Minulla on suunnittelun alla huonetilaa jakava hypoteettinen puroakvaario ja siinä vielä yksi pulma - kertokaapa ajatuksia sen ratkaisemiseksi kunhan tässä siihen asti pääsen. Ensi itse akvaariosta mielikuvituksenne ratoksi.
Akvaario siis on reilu parimetrinen ( huom ), mutta vain 30cm korkea. Litroja siis alta 300. Yläkehyksiä ei ole. Pohjalasi on kuitenkin poikkeuksellisen vahva koska: Akvaarion pohjalla on ensin taaksepäin reilusti kohoava muoviristikko - kuin pulpetinkansi. Tämä köynnösristikko kannattelee sen päälle aseteltuja pyöreitä pienen nyrkin kokoisia kiuaskiviä - muutama isompi seulanpääkivi seassaan. Hiekkaa ei siis ole lainkaan eikä vinottainen ristikko näy ”kiuas”-kivien alta. Kivien takareuna kohoaa ristikon päällä akvaarion puoliväliin 15cm:n. Pohjasta kohollaan on vinottain myös muutama pitkä ja suora uppokarahko akvaarion suuntaisena kärki aina pinnalla asti tullen esiin pinnallaolevien kasvien seasta ( niisä kohta ). Ristikon alleen jättämässä tilassa on suodatuksen otot. Akvaarion toisessa päädyssä on suodatuksen poisto sen voimakas virtaus pitkän akvaarion suuntaisesti kuplien saattamana.
Akvaarion keskitukien väleihin on sen takareunaan kiinnitetty huomaamaton kirkas akryylihylly. Peitelaseja ei ole. Tässä hyllyssä on tasaisesti isoja reikiä joissa kasvaa Kirjojuorukkia ( nopea kasvuinen hohtavalehtinen amppeli jonka lehtien nurja puoli on lilan värinen ). Amppelin lehdet ovat osin akryylihyllyn varassa peittäen sen ja suurin osa roikuu akvaarion takana takalasia vasten. Taustaa ei siis tarvita vaan kivet tekevät taustan puoliväliin asti ja yläosassa näkyy toisella puolella taakse kasvaneet amppelin vihreänlilat lehdet. Sesongin mukaan akryylissä on muutama kukkivakin kukka amppelien seassa. Akvaarion yläpuolella roikkuu virtakisko josta akvaario ja kasvit on valaistu halogeenikasvikohdevalon.
Kalojen ruokintajätökset siis vaipuvat pyöreiden kivien lomasta lasipohjalle ja suodatuksen imuun. Sieltä voimallisesti käy myös vedenvaihdot. Mutta miten ruokkia kalat? Normaali pohjalta syöminen ei tässä mukulakivisessä akvaariossa onnistu. Tähän kun keksisi vastauksen!
Akvaario siis on reilu parimetrinen ( huom ), mutta vain 30cm korkea. Litroja siis alta 300. Yläkehyksiä ei ole. Pohjalasi on kuitenkin poikkeuksellisen vahva koska: Akvaarion pohjalla on ensin taaksepäin reilusti kohoava muoviristikko - kuin pulpetinkansi. Tämä köynnösristikko kannattelee sen päälle aseteltuja pyöreitä pienen nyrkin kokoisia kiuaskiviä - muutama isompi seulanpääkivi seassaan. Hiekkaa ei siis ole lainkaan eikä vinottainen ristikko näy ”kiuas”-kivien alta. Kivien takareuna kohoaa ristikon päällä akvaarion puoliväliin 15cm:n. Pohjasta kohollaan on vinottain myös muutama pitkä ja suora uppokarahko akvaarion suuntaisena kärki aina pinnalla asti tullen esiin pinnallaolevien kasvien seasta ( niisä kohta ). Ristikon alleen jättämässä tilassa on suodatuksen otot. Akvaarion toisessa päädyssä on suodatuksen poisto sen voimakas virtaus pitkän akvaarion suuntaisesti kuplien saattamana.
Akvaarion keskitukien väleihin on sen takareunaan kiinnitetty huomaamaton kirkas akryylihylly. Peitelaseja ei ole. Tässä hyllyssä on tasaisesti isoja reikiä joissa kasvaa Kirjojuorukkia ( nopea kasvuinen hohtavalehtinen amppeli jonka lehtien nurja puoli on lilan värinen ). Amppelin lehdet ovat osin akryylihyllyn varassa peittäen sen ja suurin osa roikuu akvaarion takana takalasia vasten. Taustaa ei siis tarvita vaan kivet tekevät taustan puoliväliin asti ja yläosassa näkyy toisella puolella taakse kasvaneet amppelin vihreänlilat lehdet. Sesongin mukaan akryylissä on muutama kukkivakin kukka amppelien seassa. Akvaarion yläpuolella roikkuu virtakisko josta akvaario ja kasvit on valaistu halogeenikasvikohdevalon.
Kalojen ruokintajätökset siis vaipuvat pyöreiden kivien lomasta lasipohjalle ja suodatuksen imuun. Sieltä voimallisesti käy myös vedenvaihdot. Mutta miten ruokkia kalat? Normaali pohjalta syöminen ei tässä mukulakivisessä akvaariossa onnistu. Tähän kun keksisi vastauksen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olisiko muoviristikko pitkän sivun suuntainen ja kohoaisi toista päätyä kohti, vai kohoaisi etulasista kohti taustaa? Ja kaikki kalojen käytössä oleva pohjapinta-ala olisi nimenomaan näiden kivien peitossa, jolloin veden syvyys olisi maksimissaan 20-25 cm?
Hahmotelma on erittäin mielenkiintoinen, ja olen itsekin mielessäni ajatellut samantyyppistä puronpoikasta, sitten joskus kun asunto on oma.
Vitsi, kun sulla on näitä loistavia ideoita :)
Olen kade...
Siis sivustakatsoen alhaalta lukien. Ensin on etummaiset hieman pienimmiksi valitut kivet. Kivipohja nousee takalasia kohden ritilikön varassa. tämä ritilikkö on kiinnitetty takalasiin sen lasilistaan mutta ei näy kivien alta. Eli sivustakatsoen alempi puolikas on kivipohjaa.
Sitten puolivälistä ylös näkyy amppelin lehdet takalasin takaa. Aivan vesirajassa tietenkin heiluvat virrassa pitkät kasvien juuret. Akvaariossa ei ole yläkehyksiä joten vain pieni lasireuna erottaa akvaarion päällä kasvavat kasvit itse vesimaailmasta. Muutama kukka seassaan. Kaiken lävistää pari uppokarahkoa.
Pohjakivet on mustia. Taustalla voimakas lila ja vihreä kuten akvaarion päälläkin. Tähän sopii kuvitella jokin harkittu poltetun keltainen lilja ja samanvärinen mangoplekoparvi. Kenties tälle pitkälle graafisenmustalle pohjalle voisi vielä laittaa yhden rikotun saviruukun - eikä muuta.
Miten olisi kalojen ruokintaan jonkinlainen automaatti tai pussukka harvasilmäisestä verkosta? Toinen juttu on, oppivatko kalat näihin...
hyvältä kuulostaa. Itse olen mielessäni hahmotellut konstruktiota, jossa osa kivistä yltää veden pinnan yläpuolelle, ja suodattimen paluuvirtaus tulee näille kiville. Näinhän on mahdollista että levät ja muut eliöt kotiutuvat kivien pintaan. Pintaan asti yltävät kivet vaativat tosin paljon tukirakennelmia alleen = paljon tilaa = paljon painoa.
Mitä kiviä olet ajatellut käyttää? Laavakivi olisi huokoisuutensa ja keveytensä takia erinomaista, mutta en osaa sanoa voisiko sen terävät särmät vahingoittaa joitain kaloja, ja vaikuttaisiko se vesiarvoihin kalkkikiven tavoin.
Ruokkimiseen voisi yksi ratkaisu olla yksi nurkkaus, jossa kivet olisi melko pieniä (1-2 cm) verrattuna muihin kiviin, ja siinä ruoka ei hautautuisi rakoihin niin helposti, eikä ero muihin kiviin olisi kovinkaan suuri.
sileitä ja mustia ns kiuaskiviä. Myös harjuseulanpää kivistä löytyisi mutta nämä kiuaskivet on valmiiksi valikoitu ( järvenrantakiviä ). Tasainen sileä kvi ja kivipohja olisi esteettiseti tehokkain ja luontuisi virtaukseen upeasti.
On se mukavaa huomata,että joku muukin kehittelee päässään hieman tavallisuudesta poikkeavia systeemejä! :) Vaikka täytyy myöntää, että "kalteva" akvaario ei ole toistaiseksi juolahtanut mieleeni... Täytyypä laittaa tuo ajatus pääkoppaan hautomaan.
Omissa suunnitelmissani olen päätynyt sellaiseen joissain liikkeissä kasvialtaana olevaan systeemiin, jossa on useita altaita "jonossa" ja vesi liikkuu korkeimmasta matalimpaan, josta se taas pumpataan takaisin korkeimpaan. Systeemillä saisi olla pituutta ainakin pari metriä. Leveys riippuu siitä, olisiko kyseessä U-muoto vai suora allasjono. Kanneton systeemi tietenkin. Sitten joskus kun omistan oman talon, niin tarkoitus on tehdä siihen lasikatettu terassi, semmoinen conservatory, talvilämmin tietenkin. (tai sitten uhraan yhden huoneen tähän tarkoitukseen, jos ei tuota terassia satu olemaan ;-) Ja tuo allasrykelmä siihen keskelle ja ympärille ja muualle "huonetta" viherkasveja niin paljon kuin vain mahtuu. Puutarhapöytä ja pari tuolia, ja siinä vasta onkin soma paikka istuskella. :) Jonkin sortin oma "kasvitieteellinen puutarha lammikolla" siis...
Toinen mielenkiintoinen ajatus, jonka kerran näin toteutettuna yhdessä ravintolassa Lontoossa, on lasinen "olohuoneenpöytä", jonka sisässä on akvaario. Oli upean näköinen! Ko. pöytä pitäisi tietysti sijoittaa niin, etteivät kalat stressaannut liikaa (ei siis työpöydäksi!) ja hommata siihen vähemmän arkoja fisuja....
Minä olen unelmoinut vinopohjaisesta akvaariosta, jossa sopivia syvyyksiä olisi monille eri kaloille ja kasveille. Siis ikään kuin pieni osa järven tai joen rantaa. Akvaario voisi olla toisesta päästään 70 cm syvä ja toisesta vain parikymmentä. Pituutta voisi olla pari metriä ja leveyttä tavalliset 60-70 cm. Sen aluspöydälle tekisin samanmuotoisen vastakappaleen puusta, mutta tietenkin toisinpäin, jolloin akvaarion yläreuna olisi vaakatasossa.
Sitten yksi ajatus oli yhdistää eri akvaarioita U-putkella, josta kalat oppisivat uimaan läpi. Vesihän pysyy ammeessa väärinpäin olevassa lasissa kun sen pohjan nostaa pinnan yläpuolelle. Akvaarioitten vedenpinta olisi samalla tasolla, mutta voisi olla eri tasollakin, jos suodattimet ottaisivat kauimmaisesta akvaariosta veden ja päästäisivät sen suodatettuna ensimmäiseen. Tämä rakennelma olisi siis kuin osa pientä jokea tai ojaa.
Ottakaa kunnon laajat kotivakuutukset ennen kokeilua, vaikka kaikki toimisikin luonnonlakien ja fysikan lakien mukaan on yksi laki joka kumoaa kaikki muut, ja se on murphyn laki ja se menee näin, kaikki menee päin v****a silloin kun ei pitäisi.
Ja mikael tuon altaasi pohljan toimivuudesta, meillä on kokeiltu vinoja pohjia akvaarion nurkaan päin missä on poisto hanan kautta, ajatuksena oli että kalan jätökset ja ruuan tähteet saisi poistettua lappoamatta mutta tämä ei toimi. Veden ja pa***n ominaispaino on niin lähellä toisiaan että pa**a pääsee pohjaan ja niin sanotusti nukkauntumaan/nöyhtääntymään siihen kiinni, joten ei toiminut sekään Tollo Pelotoman patenti. Mutta suunnitelmat ovat kyllä hienot. Lopuksi tuosta ruokinnasta, ylempänä oli hyvä ehdotus yhden kulman hienommasta hiekasta ja lisäksi on ruokintarenkaita joka kelluu kun semmoisen laittaa tämän ruokinta paikan päälle ja syötää semmoisia ruokia jotka vajoavat hitaasti niin eiköhän kalojenkin ruokinta onnistu.
....taian tehä ittelleki tolla sen ja sit vaan alle 100l ja laitan sinne levänuoliaisen ja nuoli-imumonneja