kansikuvassa 2 Yamarin-venettä ajaa rinnakkain, molemmissa sama rekisterinumero. Mites tuo pitäisi ymmärtää.
Uusin Kippari-lehti
pilkunviilaaja 3. polvessa
355631
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
...se on se digidigi, onhan se kai vastoin määräyksiä,mut eihän kukaan nykysin niistä välitä...kiitos yrittäjyyden, Kataisen ja hallituksen...vai pitäskö meidän hankkii lasit, koska syy on aina kansan...
menee samoilla vakuutuksilla kun kaverit ajaa klooneilla.
Onnistuisikohan fiskarin rekisteröinti noin. Kun olen huomannut etten oikeastaan voi mitenkään todistaa omstavani paattiani ja tietojen selvitys meni hankalaksi, niin voisinkohan lainata jostakin toisesta veneestä rekisterinumeron.
Jospa ne tekeekin testinsä virtuaalimaailmassa niin ei tarvitse mennä viimaan ja sateeseen. Naputtelee ja skannailee vaan konttorilla kuulopuheitten perusteella.
Ja lukijat uskovat.
Onkohan Kakolla muuten osuus Montereyn maahantuonnista, kun on niin kovin kyseistä venemerkkiä ylistänyt viime aikoina. Meinaa testit ja koeajot mennä vähän överiksi kyseisen merkin kohdalla. Vai onko se sitten vaan niin ylivoimainen vene, eikä muita pitäisi edes harkita?
No jos kakolla on osuus montereyn maahnatuonnista niin sitten lepällä on hallussaan koko yamarinin markkinointi. Niin että jos puhutaan missä överiksi mennään...
hehehehh
kyllä joo on noita Pirkka-uutuusveneitä taas hehkutettu niin perkeleesti että ihan oksettaa. Jos kerran ovat niin vitun erinomaisia niin kovin vähän niitä näkee siellä missä rahaa ja tyylitajua veneiden suhteen oikeasti löytyy. Luulisi kaikkien välimeren rantavillojen ja floridalaisten rantatonttien omistajien haluavan niitä laitureihinsa.
Huomasin kyllä, että oli 8 sivua kahden Yamarinin ESITTELYÄ, mutta noi rekisterinumerot on kyllä hyvä lisä tähän. Mitään testiä koskaan tehtykään? Jatkosivuilla oli sitten 10 sivua TESTIÄ ja mukana kolme venettä. Jokin ei tästää... Leppä tottakai "koeajoi" Yamarinit ja Kakko jenkkiveneet. Olisi nyt edes laittaneet Lepän jenkkiveneeseen ja Kakon Yamariniin, niin olisi saatu mielenkiintoisempia kommentteja... Ensi numerossa esitellään Finnmasteria ja niin poispäin. Kesko-Marine taas hyvin edustettuna.
Ja sisäperä-diesel testiin otettu tottakai 190hv versio Volvosta, vaikka 160/130hv olisi ollut linjassa muiden testattujen kanssa.
yhtä Kesko propagandaa koko nivaska...
Kakon teksteissä näkyy olevan runsaan puoleisesti asiavirheitä.
Esimerkiksi hän on sitä mieltä, että diesel-moottorissa on hyvä vääntömomentti. Se ei valitettavasti pidä paikkaansa. Hyvä vääntö lähtee turbosta niin bensamoottoriin kuin dieseliinkin. Ilman turboa dieseli on ihan tossu ja siksi ne ovat yleensä turbottuja kun taas bensakoneilla pärjätään ilman turboa.
Diesel moottorissa käytetään turboa siksi, että saadaan sopivampi teho/paino -suhde ja lisäksi turbo (intercooler) tyypillisesti parantaa diesel -moottorin hyötysuhdetta. Hyötysuhteen paraneminen (polttoaineen kulutus tuotettua tehoa kohden) korostuu moottorikoon kasvaessa ollen laivamoottoreissa jo varsin selvä. Ja koska diesel -moottorit ovat lujarakenteisia sekä diesel kestää puristusta enemmän kuin bensa, diesel sopii paremmin turbotettavaksi kuin bensa. Turboton diesel alkaa nykypäivänä olemaan harvinaisuus.
Bensamoottoreista saadaan hyvä teho/painosuhde ilman turboakin. Lisäksi kun halutaan bensamoottottorista hyvä teho/paino suhde, se saadaan moottorista yläkierroksilla, jolloin alavääntö kärsii tai pysyy samana kuin alempitehoisessa moottorissa. Turbolla ei tähän voida fiksusti vaikuttaa. Turbon ja mekaanisen ahtimen yhdistelmä toki toisi ratkaisun. Mutta toteutuneet turbo mekaaninen ahdin bensakoneet eivät ole loistaneet taloudellisuudellaan vapaasti hengittävään nähden, liekö se ollut mikään suunnittelukriteerikään.
Kyllä, diesel moottorissa on hyvä vääntömomentti verrattuna bensakoneeseen.
Toivot, että tulet uskollasi autuaaksi.
Kuten Dr. House.
Diesel moottoreissa käytetään turboa koska niiden teho painosuhde on luonnostaan huono. Vapaastihengittävä diesel on kestävä ja luotettava moottori, suuri sylinteritilavuus tehoon nähden, hidaskäyntinen, matala käyntilämpö. Turbotettu dieselmoottori on toki hidaskäyntinen mutta muilta osin se ei vastaa ahtamatonta dieseliä. Turbodieselissä yhdistyvät pienempi sylinteritilavuus (ja paino) korkeampiin palamislämpötiloihin. Turbo nostaa moottorin sisäisiä lämpötilaeroja. Turbodieselillä ei siis ole sellaisia edellytyksiä luotettavaksi moottoriksi kuin vapaasti hengittävällä dieselillä.
Muuten myös bensamoottorista voidaan tehdä matalakierroksinen, sisäisten lämpötilojen ei tarvitse olla korkeita jos tyydytään yhtä huonoon teho paino suhteeseen kuin vapaastihengittävässä dieselissä. Myös bensakoneessa on mahdollista saada pakokaasuahdin toimimaan jo matalilla kierrosluvuilla usein vain tätä ei haluta korkeakierroksisen bensturbon erinomaisen teho/painosuhteen vuoksi.
Sen sijaan dieselin todellisia etuja venekäytössä ovat
- Toimii periaatteessa sähkölaitteista riippumatta ja siis tiettyyn rajaan asti vielä veden alla kunhan vain ilmaa on saatavilla, miten sitten on modernin TDI:n moottoriohjauksen laita on eri juttu.
- Polttoaine ei ole niin herkästi syttyvää kuin bensiini, mikä on tietenkin turvallisuustekjä
- Ahtamattomina yleensä lujatekoisia moottoreita
Uskon asiantuntemukseesi, mutta asiantuntemuksesi ei ilmeisesti riitä aivan kaikille aloille, kuten oikeasti suuriin diesel -moottoreihin.
"Diesel moottoreissa käytetään turboa koska niiden teho painosuhde on luonnostaan huono."
Jep, ja oikeasti suurissa diesel -moottoreissa turbo intercooleria käytetään oikeastaan pelkästään moottorin hyötysuhteen parantamiseen.
"Turbo nostaa moottorin sisäisiä lämpötilaeroja. Turbodieselillä ei siis ole sellaisia edellytyksiä luotettavaksi moottoriksi kuin vapaasti hengittävällä dieselillä."
Oikeasti suurissa dielel -moottoreissa turbo intercoolerin ei voida sanoa vähentävän moottorin kestävyyttä. Ja hyvin näyttää turbo intercoolerit kestävän maaliikenteen hyötyajoneuvojen mootoreina.
"Muuten myös bensamoottorista voidaan tehdä matalakierroksinen, sisäisten lämpötilojen ei tarvitse olla korkeita jos tyydytään yhtä huonoon teho paino suhteeseen kuin vapaastihengittävässä dieselissä."
Silti puristussuhde on lähes yhtä kuin vääntö ja diesel moottorissa voidaan käyttää bensamoottoria suurempaa puristussuhdetta. => Dieselmoottorista saadaan parempi vääntö.
Katso piruuttasi turbottoman dieselin vääntömomenttikäyriä. Kulkevat tosi alhaalla verrattuna vastaavan kokoiseen bensakoneeseen. Ei ole puristussuhteella juurikaan merkitystä.
Turbolla saadaan paljon aikaan, mutta Kakko olisi voinut sen kertoa jos sitä tarkoitti. Valitettavasti Kakko ei vakuuta, ei vakuuta tosin Leppäkään.
Niin, eikös nyt yleensä vastaavan _tehoinen_ diesel ole vastine saman _tehoiselle_ bensakoneelle, ei vastaavan _kokoinen_? Tällöin kyllä vastaavan tehoinen diesel on käytännössä aina väännökkäämpi (jo siitä syystä, ettei ne kierra yhtä paljoa, jolloin vääntöä on oltava enemmän saman tehon saavuttamiseksi).
Lepän ja Kakon asiantuntemus lehtireportteriksi lienee aivan hyvää.
Siis harrastelehden toimittajiksi.
Eipä saman konsernin muidenkaan harrastelijalehtien toimittajien asiantuntemus erikoisalalta ole ammattitasoa.
Ammattijulkaisut erikseen, mitä ei voikaan toimittaa kuin erikoisalan asiantuntijat.
lastuvirityksellä saadaan tehoerot. Ja hinnanero tuhansia euroja. Hinnanero ei selity valmistuskustannuksilla. Perseestä. Pitäydyn bensakoneissa. V8 bensakone rules !
Kerro enemmän noista ns. asiavirheistä kun niitä on runsaasti. olisi hauska nauraa tyhmyydellesi.
Vääntömomentti on riippuvainen siitä millä kierrosluvulla kone luovuttaa tehonsa. Esim. 100hv@4000r/min vääntää paremmin kuin 100 hv@5500r/min. Useimmat dieselit kiertävät vähemmän kuin saman tehoiset bensakoneet ja siksi myös antavat enemmän vääntömomenttia.
Jutussahan ei kuitenkaan kyse ollut suoranaisesti moottoreista vaan veneistä, joten miksi siinä olisi ruvettu spekuloimaan turbon vaikutusta vääntömomenttiin??? Sinua taitaa vaan vituttaa kun joku saa koeajaa uusia veneitä ja sinä et.
Olet tosi fiksu kundi kun heti huomasit, että minua vaan vituttaa kun toiset töikseen ajelee uusilla veneillä ja kirjoittelevat puuta heinää.
Hae jostakin saman koneen turbollisen ja turbottoman version vääntömomenttikäyrät, niin ei tarvitse sinunkaan spekuloida.
Kuka tässä on turboista jotain väitellyt? Ja mikä on puuta heinää?
Olet näköjään musiikkimiehiäkin. Mikä putki sulla on?
oli se ihme että volvo oli nopein kun paini ihan omassa teholuokassa heti vaan *****.
aivan järjetöntä pistää 30000eur kone tuollaiseen alle 6metrin purkkiin ja on sitten niin halpoja maileja ajellakin (avo dc:llä suomen hellepäivissä, joita muutama kesässä).
ja tuo huippunopeus 39,6 ei paljon häikäise,
190hp diesel-supervoimalla ja dp-vetolaitteella tollasessa purkissa.
tämmöiset testit syvältä ja aivottomia, pitää jättää lehdet hyllyyn jatkossa.
Teho on suoraan verrannollinen kierroslukuun ja vääntöön. Ei ole siis mahdollista että samalla teholla toinen moottori olisi vääntävämpi. On vain moottoreita jotka toimivat suurella tai pienellä kierrosluvulla.
Kyllä, P = n * T, missä
P = Teho
n = kierrosluku
T = vääntömomentti
=> T = P/n
=> n = P/T
Eli väitteesi: "Teho on suoraan verrannollinen kierroslukuun ja vääntöön." on fysiikan lakien mukaan totta.
"Ei ole siis mahdollista että samalla teholla toinen moottori olisi vääntävämpi."
Väärin. Jos kahden moottorin teho on sama, mutta moottoreiden kierrosluvut ovat eri, niin alemmalla kierrosluvulla tehonsa luovuttava moottori on vääntävämpi.
"On vain moottoreita jotka toimivat suurella tai pienellä kierrosluvulla."
Ja pienemmällä kierrosluvulla toimiva diesel -moottori on siis vääntävämpi.
Näyttäisi siltä että on rikottu lakia vesikulkuneuvorekisteristä (976/2009).
Tai sitten lehden lukijaa on huijattu.
Ootteko kuulleet yritysten koe ajo rekisteristä?
Koeajorekisterissä varsinaisen rekisterinumeron etuopuolella lukee "KOE".
Ainakaan espoossa, koeajorekisterinumero on täysin samanlainen kun muillakin eli esim. U-*****
Kylläpä taas keskustelu oli hakoteillä alkuperäisestä asiasta.
Lähes jokainen kirjoitus oli vielä täynnä kirjoitusvirheitä yhdyssanojen osalta.
Voi voi teitä "asiantuntijoita".
nämä(kin) koneet, vaikkapa tuolla ameriikassa.
Jollain tietoa ?? Onko laillisesti mahdollista tilata näitä koneita jenkkilästä ja saada ne vielä järjellisin maksuin tullista läpi.
Vai onko niin että jokin säätö erilailla koneissa, eivät siten täytä Euro-direktiivin alaviittausta. Ja ovat siten ympöristölle ja kaikelle elävälle kuolemanvaarallisia.
Nämä alan firmat, etenkään Suomessa, eivät hintoja suoraan esittele.
Nyt kun taala on halpa ja edelleen halpenee, niin houkuttelisi kovasti tuoda jenkkilästä vaikka mitä kalustoa; autot puoli-ilmaisia, mutta eihän niitä saa tänne EU:hun tuoda yksityishenkilöt. Muuta kuin muuttoautoina.
Ruotsissakin on halvempaa..
Taitaa olla suuremmilla valmistajilla ainakin kaikki "leimat" koneissaan. Hinta kipuaa yllättävän lähelle "kotimaan" hintoja. Ne ovat nämä rahdit, tullit ja verot (alvi on se koko perkele)