Olemme ohittaneet tai paremminkin alittaneet erään maagisen rajan. Lieksa on ollut tukevasti tähän asti Joensuun jälkeen maakunnan toiseksi suurin kunta asukasluvultaan. Nyt ollaan sitten kolmas kun Kontiolahti ajoi ohi.
Kertoo tiettyä tarinaa Lieksan kehityskaaresta. Lokakuun lopussa oli Lieksan asukasluku enää 13 246 nuppia.
Nyt voitaisiin panna Lieksassa ja tällä palstalla pystyyn veikkauskisa, että minä vuonna ja missä kuussa väkilukumme alittaa maagisen rajan, 10 000 henkeä. Lieksan Lehti tai joku muu, idea on käytettävissä. Itse veikkaan siihen menevän n. 5 - 7 vuotta.
1960-luvulla taisi olla Lieksa-Pielisjärven yhteinen väkilukun n. 30 000. Ihan kuin olisi pientä alenemista tapahtunut.
Voidaankin jo arvailla onko Lieksa asumiskelpoinen kauaakaan aikaa sen jälkeen kun väkimäärä tippuu alle 10 000:een, ollen esim. 7629 tms. Jonkunmoinen henkinen alaraja se on. Nelikirjaiminen luku.
Kertoo tiettyä tarinaa Lieksan kehityskaaresta. Lokakuun lopussa oli Lieksan asukasluku enää 13 246 nuppia.
Nyt voitaisiin panna Lieksassa ja tällä palstalla pystyyn veikkauskisa, että minä vuonna ja missä kuussa väkilukumme alittaa maagisen rajan, 10 000 henkeä. Lieksan Lehti tai joku muu, idea on käytettävissä. Itse veikkaan siihen menevän n. 5 - 7 vuotta.
1960-luvulla taisi olla Lieksa-Pielisjärven yhteinen väkilukun n. 30 000. Ihan kuin olisi pientä alenemista tapahtunut.
Voidaankin jo arvailla onko Lieksa asumiskelpoinen kauaakaan aikaa sen jälkeen kun väkimäärä tippuu alle 10 000:een, ollen esim. 7629 tms. Jonkunmoinen henkinen alaraja se on. Nelikirjaiminen luku.
Vastaukset 16
Vanhimmat
...järven yhteinen asukasluku ollut koskaan lähellekään 30000.
50-60-lukujen taitteessa oli vielä n. 260000.
Sitten tuli Heikki Turunen ja ettei miehen elämä olisi mennyt ihan päin helvettiä päättivät maalaiset muuttaa kaupunkeihin.
Näin Turuselle saatiin töitä!
Jonkunhan siitä muutosta ja murroksesta piti kirjoittaa.
Uskokaa tai älkää minä keksin tuon ihan äsken!
Muistelen vaan että olisi ollu joskus 50-luvun lopulla pelkästään Pielisjärvellä tuo 26 000 ja Lieksan kauppalassa oli 4 500 lissää. Sehän tehnee tuollaset 30 000 ja rapiat päälle.
Mutta oli miten oli, 26 000 on melekein sama kuin 30 000. Ja sitte kun on nuo 7 000 ja nehi suurin osa eläkeläisiä ja melekonen osa juoppoja niin mitenhän sitte suu pannaan. Veikkoonpa jotta on elämä vähän ankeeta sitten nimenomaan vanaholle. Kuka hoetaa kun ihan kaikki ei voe olla kuiteskaan vanahustenhoetajina.
Näin on, ei sentään 30 000.
päin pitää mennä jotta alueen asukasluku oli vielä alle 10 000? Varmaan aika kauas kuitenkin, ehkä ainakin 100 v vähintään. Voi olla jopa 150 v pitää mennä, tuonne 1850-luvulla asti.
Eihän tänne kohta tule enää teollisuuttakaan kun nuoret loppuu. Kuka tehtaan perustaa kylään, jossa asuu vain yli 55 vuotiaita vaareja ja muoreja.
"Kuka tehtaan perustaa kylään, jossa asuu vain yli 55 vuotiaita vaareja ja muoreja."
Kiinaan ne tehtaat perustetaan nykyään. Ja kyllä siellä aika paljon nykyään asuu alkoholisteja, hulluja, narkkareita, muuten vain pimahtaneita ja elämässään sivuraiteelle ajautuneita. Ja koko ajan lisää muuttaa, mitä halvemmiksi asunnot käyvät ihmisten muuttaessa pois. Syrjäytyneitä on koko ajan enemmän, kun eläkeläiset kuolevat pois ja nuoretkin lähtevät muualle. Jäävät vain ne, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, kun jäädä "maailmanlopun kuntiin" sekavina odottamaan viimeistä matkaansa.
----ollen esim. 7629 tms.----
Mikä ihmeen erituyinen raja on tuo 7000, voisiko joku Lieksan tuntija sen mulle tymälle kertooo.
Lieksa-Pielis...
Koettakaa nyt perkeleen umpiot uskoa ettei se lukema ole koskaan yltänyt 30000 lahellekään.
Vuonna 1966 oli 26855 asukasta. Sen enempää täällä ei ole koskaan ollut. Tämä on sitten tilastosta vedetty tieto eikä mikään "luulotoimiston" näkemys.
Vittu mitä idiootteja nää on kun ei vaivauduta hakemaan faktoja noin yksinkertaisille asioille.
Se kertoo teidän älynlahjoistanne... tai paremminkin niiden puutteesta.
Tässä linkissä on koko Suomen askasluku 1600-luvulta!
http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/nalkaa.html
Ja suurin asukasluku on ollut Lieksa-Pielisjärvellä vajaa 27 000
Että Suomen rajat ovat olleet 1600-luvulla toisenlaiset, ja Suomi on kuulunut välillä Ruotsille, ja välillä Venäjälle.
vuoteen 2100 ja katsella Lieksan aluetta. Veikkaanpa, että täällä ei asu silloin enää ketään. Talot on purettu ja keskustan paikalla kasvaa nuorta männikköä. On käynyt kuten Brahean kaupungille.
EU:n vaatimusesta sudet ja karhut vaeltelee alueella kenenkään niitä pelästyttämättä. Joitain kävelypolkuja turisteille on jätetty jäljelle ja jossain nykyisessä keskustassa on muistopatsas, jossa kerrotaan lyhyesti paikalla olleesta kaupungista, Brahea II:sta..
Ei tule olemaan Lieksa koskaan tyhjä. Ainakin minä ja minun suku tullaan aina diggaamaan Lieksaa ja asutaan täällä aina. Vaikkei kukaan muu asuisikaan. Syyvään metässä marjoja ja sieniä ja vaikka salakalastellaan ja pyydetään oravia ja jäniksiä.
Perunoita kasvatellaan omiks tarpeiksi. Kyllä täällä voi elellä vaikka erakkona. On sen verran kuiteskin vanhoja pellonpohjia mitä viljellä ja minun suvulla kuokka käessä pysyy.
Ei Lieksa tyhjene koskaan, se on varmaa. Raukat vain menköhöt merten taa.
Ei Lieksa ole koskaan ihan tyhjä asukkaista, ei silloinkaan ole ollut, kun Brahen kaupunki, lakkasi olemasta, asukkaat jäi!
ennemmin kuin Lieksa. Jos tiukka paikka tulee niin Suomen viimeiset asujaimet tulevat löytymään Lieksasta. Me ainakin tehhään niin monta muksuu, oikeita himo-lieksalaisia, että heitä tänne riittää vielä vuosisadoiksi eteenpäin.
Että sopii tänne tulla aikanoneella vaikka v. 2500 niin Lieksassa asuu edelleen sama katajainen kansa, joka ei pienistä pelästy.
ens vuonna
Monelta Pielisjärven ennen niin elinvoimaiselta kylältä on valot jo sammutettu. Monin paikoin missä ennen oli taloja ja peltoja ja kauppoja löytää tänä päivänä vain pajukkoa tai umpimetsää.
Saa melkein ihmetellä, että missäs täällä se kylä olikaan. Jossain näillä main sen piti olla, mutta miksi ei näy mitään.
Jos haluaa omin silmin nähdä yhteiskunnan muutoksen niin kannattaa lähteä ajelemaan syrjäseuduille. Moni kylänen on jo kuollut, monet kuihtuvat hiljalleen ja odottavat viimeisten savujen sammumista. Ei yksistään Lieksassa, vaan Suomessa kokonaisuudessaan on tämä maaseudun autioituminen havaittavissa. Ankeaa nähdä miten kerran niin elinvoimaiset kylät rapistuvat hiljalleen pois jääden todellisiksi silmäniloiksi ja mielialan nostattajiksi.