90-luvun alussa äitini tapasi miehen, ja he ostivat kiinteistön yhteisellä
pankkilainalla. Naimisiin he eivät koskaan menneet, vaan muutaman vuoden yhteiselon jälkeen mies lähti lätkimään omille teilleen. Kiinteistön
omistusosuuksiin ei kuitenkaan silloin tehty muutoksia, vaan äitini jäi asumaan heidän entiseen
yhteiseen kotiinsa. Tästä meni vielä pari vuotta ja mies joutui taloudellisiin
vaikeuksiin. Koska hänellä oli edelleen osuus yhteisestä kiinteistöstä, alkoivat velkojat
kiinnostua. Tällöin, äitini ja hänen entinen avopuolisonsa päättivät siirtää kiinteistön
kokonaan äitini nimiin. Kauppakirjat tehtiin pankissa, äitini maksoi varainsiirtoverot jne ja kauppa näytti olleen kaikin puolin kunnossa. Asiat tosin mutkistuivat, kun äitini hiljattain kuoli. Mies nimittäin tuli vaatimaan perikunnalta rahaa itselleen velasta, joka on syntynyt silloin kun äitini lunasti häneltä lopun osuuden kiinteistöstä. Miehen perusteluna on se, ettei raha ollut vaihtanut
omistajaa kaupantekopäivänä. Tämän hän voi osoittaa pankin tiliotteilla. Kirjallista
velkakirjaa hänellä ei tietenkään ole esittää. Kauppakirjan mukaan kuitenkin koko kauppasumma on
maksettu kaupantekopäivänä, ja että omistus- ja hallintaoikeudet siirtyvät ostajalle, kun
koko kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettu. Kauppakirjassa ei ole mainintaa velasta tai velkakirjasta tms.
Lainhuudatustodistusten mukaan kiinteistö kuuluu kokonaisuudessaan äidilleni. Kuinka
tässä pitäisi menetellä?
pankkilainalla. Naimisiin he eivät koskaan menneet, vaan muutaman vuoden yhteiselon jälkeen mies lähti lätkimään omille teilleen. Kiinteistön
omistusosuuksiin ei kuitenkaan silloin tehty muutoksia, vaan äitini jäi asumaan heidän entiseen
yhteiseen kotiinsa. Tästä meni vielä pari vuotta ja mies joutui taloudellisiin
vaikeuksiin. Koska hänellä oli edelleen osuus yhteisestä kiinteistöstä, alkoivat velkojat
kiinnostua. Tällöin, äitini ja hänen entinen avopuolisonsa päättivät siirtää kiinteistön
kokonaan äitini nimiin. Kauppakirjat tehtiin pankissa, äitini maksoi varainsiirtoverot jne ja kauppa näytti olleen kaikin puolin kunnossa. Asiat tosin mutkistuivat, kun äitini hiljattain kuoli. Mies nimittäin tuli vaatimaan perikunnalta rahaa itselleen velasta, joka on syntynyt silloin kun äitini lunasti häneltä lopun osuuden kiinteistöstä. Miehen perusteluna on se, ettei raha ollut vaihtanut
omistajaa kaupantekopäivänä. Tämän hän voi osoittaa pankin tiliotteilla. Kirjallista
velkakirjaa hänellä ei tietenkään ole esittää. Kauppakirjan mukaan kuitenkin koko kauppasumma on
maksettu kaupantekopäivänä, ja että omistus- ja hallintaoikeudet siirtyvät ostajalle, kun
koko kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettu. Kauppakirjassa ei ole mainintaa velasta tai velkakirjasta tms.
Lainhuudatustodistusten mukaan kiinteistö kuuluu kokonaisuudessaan äidilleni. Kuinka
tässä pitäisi menetellä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
teillä ei ole suurempaa hätää. Jos kauppakirjaan on merkitty kauppahinta kuitatuksi kauppakirjan allekirjoituksin, niin ex-sulhon tehtävä on näyttää toteen, että sitä ei ole todellisuudessa maksettu vaikka näin on kauppakirjaan kirjattu. Tiliotteet sinänsä näyttävät vain, että juuri niillä tileillä ei ole tapahtunut rahan liikkeitä. Onhan se mahdollisuuksien rajoissa, että kummallakin osapuolella on ollut joitain muita tilejä muissa pankeissa, jotka sittemmin lopetettu (esim.) tai että taloudellsiten ongelmien vuoksi exä ei kauppahintaa tililleen edes siirtänyt, vaan halusi sen shekkinä joka helppo vaihtaa käteiseksi. Esimerkiksi.
Sitäpaitsi...milloins tämä kauppa äidin ja ex-sulhon välillä on tehty? Vaikka äiti olisikin jäänyt kauppahinnan velkaa, velka on saattanut vanhentua jos sitä ei ole välivuosina mitenkään exä perinyt.
Omistusoikeus on kuitenkin siirtynyt äidillesi eikä siinä ole mitään epäselvää.
Kaupat on tehty liki kymmenen vuotta sitten.
Luulen, että velkakirjaa ei ollut tehty sen takia, että se on arvopaperi siinä missä jokin muukin, ja siten verottajalle ilmoitettava. Jos velkojat olisivat todenneet ex-sulhon luovuttaneen kiinteistönsä osuuden pois mutta saaneen vastineeksi rahanarvoisen velkakirjan, olisi varmaan se mennyt velkojen pantiksi. Näin ollen, ex-sulhon velkojat ovat jääneet nuolemaan näppejään, koska hänellä ei ollut kiinteää omaisuutta tai muuta varallisuutta. Mene ja tiedä, ihmisten pitäisi tehdä kaikki sopimukset kirjallisesti, elinaikanaan...
Miten sen pankkilainan kävi? Oliko se maksettu kokonaan/osittain ja kuka sen oli maksanut? Olisiko siinä käynyt niin, että äitisi oli maksanut lainaa, mies ei, ja/tai äitisi olisi sitten kaupantekohetkellä ottanut vastatakseen jäljellä olevan lainan? Kannattaa kysyä sieltä pankista, miten asia on hoidettu.
En ole mikään juristi, mutta...
"Kauppakirjan mukaan kuitenkin koko kauppasumma on
maksettu kaupantekopäivänä, ja että omistus- ja hallintaoikeudet siirtyvät ostajalle, kun
koko kauppasumma on kokonaisuudessaan maksettu. Kauppakirjassa ei ole mainintaa velasta tai velkakirjasta tms."
Tuntuu vähintäänkin oudolta alkaa kysellä "saataviensa" perään nyt kun kaupan toinen osapuoli on kuollut.
Minä en maksaisi hänelle mitään.