vaan alkaa kaventua, olet aika paljon sosiaalisesti ulkona.
Mies ja minä kahden, ei aina sitä juttua synny.
Täytys varmaan hakeutua erilaisiin toimintoihin mukaan, mutta en vaan ole keksinyt mitä ne vois olla.Jotain repäisevää ja mielenkiintoista täytys löytää, ei aina jaksa käsitöitäkään vääntää.
Oiskohan täällä samaan saumaan pudonneita immeisiä. Joskus tuntuu aika rankalta, työelämään en kuitenkaan voi enää palata sairauteni takia. Laulu ja yleensä musiikki on lähellä sydäntä, mutta niitä harrastuksia on aika pitkän matkan päässä. Antakaa vinkkejä kun oma kynttilä ei syty.
Mies ja minä kahden, ei aina sitä juttua synny.
Täytys varmaan hakeutua erilaisiin toimintoihin mukaan, mutta en vaan ole keksinyt mitä ne vois olla.Jotain repäisevää ja mielenkiintoista täytys löytää, ei aina jaksa käsitöitäkään vääntää.
Oiskohan täällä samaan saumaan pudonneita immeisiä. Joskus tuntuu aika rankalta, työelämään en kuitenkaan voi enää palata sairauteni takia. Laulu ja yleensä musiikki on lähellä sydäntä, mutta niitä harrastuksia on aika pitkän matkan päässä. Antakaa vinkkejä kun oma kynttilä ei syty.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hei!
Minun aikani kuluu matkustellessa ja lukiessa ja lapsilla käydessä. Myös uusi koira vie päivässä paljon aikaa. Samoin hidas aamun aloitus ja lehden luku rauhassa. Yleensäkin teen kaiken hitaammassa tempossa. Nauti elämän joka päivästä! (myös näin,kun ei saa nukuttua!) Ensi yönä sitten paremmin taas!Eipä tarvitse mennä aamulla töihinkään.
asioita ja jää niitä tai ideoita niistä odottelemaan, voi käydä niin, että saa odotella (tyytymättömänä?) lopun elämää. Olen viime aikoina kuullut useampiakin suuria tavoittelevia ihmisiä, jotka eivät kiinnostu vähemmästä oli sitten kysymys työttömästä työnhakijasta, uuden kumppanin etsimisestä tms. Odotetaan suurta rakkautta, suuria tunteita, täydellistä miestä/naista, haasteellista hyväpalkkaista työtä. Ellei niitä näyttäisi olevan tarjolla, ei suostuta tekemään mitään vaan odotetaan "tumput suorina".
Sinäkin sanoit: "Jotain repäisevää ja mielenkiintoista täytys löytää". Miten olisivat ne vähemmän repäisevät asiat?
Iltakävely miehen kanssa kuulaan pakkaspäivän päätteeksi, teatteriretki, käynti kirjastossa (uusia mielenkiintoisia kirjoja ilmestyy kaikista mahdollisista aiheista) tai elokuvissa, eläkeläiskerho, uusi harrastus, vapaaehtoistyö toisten auttamiseksi, kiinnostavan asian opiskelun aloittaminen. Melkein kaikissa järjestöissä otetaan uusi aktiivinen jäsen avosylin vastaan, ja sieltä saisi uusia kavereita taakse jääneiden tilalle.
Mielestäni ei välttämättä tarvitse matkustaa kauas ulkomaille vaihtelua hakemaan; Suomessa on paljon tutustumisen arvoisia paikkoja ja järjestetään monenlaista ohjelmaa tai teemaleirejä yms. Kun lähtee liikkeelle yhdessä ja/tai erikseen, uusilta jutunaiheiltakaan ei voi välttyä.
Kotonakin voi ryhtyä tekemään monenmoista, ihan pieniä uusia asioita: jonkin kohdan kunnostus, uusien kasvien istuttaminen puutarhaan tai parvekkeelle, jumppahetki, toistensa helliminen, tulevien asioiden suunnitteleminen. Kun miettii, miten voisi järjestää kumppanille iloisen yllätyksen ja hyvän hetken, siitä saa hyvän mielen itselleenkin ja se taas säteilee kaikenlaista hyvää pitemmäksikin aikaa. Kun antaa niin saa itsekin. ;))
Innostuminen antaa lisää energiaa ja uusien asioiden pohtiminen pitää aivot toiminnassa.
Toivotan hyviä hetkiä sinulle ja iloitsen puolestasi, että sinä voit itse päättää omasta ajankäytöstäsi. Varmasti niitä uusia kivoja asioita löytyy, kun annat itsellesi aikaa sopeutua tilanteeseen. Vaikka elämää ei enää olekaan yhtä paljon edessä kuin takana, on varmaan ihan hyväksi viettää välillä hiljaisempikin jakso ja pitää tuumaustaukoa.
...kun kirjoitit taas hyvin ja asiaa. Niinhän se on, että ihan pienistä jutuista saa paljon iloa. Pieni on kaunista:D
onhan sulla sana hallussa-miten tommonen viisaus sinussa Orvokki asuu
positiivisesta palautteesta. Ilahduin.
Nautitaan niistä pienistä ja odotellaan salaa suurempia ilonaiheita. ;))
ystävät laulamaan karaokea vaikka viikonloppuisin!
Se on tosi hauskaa ja jokainen voi eläytyä lempiartistikseen=)
Tilkka "lapsellisuutta" Elämän soppaan maustaa keitoksen;)
Naisen rukous
Mieheni, sinä tiedät paremmin kuin minä, että minulle karttuu ikää ja jonakin päivänä olen vanha. Varjele minua puheliaisuudelta ja varsinkin siltä luulolta, että minun täytyy sanoa mielipiteeni joka asiasta ja tilanteesta.
Päästä minut taipumuksestani pyrkiä järjestämään muiden ihmisten asiat. Vapauta ajatukseni takertumasta loputtomiin yksityiskohtiin. Anna minulle siivet päästä nopeasti asiaan.
Opeta minulle armeliaisuutta, että kuuntelisin toisten valituksia. Auta minua kestämään ne kärsivällisesti. Mutta sinetöi huuleni, etten puhuisi omista vaivoistani, vaikka ne lisääntyvät ja niistä kertominen on vuosi vuodelta hauskempaa.
Auta minua oppimaan se suurenmoinen läksy, että minäkin saatan erehtyä. Anna minun pysyä kohtalaisen hyvänä. Pyhimys en halua olla, sellaisten kanssa on joskus ylen vaikea elää. Mutta hapan vanha nainen ei ole ihana luomus. Tee minusta ajattelevainen, mutta ei synkkä, avulias, mutta ei komenteleva.
Niin suunnatonta viisautta kuin minun on, on sääli olla käyttämättä viimeistä rahtua myöten. Mutta Sinä tiedät, Mieheni, että haluaisin kuitenkin pitää muutaman ystävän elämäni iltaan asti. Aamen.
että sä jaksat louskuttaa leukojasi naista noin halveeravasti. Taidat olla patavanhoollinen jäärä. Heh.
Taloyhtiössämme jäi eräs naisimmeinen eläkkeelle ja sen jälkeen ei ole ollut enää kenelläkään kivaa. Kolmessa kämpässä on vaihtunut asukkaat. Minun kissoistanikin nosti sellaisen älämölön että jäin pois taloyhtiön hallituksesta, kun enhän voi olla sekä syytetyn että tuomarin roolissa samaan aikaan. Nyt kun ei kissoja enää ole, em. nainen valittaa, kun oravat ja jänikset tekevät niin paljon tuhoa. Ja myöntää nyt, että kissani pitivät populaation kurissa. Odotan innolla kun hiiret, myyrät ja rotat valtaavat asuinalueemme...
No, meni omaksi terapiaksi. Mutta: Mies-v57:lle kiitokset terävästä analyysistä. Sopii kyllä molemmille sukupuolille...
osittain 11- ja täysin 6-vuotta.
Osa työelämän kontakteista on säilynyt.
Uusien harrastusten myötä on tullut uusia tuttavuuksia.
Ajankäytön vapaus on mahdollistanut yhteydenpidon tuttaviin itse haluamallamme kiinteydellä.
Lomat ym. eivät sanele sitä.
Olemme vaimon kanssa matkoilla vuosittain muutaman kuukauden.
Kummallakin on kotona ollessamme omat päivärutiininsa.
Jos on pelkoa "leipiintymisestä" niin suostuttelen vaimon "tyttöjen matkalle" viikoksi tai kahdeksi.
Lyhyemmät pätkät kuuluvat tietenkin asiaan.
Huomenna vaimo lähtee yhden kelmien klubin teatterimatkalle uskataen jättää minut viikonloppuleskeksi.
Emme ole tarvinneet mitään keksittyä.
Minun vetäytymiseni laiskuuteen tapahtui pätkätöiden kautta asteettain.
Vaimo joutui 6-vuotta sitten leikkaamaan osa-aikaisen työnsä kerralla poikki. 6kk:n irtisanomisaika huomioiden.
Merkkiäkään pitkästymisestä ei ole havaittavissa.
Jos olet ollut täysin työsi "lumoissa" niin tuskin siihen luonnollista hoitokeinoa löytyy.
Kuljin viimeiset kymmenen työvuottani päivittäin eri paikkakunnalla ( 100 km )... Ei ollut aikaa ystäville / kavereille... Jäin eläkkeelle heti kun oli mahdollista... Nyt eläkkeellä minulla on laaja ystävä- / kaveripiiri... Yhteyttä toisiimme pidämme päivittäin yhteisten harrastusten parissa... Meillä on paljon yhteisiä harrastuksia vaikka porukkamme ikähaitari on suuri...
Harrastuksia on helppo löytää esim. kansalaisopiston piireistä, kuntosalilta, eri järjestöistä ( Martat, Sydänyhdistykset, Eläkeläiset, jne.. ). Ovesta ulos vaan ja kyselemään. Kukaan ei kotoa hae!!!!!
siiltyä hiekkalaatikolta aikuisten leikkeihin. Mistä tykkäät eniten hallastusmielessä Kolme vahvointa hallastetta joista yhen täytyy olla ihan uus ja sitten vaan menoks. Sieltä niitä leikkikaveleita uusiin piilileikkeihin löytyy.
Kiikellä noon lääkkehet joka hommahan, hyvä ku kultaanen Kiike tietää ja taitaa. Kyllä me sitten Tiitu pikkuusen kans liioon ollahan saatu ihan parhaat ohojeet justihin Kiikeltä.
Tiitu oli mun matkas tänään ku oliin ajoos, ei me kaukana käyty tuas sellaanen vajaa nelijäsataa kilometriä tuli mittarihin, kuorma-autoos.
Oliis siihen kyytihin otettu mielellänsä myöskin pieni Kiike, kyllä Tiitu oliis tykänny. Meillä Tiitun kans kolome vahvoonta harrastusta on: Wanhat autot, pelimanni musiikki ja polkupyörääly.
Ittelläni vain ei taharo olla aikaa harrastaa, sitten ku on vapaata niin ei taharo jaksaa, tekemistä oliis vaikka kuinkaki palijoon.
terv. seppä ja reissuus ollu Tiitu-kani täältä kotoa vaan.
Kiike sanoo Tiitulle, että Tiitu opettaa Sepälle lepäämisen jalon taidon ;)
Kiitoos vaan neuvoosta, soon vaan sellaasta ku ne hommat painaa päälle ja ikää ku tuloo niin sitä on tekevinänsä ja ei kuitenkaan taharo oikeen tulla valamista. Soon justihin ku on nuata hommia kaksittaasin. Vaikka aina sellaasta vaihteluaki se tua mukanansa.
Välihin on niin poikki notta ei jaksa Tiituakaan sanoa ku kulukumieheksi,hih, vaikka tyttöhän pieni Tiitu on.
Oli sellaanen lumisohjoonen keli ku ajettihin tänään. Sekin kysyy voimia ja meillä oli raskas kuorma päällä. Tiitu tykkää aina istua siinä tuulilasiin erees, soon vissihin sellaanen aitiopaikka. No nyhän on pyhään aika tuloos ollahan vaan täs kotona ja touhutahan täällä sisällä.
Mitäs Kiiken viikoonloppuhun kuuluu, muutaki ku kivoja sanoja? Varmahan kaikenlaasta. terv. seppä ja pieni varhaanen Tiitu.
ajella sata kilometriä suolaröppöä sumuttavien rekkojen perässä..ja ohikaan ei päässyt; ajattelin jopa että joutaisi nuo rekat olla ihan ikiomilla teillään..
Ei ihan niin paljoa tullu kilsoja kuin Akattomalla,..mutta melekein :)
jonkun hemmotella Seppää oikein kunnolla. Viedä saunaa ja vihtoa selkä vastalla. Kunnon löylyttelyjen jälkeen Hinkata sepän selkä kunnon ottein ja ehkä vähän muutenkin ja lopuksi hieroa ihoa hoitavia ja lihaksia rentouttavia öljyjä ainaskin niska ja selkälihaksiin. Kyllä ne jalkapohjatkin pitäis hieroa, mutta sinulla taitaa ne jalkapohjat kutista. Toisaalta nauru pidentää ikää.
Kiiken elämä ja viikonloppu on aikas tylsää. Huomenna katon telkusta *Yksin kotona elokuvan,
toivottavasti se on vielä hauska. Keljuttaa kun ennen hauskat jutut ei yhtäkkiä enää ole yhtään hauskoja. Mistähän saisi sellaisen onnen pussin jossa olisi ehtymästi saatavilla pieniä-suuria iloja?
Ei taira ny meirään pieni Kiike löytää sellaasta onnenpussia josta joka tilanteesehen oli erees yksikään iloonpilleri. Ei sitä löyrä yhyreestä pussista, niitä pusseja tuloo kyllä vastahan tämäntuosta, mutta pohojattomia ne ei taira valitettavasti olla.
En ainakaan itte oo sellaasta vielä löytäny ja minä oon kiertäny leviästi pitkin maaliman maanteillä. Tietääsköhän Tiitu pikkuunen, ei oo kyllä tullu puheeksi, tierä jos Tiitu tietääsi. Se osaa kyllä aina yllättää.
Ku oliiski sellaanen hyväänmielen pussi. Voi Kiike mitä Sä kyselet. Kuinka nuan aina hyvää toisille tahtovan Kiiken elämä voi olla tylsää?? No jokaasellahan se ny joskus aharistaa ja toinen päivä on sellaanen takkuusempi ku toinen. Minun elämäs oli silloon ku vaimoo kuoli niin tuhannen palijon niitä takkuusia päiviä notta aloon jo aattelemahan että ku ei enää tuliskaan minkäänlaasia päiviä. Aina ne tuli kuitenkin ja aina niis oli enee ja enee valoa mukanansa. Sitten mä aloon jo orottamahanki uusia päiviä ja elämäs alakas löytymähän niitä onnenpusseja, ensin ihan sellaasia pieniä vaan. Ne ensimmääset jo pikkuusen hymyylytti ja jatkoos jo osasin nauraakkin. Tiituhan se sitten toi mukanaan sen parhaan pussin ja joskus kyllä torensanoakseni tuntuu siltä notta Tiitu pikkuusen pussi taitaa sittenkin olla se ehtymätöön onnen lähäre. Sitä se on aika palijolti ollu minulle. Aattele ny Kiike, kuinka tuallaanen taskuhun mahtuva pieni Tiitun rääpäles voi saara ihimeitä aikahan. Se ei oo kuitenkaan esine, se sen teköö. Siinä taitaa olla se salaasuus. Tiitu on samankaltaanen Jumalan luoma ja tunteva olio niinkuun me ihimisetki. No välihin pikkuusen mököttelöö jos ei saa tahtoaan lävitte, mutta saa se mököötellä, sillä on puhuras ja hyvä syrän. terv. seppä ja Tiitu pikkuunen täältä meiltä.
Pirre ny aatteloo, kultaanen Pirre aivan sitte vikahan tämän asian,hih. Elä ny niitä rekkoja, nehän on hyöty ajoos ja raskasta soon pojillekki siellä ohojaamos.
Pitävät elämän pyörimäs, rahtarit. Silloon ku muut nukkuu niin me ajetahan. Silmiä kirvelee ja ristiselekää särkee, nukuttaaki välihin, kilometri toisensa jäläkehen kuitenki jää taakse, hetkeksikään ote ei saa herpaantua. Ne tuo ruokaa, paperit painokoneelle, koneet ja laitteet teollisuurelle, hyvinvointia jokaaselle, nua maanteiren hirasliikkeeset. eikä saa meirään Pirren kiilata ittiään niin tuhannen lähelle siihen rekanperähän notta sohojoot lentää sieltä peräästä tuulilasihin. terv. seppä ja nukkuva pieni Tiitu.
saavutetusta asemasta ei kertakaikkiaan voi luopua..tuli mitä tuli..vaikka rapaa ja räntää ..*hehe*
Ota muutos luonnollisena osana elämää!
Kyllä rutiinit ja myös vaihtelut niihin muotoutuvat ilman omaa touhotusta.
Tärkeintä kaikesta.
Älä välitä itseään kiireellisiksi todistelevista eläkeläisistä!
Se on luonnotonta tärkeilyä ja turhaumien peittelyä.
Eräs vaihtoehto kiireeseen on uskomaton tyhmyys!