ynnätä suodatustehoja ihan noin isoiksi, laskutaidossani on varmasti parantamisen varaa....:-) Lopputuloksena oli, että ajattelimme hankkia tulevaan kiekkoaltaaseemme yhden ulkosuodattimen lisää (eli kaksi ulkosuodatinta ja yksi sisä).
Viitsitkö vielä kertoa tietämättömälle tuosta märkä /kuivasuodattimesta?? Tiedän minkä näköinen se on (Eheim-esite), mutta miten se käytännössä poikkeaa "tavallisesta" ulkosuodattimesta?
Olisi kiva, jos saisit kuvan altaastasi näkyville. Sanotaanhan , että yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa... tosin tässä tapauksessa ainakin meikäläinen tarvitsee kyllä nuo sanatkin kuvan lisäksi, sen verran tumpelo kun olen :-)
Kyllä nyt tuli tumpeloitua täällä päässä noiden yksiköiden kanssa - tietenkin tarkoitin litraa tunnissa. Tuo 7000 litraakin on vain nimellisteho ja siltikin hieman liioiteltu - oikea lienee 6300 ( 1050l/h ) tai vanhemman tiedon mukaan 6900 ( 1150l/h ). Suodatusteho saadaan karkeasti puolittamalla moottorin nimellisteho - eli päädytään reiluun 3000l/h. Jos vain ulkosuodattimet ovat päällä on teho siis reilut 2000l/tunti.
Kyllä siis kaksi sisäsuodatinta ylösalaisin ja niissä yhteensä kahdeksan patruunaa. Pitkat siis.
Ulkosuodattimet nostavat vetensä sinne puoleentoista metriin ja U-putkella ovat akryyliputken yläpäässä samassa vaijerissa kiinni kuin akryylikin. Akr. putkessa on alun kymmensenttisen jälkeen ritilä joka hajoittaa poistoveden ruiskun. Sen jälkeen vesi valuu suodatinpallojen lomassa n. metrin matkan. Akryyliputken alapää on vedenpinnan alapuolella akvaarion kulmassa joten lotinan ääntäkään ei liioin synny. Myös alapäässä on ritilä jonka varassa pallot on.
Akryyliin on vain porattu reiät ja niissä olevien tappien varassa ritilät on. Tapit pois ja suod. pallot ämpäriin - siinä huolto - itse akryylin sisäpinnan puhdistuksen lisäksi. Ehkä 2-3kk välein, katsotaan nyt.
Märkäkuivasuodatin on hieman konstikas peli. Siinä on kammio koholle joka välillä vuorottelee veden sisäänlaskemisen ja ilman sisäänlaskemisen välillä. Letkuja on siis kolme joista yhdestä sisään tulee tai poistuu ilmaa.
Sisällä oleva hiekka välillä kastuu tilavuuden täyttyessä vedellä ja seuraavaksi lähes tyhjenee ilman täyttäessä tämän tilan ja hapettaessa suodatinhiekan. Kohomekanismin vuoksi pumppu ei haukkaa ilmaa. Kyse on siis Eheimin patentti valutussuodattimeksi.
Alkuun tuo koho ei toiminut kunnolla ja paljon oli toiminnan häiriöitä alkuvuosina. Uudistettu ja viimeisin koho toimii jo hyvin. Suodatin on silti tarkka letkujen toiminnalle ja muille häiriötekijöille - mutta on jo nykyisellään ihan suositeltava. Se on erinomainen veden hapettaja ja tehokas nitriitin hajoittaja. Itse irtopartikkeleissa se ei ole tavanomaisen ulkosuotimen veroinen eikä soveltune ainoaksi ulkosuodattimeksi kovin hyvin. Mutta vesiarvojen parantajan se on verraton kunhan sen virittää hyvin. Tästä syystä en tämän suodattimen poistovettä katsonut hyödylliseksi johtaa akryyliputkeen.
Päälilasit on. Tietenkin päädyissä on aukot suodatinsisäänotoille ja akryyliputkille sekä peikoille - päädyt siis käytännössä 15cm ( tarkkana nyt näissä yksiköissä ) auki.
Kiekothan eivät pidä kovasta virtauksesta, joten kannattaa panostaa sellaiseen suodatukseen joka on tehokasta ilman kovaa virtausta. Märkä/kuiva suodatin on sellainen, ja leijuhiekkasuodatin varsinkin.
Nii onko sulla kuvia akvaariosta? jos on ni mä voin julkasta ne mun sivuilla kuhan skannaat ja lähetät mulle liitteenä. Ni sit kaikki pääsis ihailee sun akvaarioo.
Kuva/kuvat voisi löytyä osoitteesta.
http://koti.mbnet.fi/~jerrypa/mikael.htm
T.jerry
[email protected]
ei ole, mutta voinen palata hiukan tuonnenpana asiaan ja ottaa ne kuvat ja laittaa todellakin sivullesi vierailulle. Laitetaan sitten uusi otsikko kun asia on kypsä.
jep jep
Siis kerran vielä, miten se peikon lehti möllöttää sun akvaariossa? pelkät juuret vedessä? ja ne lehdet? missäs ne on vai ootko virittänyt jotenkin narusta roikkuun ilmaan?
Kiinnostas tietää, mullakin ois meinaan peikko...
Peikkoterveisin, Nipsu
Juuret vedessä, peikko narun varassa ja tuettuna siihen naruun.