Vajaa 2v siitä kun tiemme erkanivat. Mietin sua vieläkin J***i(n) ja rakastamaan tuun aina. Olin vain niin hemmetin vihainen, että en pystynyt sitä sinulle kertomaan silloin vuosi takaperin. Päätin että jos kerta joudun elämään tietäen, että olet jonkun toisen nyt niin parempi katkaista välit kokonaan ja jatkaa eteenpäin. Meidän piti olla ystäviä vielä, mutta toisin kävi. Mä en vain pystynyt siihen... sattui liian paljon. Anna anteeksi. Tajusin vasta jälkeenpäin minkä virheen olin tehnyt, tyhmyyttäni heitin menemään jotain sellaista minkä saa vain kerran elämässään omakseen. Syvällä sisimmässäni suren vieläkin ja vuodatan kyyneleitä joita kukaan ei koskaan tule näkemään. Muistelen kaiholla niitä 6 vuotta jotka sain olla kanssasi, olit hyvä kumppani ja olisin halunnut viettää loppuelämäni kanssasi. Nyt olen yksin ja tuntuu siltä että tulen aina olemaan yksin, kuljen elämäni loppuun asti tätä katkeraa polkua yksin tietäen, että en saa sua enää koskaan. Sattuu niin helvetisti...
http://youtube.com/watch?v=PvM0kn-Q_7M
http://youtube.com/watch?v=PvM0kn-Q_7M
Vastaukset 2
Vanhimmat
älä koskaan katkeroidu,et saa muuta kuin huonon olotilan itsellesi (saanut jo).
yritä päästä itsesäälistä eroon,vaikka se tällä hetkellä sattuukin,kaikki tuntuu turhalta ja tyhjältä.
toivon selviytymistä ja parempaa jatkoa elämääsi
..jo paremmalta?