Olen muutama vuosi sitten ammattikoulusta valmistunut, jo usean vuoden työelämässä viettänyt henkilö. Nyt kumminkin, jos saisin 15-vuotiaan itseni kiinni, voisin vähän neuvoa häntä tulevaisuuden suhteen. Näinhän en tietenkään voi tehdä, joten kirjotan nimettömänä Suomi24:n foorumille.
Mitkä ovat siis mahdollisuuteni hankkiutua yliopisto-opintoihin? TKK:lla olisi tämä avoimen Väylä-hanke, mutta minua kiinnostaisi enemmän mahdollisesti maa- ja metsätaloustieteellinen, tai matemaattisluonnontieteelliset (meteorlogia) opiskelut enemmän. Olisiko järkevintä vaan hankkia kansi pöntön päälle iltalukiosta, joka antaisi lisää miettimisaikaa muutenkin, vai joku muu, mikä? Ikää on kumminkin 24, joten en mikään ihan teini ole. Nykyinen työ on kumminkin erittäin haastavaa ja mielenkiintoista, mutta urakehitys on tiettyä pistettä korkeammalle tällä pohjakoulutuksella lähes mahdotonta, enkä välttämättä parempia ansioitakaan tulisi saamaan, mutta tunnelin päässä ei näy valoa jos tämä on nyt sitten tätä eläkeikään asti.
Kuinkas nykyään arvostetaan näitä AMK-tutkintoja? Olen hieman katsastellut näitä konetekniikan ja tuotantotekniikan linjoja. Niihin pääseminenhän on tällä pohjalla huomattavasti helpompaa. Ongelma vain on että samalla vaivalla lukisi sitten yliopistossa, koska tiedän että älylliset edellytykset riittäisivät sinnekin. Viisashan ei tähän tilanteeseen olisi koskaa joutunutkaan, mutta sitä en koskaan ole väittänyt olevanikaan.
Mitkä ovat siis mahdollisuuteni hankkiutua yliopisto-opintoihin? TKK:lla olisi tämä avoimen Väylä-hanke, mutta minua kiinnostaisi enemmän mahdollisesti maa- ja metsätaloustieteellinen, tai matemaattisluonnontieteelliset (meteorlogia) opiskelut enemmän. Olisiko järkevintä vaan hankkia kansi pöntön päälle iltalukiosta, joka antaisi lisää miettimisaikaa muutenkin, vai joku muu, mikä? Ikää on kumminkin 24, joten en mikään ihan teini ole. Nykyinen työ on kumminkin erittäin haastavaa ja mielenkiintoista, mutta urakehitys on tiettyä pistettä korkeammalle tällä pohjakoulutuksella lähes mahdotonta, enkä välttämättä parempia ansioitakaan tulisi saamaan, mutta tunnelin päässä ei näy valoa jos tämä on nyt sitten tätä eläkeikään asti.
Kuinkas nykyään arvostetaan näitä AMK-tutkintoja? Olen hieman katsastellut näitä konetekniikan ja tuotantotekniikan linjoja. Niihin pääseminenhän on tällä pohjalla huomattavasti helpompaa. Ongelma vain on että samalla vaivalla lukisi sitten yliopistossa, koska tiedän että älylliset edellytykset riittäisivät sinnekin. Viisashan ei tähän tilanteeseen olisi koskaa joutunutkaan, mutta sitä en koskaan ole väittänyt olevanikaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mitä jos kävisit työvoimatoimistossa koulutusneuvojalla? Sieltä saat tietoa jokaisesta alasta ja eri kouluista. Siellä voi kyllä ihan itsekin käydä etsimässä tietoa.
3-vuotisen ammattikoulun käynyt on hakukelpoinen yliopistoon. Eli ei muuta kuin pääsykoekirjoja pänttäämään. Mitä alaa olet ajatellut maa- ja metsätieteellisessä? Joihinkin pääaineisiin pääsee helposti sisään, toisiin ei. Esim. maatalous- ja elintarviketeknologia ovat sieltä helpommasta päästä. Kokonaan toinen juttu on se, että kuinka siellä yliopistossa pärjää, jos ei ole lukiota käynyt. Meteorologia on aika matemaattista, ja mmtdk:ssa kaikille kuuluu vähintäänkin matematiikan tasokoe, jonka pitäisi vastata lukion pitkän matematiikan oppimäärää.
Pääset paremmin töihin tienaamaan ja keräämään ylennyksiä, kun pysyt "vain" ammattiopistotasolla. Eniten etua on, jos käy kaikki mahdolliset kiinnostavat ja hyödylliset oman alan kurssit - yliopisto-opintoja tarvitset vain sellaisissa töissä, joihin nimenomaisesti vaaditaan yliopisto-opintoja, kannattaa tsekata se tässä vaiheessa omalta osaltasi. Huomasin tämän asian vasta kun olin itse ekaa vuotta yliopistossa... Tosin minun alani on kaupallinen, jolloin on aika lailla "laajemmat markkinat", kuin jollain erikoistumista vaativalla alalla. Kauppatieteilijät tappelee samoista työpaikoista merkonomien ja tradenomien kanssa.... :(
... sitä iltalukiota lämpimästi, sen suorittaa nopeammin kuin lukion "normaalisti". Jos työ tuntuu tympivän jo tuossa vaiheessa (tai etenemismahdollisuudet), se tekee sitä hyvin suurella todennäköisyydellä myös kymmenen vuoden kuluttua, ja mitä nopeammin lähdet opiskelemaan, sitä nopeammin valmistut. Mieti kuitenkin tarkkaan.
Itse opiskelen konetekniikkaa ja diplomityö tällä hetkellä menossa, tosin lukio on takana.
Sanoisin, että mieti kumpaa haluat lukiota vai yliopistoa?
Jos lukiota (=saa sielläkin päntätä ihan riittävästi), niin mene iltalukioon. Voihan olla että se on ylioppilaslakki jonka haluat. :)
Lukio ainakin minulle oli se kaikista vaikein koulu! Yllätys, yllätys! Luusin, että se olisi ollut korkeakoulu/yliopisto, mutta ei. Sellainen stressi, jota koin lukiossa ja kiireinen tahti, ei onnistunut minulta. Korkeakouluilla on sen sijaan akateeminen vapaus, joka ainakin minulle sopi.
Jos HALUAT ehdottomasti yliopistoon, niin mene suoraan. Itse kun hakeuduin korkeakouluun, niin halusin ehdottomasti sinne ja ruksitin hakupapereissa eri vaihtoehdoiksi aloja, jotka nyt jotenkuten vastasivat kiinnostusta. SIellä sisällä yliopistossa sitten voi suoritella mielensä mukaan poikkitieteellisiä aloja, joten valitse sellainen ala joka nyt joten kuten sopii sinulle. Olin itse 22 v kun aloitin opinnot ja tunsin olevani ihan yhtä nuori kuin muutkin 18-vuotiaat. Mutta yliopsitossa aloittaa opinnot jopa 45 vuotiaat, joten mielestäni et ole vanha.
Jos olet nopea lukemaan, niin se on avainsana yliopisto opinnoissa. Itse en sitä ollut ja kun tuli luettavaa materiaalia, niin olin ihan "kusessa" alussa koko homman kanssa. En yksinkertaisesti osannut lukea siten, että olisin saanut ekat tentit läpi. Lukutaito on eri ihmisilä eri luokkaa. Pajon asiaan vaikuttaa, jos olet paljon ihan vaan lukenut mitä tahansa kirjallisuutta. Jos osaat poimia tekstistä sen olennaisen nopeasti, niin pärjäät. Minä en koskaan ole elämässäni lukenut muuta kuin ne 'lukion kirjat' -tyyliin. Harrastukset oli muualla. :)
Matematiikasta ne osaa kommentoida. Itse luin kaikki ne laajat matematiikat joita lukiossa oli tarjolla enkä mitenkään hyvillä arvosanoilla, joten sanonkin aina, että jos minä olen selvinnyt korkeakoulun matikoista, niin siitä selviää silloin kuka tahansa. Mutta ei ole käsitystä siitä, miten hyvin lukion lyhyen tai jonkin muun matematiikan suorittaneet sitten todellisuudessa osaa matematiikkaa..
Jos matematiikat epäilyttää, niin suorittele joitakin avoimen tai muiden preppauskurssien (voi olla kalliita) matikoita etukäteen. Siten opit enemmän matematiikkaa ja näet vähän millaista se on.
Harmittaisi myös kuulla, jos kerran haluat yliopistoon ja et sinne menisi!
Yliopisto ei takaa työllisyyttä, joskus voi jopa vaikeuttaa työn saantia. Mutta se 'pääoma' ja kokemus, mitä sieltä saisit, on tavoittelemisen arvoista. Itse olen nainen, joten se vaikeuttaa työmarkkinoile siirtymistä. Jos olet mies, olet etulyönti asemassa. => yliopistoon vaan!
Jos teet sekä lukion että yliopiston, niin voi olla että lukion jälkeen olet niin poikki että yliopisto jää! Lukio on rankka koulu. Se on harmi, jos ehdottomasti haaveilet yliopistosta/korkeakoulusta.
En muuten tiennyt, että ammattikouluopinnoilla pääsee hakemaan yliopistoon. Sen tiesin, että insinööri ja teknikko linjoilta kyllä lukion lisäksi, mutta jos näin todella on, niin EI MUUTA KUIN suoraan yliopistoon/korkeakoululle.
että pidät lukiota raskaampana kuin yliopisto-opintoja? Siinä mielessä lukio on tietysti tympeämpi, että siellä on jatkuvat läsnäolopakot.
Mutta ainakaan humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joita olen opiskellut, ei lukemisen määrää, alaa ja asioiden vaikeustasoa voi verrata lukioon millään lailla.
Lukiossa riitti, kun luki kokeeseen edeltävänä iltana ydinkohdat 100 sivuisesta kirjasta (tai pelkät muistiinpanot, jos sellaiset oli). Se ei todellakaan riitä, kun yliopiston kirjatentissä on 500-1000 sivun lukemisto. Esimerkiksi psykologiassa tenteissä tyypillisesti kysytään varsin yksityiskohtaisia kysymyksiä, joten laajat kokonaisuudet on pakko opetella täysimääräisesti.
En tosin tiedä aloista, joista aloittaja tiedusteli. Mutta tuskin maa- ja metsätaloustieteellisestäkään lukematta läpi selviää. Vaikka olisi kuinka lusmu, kuten minä, on täällä pakko lukea.
Ei se niin kummallista ole. Lukiossa joutuu lukemaan laajasti eri aloilta, omista lähtökohdista riippumatta. Jos on vielä tunnollinen luonne, koeviikolla joutuu pänttäämään ihan kunnolla. Sen sijaan voin kuvitella, että mat.&fys. lahjakas tyyppi pääsee TKK:lla varsin helpolla, tosin varmasti pääaineesta riippuen. Toisaalta ei-niin-lahjakas opiskelija saa hakata päätä seinään moneen kertaan.
MMTDK:sta voin sanoa omasta kokemuksesta, että tenttikirjallisuutta voi olla vaikka 1000 sivun edestä, mutta monissa aineissa riittää, että lukee luentomonisteen kunnolla. Tosin poikkeuksiakin on. Ja taas tulee vastaan ne opiskelijan omat kyvyt. Varsinkin kun kursseja joutuu lukemaan myös muilta laitoksilta, voi maatalousekonomian opiskelija olla vaikeuksissa kotieläintieteen peruskurssin kanssa ja päinvastoin.
Lukiossa ei kyllä voi "laajasta" puhua, kun kaikessa liikuttiin aivan pinnalla ja oppimäärät ovat sangen pieniä. Yhdellä psykologian perusopintokurssilla (5 op) olen lukenut ja oppinut mielestäni enemmän kuin lukion kaikilla psykologian kursseilla yhteensä.
Itse luin lukiossa aina edellisenä iltana tenttiin vähän, ja keskiarvoni oli 9. Myös kymppejä sai kirjoja vähän vilkaisemalla. Samaa ei voi sanoa yliopiston tenteistä (pois lukien joidenkin aineiden perusopintokurssit).
En itse ole opiskellut yliopistossa matematiikka, mutta sitä opiskelleen lahjakkaan (esim. kirjoitti laudaturin pitkästä) kaverini mukaan sen perusopinnoissakin joutui opiskelemaan asioita oikeasti. Ehkä TKK:ssa sitten liikutaan matematiikassa aika pinnalla?
En tietenkään voi puhua kaikkien alojen puolesta. Olen opiskellut tähän mennessä neljää eri ainetta (hyvinkin erilaisia ja eri tiedekunnista), joista kaikista voi kuitenkin sanoa, että ne ovat kaukana lukiotasosta.
Toki opiskeluiden raskaus ja vaikeus on paljolti kiinni alasta sekä opintonopeudesta. Esimerkiksi omien kokemusteni mukaan psykologian perusopintokurssien (kovat) vaatimukset ovat toiselta planeetalta kuin kansantaloustieteen (kevyet).
Jos taas opiskelee hitaasti (sanoisin sellaiseksi alle 60 op/vuosi), niin toki silloin yo-opiskelu on kevyttä. Mutta jos opiskelee ripeästi (esim. 100 op/vuosi), niin kyllä työtä joutuu tekemään. Tietysti lukiossakin tunnollisesti opiskelessa menee enemmän aikaa kuin lusmuillessa, mutta 100 op yliopistossa vastaa kyllä helposti koko lukion opintoja.
TKK:lla on eritasoisia matematiikan kursseja. TKK:n laaja matematiikka tuskin häviää vaikeudessa tavallisen yliopiston matikoille. Sitten on tietysti näitä käytännönläheisempiä ja helpompia kursseja, joita suurin osa lukee. Joillakin aloilla ei tarvita niin teoreettista matematiikan hallitsemista, joten matematiikan ei kannata käyttää niin paljon aikaa. Ei kuitenkaan voi yleistää, että TKK:n matematiikka olisi pinnallista, koska vain osa siitä on.
Jos mielit HY:n fyssan laitokselle, niin tiesi ei ole kovinkaan kivikkoinen, ainakaan sisäänpääsyn kannalta. Pääsykokeesta ei tarvitse nimittäin kummoisia pisteitä saada. Lukion fysiikan kohtalainen hallitseminen riittää varmasti.
Varsinaiset opiskelut ovat kuitenkin aika haastavia ja eteenpäin mennään lujaa vauhtia. Ihmisiä on kyllä todistettavasti selvinnyt fuksisyksystä lyhyelläkin matikalla, mutta pitkän oppimäärän hallitseminen yliopistolle tultaessa olisi kuitenkin enemmän kuin suotavaa. Lukioasioita kun ei juurikaan kertailla, vaan uutta asiaa tulee niin perhanan kovaa tahtia. Eli sinun tapauksessasi olisi ehkä hyvä käydä suorittamassa iltalukiossa pitkä matikka/fysiikka.
Itse opiskelen juurikin meteorologiaa ja sivuaineina fysiikkaa&teoreettista fysiikka. Opiskelut ovat ainakin omasta mielestäni olleet kokonaisuudessaan todella mielenkiintoisia. Kyky oppia ymmärtämään miten luonto oikeasti toimii on nyt vaan niin helkkarin siistiä. Palkan perässä ei luonnontieteitä tosin välttämättä kannata lähteä lukemaan, vaan ratkaisevinta on oma kiinnostus. Huippuliksaa kiskovia fyysikkojakin tosin löytyy, mutta keskipalkka jää reiluun kolmeen tonniin. Hyvä palkka toki, mutta tuskin ratkaisevasti parempi kuin mitä duunarihommistakin voisi saada.
Mutta joka tapauksessa tervetuloa vaan jos kiinnostaa! Itse en ole omaa valintaani päivääkään katunut ja opiskeluköyhäilynkin on kestänyt huippukivojen ainejärjestöjen pyörittämän opiskelijaelämän voimalla. :)
"Olen hieman katsastellut näitä konetekniikan ja tuotantotekniikan linjoja"
Töitä luultavasti riittää, ainakin nyt koulussa oleville. Tosin nyt on tainnut aika paljon IT-alan aloituspaikoista siirtyä juuri konetekniikkaan joten saattaa olla tulevaisuudessa jopa suuri koneinssi-ylitarjonta, niin paljon vaihtelua kuitenkin alalla on.
Vaativuus opinnoissa on melko kyseenalainen, varsinkin iltalinjoilla saattaa pystyä vaikeimmat kurssit käytännössä "skippaamaan" kun läpipääsyrajat ovat niin alhaalla.
Jos tahdot konepuolen tutkinnon helpolla käy AMK:ssa koneosastolla tuotantotekniikkaa, jos taas tahdot syventyä asiaan enemmän käy yliopiston puolella teknillistä mekaniikkaa, rakennetekniikkaa tai vastaavaa.
Veikkaan, että kannattaisi eka tehdä AMK-tutkinto ja sitten tarpeen vaatiessa jatkaa DI:ksi.
Työllistyminen riippuu varmaan aika pitkälti siitä mitä olet ennen tehnyt, talouspuolen tai tekniikan opinnot ja työt ovat varmaan iso etu haettaessa työtä.
Uskon että olet työnantajien silmissä huomattavasti edellä näitä nykyisiä amk-inssiopiskelijoita, joilla monella on pohjana kehnosti suoritettu lukio tai aivan eri alan ammattikoulututkinto. Itseasiassa joskus vaikutti, että sinne oli kasattu matemaattisesti lahjattomimmat.