Olen vuosia kärsinyt masennuksesta, joka vaihtelee tuuliviirin lailla olomuotoaan. Välillä saatan olla hyvinkin iloisen oloinen ja hetkessä taas tuntuu kuin maailma kaatuisi niskaani. Olen oppinut myös hyvin esittämään ja peittämään pahaa oloani, enkä usko että kukaan töissä uskoisi jos kuulisi. Siksi sitten kotona romahdankin, kun olen niin väsynyt siihen päivän esittämiseen töissä. Olen niin voimaton ja kiukkuinen, tekisi mieli vain nukkua, enkä tunnu saavan mielihyvää mistään. En jaksa pitää yhteyttä ystäviini enkä mutenkaan hoitaa ihmissuhteitani. Rakastan miestäni, olemme olleet 8vuotta yhdessä mutta nyt en osaa enää hoitaa suhdettammekaan, en osaa osoittaa hellyyttä ja seksi suorastaan tuntuu vastenmieliseltä. Tiedän tämä raastaa miestäni, ensin hän jaksoi ymmärtää mutta nyt on mennyt kuukausia, jos hän edes pyytää pahoitan mieleni ja sulkeudun enemmän. Tuntuu vain etten pysty siihen ja toisaalta pelkään kauanko hän katsoo minua tälläisenä. olen aloittanut cipralexin käytön vajaa viikko sitten, joten toivon että tämä auttaisi. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? mieheni ei jotenkin osaa ymmärtää että tämä seksi haluttomuus on osa masennustani, ja välillä vaan tuntuu että tarvitsisin aikaa itselleni voidakseni parantua :(
Suhde kariutuu pian.
mielenterveyteni vuoksi
5431
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ennen kun lääkkeet vaikuttavat 4-6 viikkoa.Tuo
usein on ettei seksi kiinnosta masentuneena viimeinen asia mikä mieleen tulisi.Miehesi voisi
lukea vaikka masennuksesta niin tietäisi tuon kuuluvan asiaan,tai voisittehan parisuhde terapeutillakin käydä yhdessä keskustelemassa.
Sairaslomaa tarvitsisit,voisitko työpaikallasi mitenkään vaikuttaa työoloihisi,tuollain et kauaa jaksa.Minä ajoin itseni loppuun töissä ja nyt sair.eläkkeellä.Voimia sinulle.
Miksi ihmiset eivät hakeudu lääkäriin. Jos haluaa pelastaa elämänsä
ei ruikuttaminen auta. Itse tietää tilanteensa ja sairautta ei tarvitse hävetä. Reippaasi lääkäriin. Elämä on sen arvoista. Varsinkin jos on perhettä ja pienet lapset. Lapset kärsivät perheessa eniten vahemman mielen järkkymisestä. Tulee monenlaista vaikeutta. MM puhe viivästyy pienillä ja isoimmilla agressiivisuus. Lääkäriin ja heti.
Minä olen hakeutunut lääkäriin! Olen aloittanut lääkärini ohjeiden mukaisen kuurin, mutta se on minulla ollut vasta vajaan viikon joten vielä tarvitsee ymmärtääkseni odottaa että alkaa "täysillä vaikutta". nyt oli kyse masennukseni vaikutuksesta parisuhteeseeni.
Etsin juuri internetistä hyviä juttuja masennuksesta jotka aion kiikuttaa miehelle kotiin, jospa ne luettuaan ymmärtäisi minua paremmin. Muussa tapauksessa en itsekkään näe muuta ulospääsyä kuin eron, ikävä kyllä, mutta muuten en itse koe mahdollisuutta parantua, en jos toinen ei ymmärrä ja osaa tukea.
Olen ottamassa töistä kuukauden vapaan, ja uskon sen tekevän parantumisen kannalta minulle todella hyvää. Kiitos asiallisesta vastauksestasi, toivon voimia myös sinulle.
Jos puoliso pystyy ymmärtämään, mitä sairauteen nimeltä masennus kuuluu. Olen puhunut puolisolleni tuntemuksistani alusta alkaen; en silloin edes tajunnut sairastuneeni vaikeaan masennukseen. Ja hän on kyllä ollut suurena tukenani. Elämämme oli kyllä todella vaikeaa ennen hoitoon hakeutumistani, ja pelkäsin sairastuttavani miehenikin. Nyt hänkin ymmärtää miksi käyttäytymiseni oli sellaista kuin oli.
Seksiin ei puoleltani ole ollut mielenkiintoa aikoihin eikä lääkitys (Cipralex) ole tuonut siihen muutosta. Muuten on lääkitys auttanut suuresti. Miehelleni seksi, kuten ei minullekaan, ole suhteemme tärkein asia, ja masennuksesta paranemisen myötä voi sekin aikaamyöten sujua. Halaukset ja suukot tuovat tarvitsemaani hellyyttä.
Meillä on muuten niin paljon yhteistä hyvää sisältöä elämässämme, josta päällimmäisenä ihanat ja rakkaat pienet lapsemme. Osaamme nauttia elämän pienistäkin hyvistä asioista, ihan vain yhdessäolosta kotona.