"Moittiminen tuottaa mielihyvää
30.8.2004 YLEn Tiedeuutiset/YLE Terveys
Toisten moittiminen yhteisten normien rikkomisesta tuottaa tunnetusti mielihyvää, vaikka itse ei siitä erityisesti hyötyisikään. Mielihyvä näkyy myös aivojen tasolla. Se osoitettiin Sveitsissä tehdyssä kokeessa, missä kuvattiin koehenkilöiden aivoja yksinkertaisen rahapelin aikana.
Pareittain käydyssä pelissä käytettiin pieniä rahapanoksia ja siinä saattoi toimia molempien pelaajien yhteisen edun hyväksi tai pelkästään oman etunsa mukaan. Jos toinen osapuoli toimi itsekkäästi, häntä saattoi rangaista.
Osassa kokeita rankaisijalle ei ollut rahallista hyötyä tai haittaa rankaisemisesta, osassa kokeita rankaiseminen "maksoi" eli rankaisija menetti rahaa. Siitä huolimatta useimmat valitsivat rankaisemisen.
Päätöksenteon aikana - rangaista vai ei - kuvattiin pelaajien aivoja PET-kameralla. Rankaiseminen aktivoi aivokuoren alapuolella olevaa aluetta, jonka tiedetään aktivoituvan yleensä mielihyvän kokemuksista. Aivoissa ei näkynyt paha mieli toisen petoksesta vaan nimenomaan mielihyvä, joka liittyi toisen saamaan läksytykseen.
Rottakokeista tiedetään, että rotat ovat erittäin innokkaita aktivoimaan suurin piirtein vastaavaa aluetta aivoissaan sähköisesti saadessaan siihen tilaisuuden eli se liittyy ilmeisesti hyvin voimakkaaseen mielihyvän kokemukseen.
Aineistosta verrattiin samojen koehenkilöiden aivojen mielihyväalueen aktivoitumista maksuttoman ja maksullisen rangaistuksen aikana. Mitä voimakkaammin maksuton rangaistus aktivoi mielihyväaluetta, sitä useammin koehenkilö valitsi myös itselleen kalliiksi käyvän rangaistuksen.
Ihminen ei siis valitse toimintatapojaan pelkästään rationaalisesti ja taloudellisesti, vaan rahanmenetyksen uhallakin valitaan mielihyvää tuottava kosto. Kaikki koehenkilöt olivat miehiä ja seuraavaksi tutkijat haluavat selvittää onko miesten ja naisten toimintatavoissa eroa.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_mielenterveys&jutunid=3036
30.8.2004 YLEn Tiedeuutiset/YLE Terveys
Toisten moittiminen yhteisten normien rikkomisesta tuottaa tunnetusti mielihyvää, vaikka itse ei siitä erityisesti hyötyisikään. Mielihyvä näkyy myös aivojen tasolla. Se osoitettiin Sveitsissä tehdyssä kokeessa, missä kuvattiin koehenkilöiden aivoja yksinkertaisen rahapelin aikana.
Pareittain käydyssä pelissä käytettiin pieniä rahapanoksia ja siinä saattoi toimia molempien pelaajien yhteisen edun hyväksi tai pelkästään oman etunsa mukaan. Jos toinen osapuoli toimi itsekkäästi, häntä saattoi rangaista.
Osassa kokeita rankaisijalle ei ollut rahallista hyötyä tai haittaa rankaisemisesta, osassa kokeita rankaiseminen "maksoi" eli rankaisija menetti rahaa. Siitä huolimatta useimmat valitsivat rankaisemisen.
Päätöksenteon aikana - rangaista vai ei - kuvattiin pelaajien aivoja PET-kameralla. Rankaiseminen aktivoi aivokuoren alapuolella olevaa aluetta, jonka tiedetään aktivoituvan yleensä mielihyvän kokemuksista. Aivoissa ei näkynyt paha mieli toisen petoksesta vaan nimenomaan mielihyvä, joka liittyi toisen saamaan läksytykseen.
Rottakokeista tiedetään, että rotat ovat erittäin innokkaita aktivoimaan suurin piirtein vastaavaa aluetta aivoissaan sähköisesti saadessaan siihen tilaisuuden eli se liittyy ilmeisesti hyvin voimakkaaseen mielihyvän kokemukseen.
Aineistosta verrattiin samojen koehenkilöiden aivojen mielihyväalueen aktivoitumista maksuttoman ja maksullisen rangaistuksen aikana. Mitä voimakkaammin maksuton rangaistus aktivoi mielihyväaluetta, sitä useammin koehenkilö valitsi myös itselleen kalliiksi käyvän rangaistuksen.
Ihminen ei siis valitse toimintatapojaan pelkästään rationaalisesti ja taloudellisesti, vaan rahanmenetyksen uhallakin valitaan mielihyvää tuottava kosto. Kaikki koehenkilöt olivat miehiä ja seuraavaksi tutkijat haluavat selvittää onko miesten ja naisten toimintatavoissa eroa.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_mielenterveys&jutunid=3036
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.