Kahden terassipöydässä.
Hän istui terassinpöydässä ja katseli ohi käveleviä ihmisiä aurinkolasiensa takaa. Hän korjasi asentoaan ja kääntyi vinosti minuun päin samalla kaivaen käsilaukustaan savukeaskin.
Nainen asetti savukkeen huulilleen ja minä herrasmiehenä riensin ojentamaan pöydän ylitse tulta sytyttimelläni. Hän otti tulen vastaan tarttuen kevyen hyväilevästi ranteestani kiinni.
Tuo kosketus, - se kesti aavistuksen verran pidempään kuin oli tarpeellista. Ehdin tuntea hänen sormiensa sivelevän hienoisesti kämmenselkääni, ja samassa tunsin kuinka hän puhalsi savun huuliensa läpi silmilleni.
Vaistomaisena reaktiona vetäydyin hiukan taaksepäin ja väläytin valloittavani, mutta samalla kohteliaan pidättäytyväisen hymyn hänelle. Tiesin kuinka tätä peliä pelataan ja leikin etten olisi huomioinut lainkaan hänen flirttiä.
Oli minun siirtoni vuoro, siirsin pääni hitaasti poispäin hänestä ja aloin etsimään ohi kävelevien ihmisten joukosta sopivaa kohdetta. Lopulta määrätietoinen hakuni löysi mielestäni sopivan ehdokkaan. Ohi pöytämme ole kävelemässä keski-ikäinen tyköistuvasti pukeutunut nainen. Aloin seurata häntä katseellani ja kun nainen käveli ohi pöydän, käänsin päätäni aavistuksen liioitellusti hänen peräänsä.
Pitkitin tuijottamista niin kauan, kuin katsoin sen olevan tarpeellista. Tiesin ettei pöytäni vastakkaisella puolella istuva nainen voinut olla huomioimatta sitä tapaa, jolla katselin ohikävelijää.
Käännyin pöytäseurani suuntaan, ja katsoin ohi hänen kasvojensa jonnekin kauas kaukaisuuteen. Istuin aivan tyynenä, aivan kuin en antaisi minkään häiritä keskittymistäni.
Sivusilmällä huomasin naisen ottaneen aurinkolasit pois ja tuijottavan minua arvoituksellisesti.
Voisin vaikka vannoa hänen silmiensä menneen aavistuksen verran viiruiksi, aivan kuten kissalla joka näkee saaliinsa karkaavan tavoittamattomiin.
Mutta näin kevään kynnyksellä, auringon valon voittaessa olen aina tiennyt, koska on aika leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa. Hassua, mutta nyt minulla ei ollut lainkaan huono omatunto.
Hän istui terassinpöydässä ja katseli ohi käveleviä ihmisiä aurinkolasiensa takaa. Hän korjasi asentoaan ja kääntyi vinosti minuun päin samalla kaivaen käsilaukustaan savukeaskin.
Nainen asetti savukkeen huulilleen ja minä herrasmiehenä riensin ojentamaan pöydän ylitse tulta sytyttimelläni. Hän otti tulen vastaan tarttuen kevyen hyväilevästi ranteestani kiinni.
Tuo kosketus, - se kesti aavistuksen verran pidempään kuin oli tarpeellista. Ehdin tuntea hänen sormiensa sivelevän hienoisesti kämmenselkääni, ja samassa tunsin kuinka hän puhalsi savun huuliensa läpi silmilleni.
Vaistomaisena reaktiona vetäydyin hiukan taaksepäin ja väläytin valloittavani, mutta samalla kohteliaan pidättäytyväisen hymyn hänelle. Tiesin kuinka tätä peliä pelataan ja leikin etten olisi huomioinut lainkaan hänen flirttiä.
Oli minun siirtoni vuoro, siirsin pääni hitaasti poispäin hänestä ja aloin etsimään ohi kävelevien ihmisten joukosta sopivaa kohdetta. Lopulta määrätietoinen hakuni löysi mielestäni sopivan ehdokkaan. Ohi pöytämme ole kävelemässä keski-ikäinen tyköistuvasti pukeutunut nainen. Aloin seurata häntä katseellani ja kun nainen käveli ohi pöydän, käänsin päätäni aavistuksen liioitellusti hänen peräänsä.
Pitkitin tuijottamista niin kauan, kuin katsoin sen olevan tarpeellista. Tiesin ettei pöytäni vastakkaisella puolella istuva nainen voinut olla huomioimatta sitä tapaa, jolla katselin ohikävelijää.
Käännyin pöytäseurani suuntaan, ja katsoin ohi hänen kasvojensa jonnekin kauas kaukaisuuteen. Istuin aivan tyynenä, aivan kuin en antaisi minkään häiritä keskittymistäni.
Sivusilmällä huomasin naisen ottaneen aurinkolasit pois ja tuijottavan minua arvoituksellisesti.
Voisin vaikka vannoa hänen silmiensä menneen aavistuksen verran viiruiksi, aivan kuten kissalla joka näkee saaliinsa karkaavan tavoittamattomiin.
Mutta näin kevään kynnyksellä, auringon valon voittaessa olen aina tiennyt, koska on aika leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa. Hassua, mutta nyt minulla ei ollut lainkaan huono omatunto.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ja täällä on eilen illalla satanut ensilumi. Ensi kesään on aikaa, ja eipä tässä voi kuin muistella edellistä.:)
että joskus toljotellessani on kuola päässyt suupieleen. Ja tämähän on kriitikkojen mielestä epäsopivaa.
Myönnän myös, että olen heikkoina hetkinäni unohtanut kaikki ne kultaiset käytöstavat joita on keksitty.
Onneksi kukaan ei ole vielä syyttänyt tuijottamisesta:)
on taidelaji. Harva sen osaa toista loukkaamatta.
Usein loukkaan jopa itseäni ajellessani haivenia peilin edessä. "Mitä tuokin punanenä tuossa tulee iholle. Oliko asiaa vai huvikseskos leukaas tyrkyttelet horisonttiin."
kohti pöytää josta tunsi upeaan peräänsä suunnatun kiinteän tuijotuksen....Hymyilee,iskee silmää, keinauttaa vielä kerran ilkikurisesti ja katoaa ihmispaljouteen*
sunkin vaivata minun sylkirauhasiani.
*vilkaisee uudelleen*
jo pullat huonosti uunissa, kun kakslahkeisetkin alkaa pelata tuota saavuttamatonta. *PAH*
Täytyyhän sitä peliä pelata myös teidän säännöillänne, muuten ei ole reilua. Sääntökirjassa lukee näin:))
Me miehet olemme muuten hyviä oppimaan;)
ihan selvästi lukenut jotain rakkautta ja romantiikkaa kirjaa, ja vaihtanut osat oman mieleiseks :=))
Noh, noh Typy! Ettet vain tunnistanut itseäsi pöydässä istuvaksi naiseksi. Tietysti hetken elit haaveissasi, ja se sopi minulle mainiosti:)
Mä olin se nainen, jonka perään kuolasit, kun kävelin ohi.
Mutta kun huomasit etten olekaan kiinnostunut sinusta, päätit kääntyä hädissäsi uudelleen pöydässä istuvan naisen puoleen :=)))
Miten sen jatkon muuten kävi? Läimäyttikö se pöydässä oleva nainen sua laukulla päähän, ja lähti käveleen? :=))
Minulla oli ajatuksena, että pöydässä istuvalla naisella oli selvä etulyönti asema, istuihan hän jo valmiiksi pöydässäni.
Mutta toisen perään vilkuilulla annoin vain sanattoman viestin, etten ole mikään helpo pala:))
Niin..tarinalle ei ole jatkoa, mutta eipä sitä tiedä vaikka tuo ohi kävelevä kääntyisikin takaisin. Mitä en pitäisi mitenkään suurena ihmeenä:)
Eihän hienot naiset laukulla ketään päähän lyö, vaan keräävät itsensä ja laittavat lopulta kaiken taitonsa peliin.
että tää ohi kulkeva oli sen verran maailmannainen, ettei sun tuijotusta edes muista enää. Niin monta rautaa naisella varmasti tulessa :=))
Ja taas en muistanut, miten hieno lady käyttäytyy :=(
Itse kun olen enemmän sellanen suoran toiminnan nainen :=))
Mutta jääppäs odotteleen, jos vaikka ohikulkeva nainen palais takaisin. Jos ei palaa, niin ainahan voit haaveilla hänen paluustaan.
Hyvät yöt :=))
Haaveilen aivan varmasti hänen paluusta ja ei minun tarvitse kuin uskoa, niin unelmat toteutuvat:)
Tulen sinun uniisi, jos vain tahdot;)
Hyvät yöt
...tollaisia typeriä pelejä,
jos olisin kolmantena terassipöydässänne,
luultavasti heittäisin teitä molempia lasillisella jääjuomaa.
Sori Waffen, löysit jotain mitä inhoan.
...noin kaikenkaikkiaan...
http://youtube.com/watch?v=96IfVK52J9I&feature=related
Voi tosin olla, että tämä viesti ei täällä pitkään ppysy ;)
Kesäflirtti on vaaratonta ja joskus myös jännittävää. Tarinasta ei selvinnyt kuinka siinä lopulta kävikään.:)
loppu jää lukijan oman mielikuvituksen varaan. Tietenkin sinä voisit antaa meille valmiiksi pureskellun mallin mutta tuskin se vetoaisi kaikkiin lukijoihin?
Faktaa tai fiktiota, hyvä kuitenkin, että yrität tässä synkässä kaamosajassa luoda meille muistikuvia siitä, mitä kesämeno voi olla parhaimmillaan ;D
Eihän kaikkia voi miellyttää, eikä se ole tarkoituskaan. Yksi tykkää toisesta, ja toinen jostain muusta ja niin edelleen. Loppujenlopuksi on hyvä, että saan joskus jotain ruudun täytettä aikaiseksi.*taputtaa itseään*
Ihan vain asian vierestä. Tänään puolella silmällä katselin yhtä leffaa ja siinä käytiin läpi hieno keskustelu. En tiedä onko se sitä naisen logiikaa vaiko mitä?
Nainen rakasteli miehen kanssa, ja kuinka sattuikaan, nainen huusi kesken petipuuhien toisen miehen nimeä.
Tietysti vuoteessa olevan mies huomautti naiselle: Miksi huudat toisen nimeä, kun rakastelet kansani?
Nainen vastasi: Olisko parempi että rakastelisin häntä, ja huutaisin sinun nimeäsi!
miten järkevää naisen logiikka lopulta on? Eipä tuon naisen kommenttiin ole paljon sanomista. :)
Tietysti se on järkevää, niin kuin sinä naisen näkökulmasta sitä mietit:)
Leffan kohtaus oli todella mainio, ja tuo keskustelun pätkä siinä alkoi viehättämään enemmän. Täytyy myöntää, että jäin pureskelemaan lausetta, ja multa meni ohi sen miehen lopulliset reagtiot.
Todennäköisesti tuollaisen lauseen kuulleessaan, ei ihan äkkiä keksi vastausta.:)
lausahdus on järkevä ihan riippumatta siitä, katsooko sitä miehen vai naisen näkökulmasta! Sen takia et keksikään siihen vastausta, koska sitä ei tarvita. Vai oliko siinä jotain mitä mies ei ymmärrä. :)))
Lausahdus tekee kieltämättä miehestä hiukan hölmön tuntuisen. En yhtään hämmästyisi jos käsikrjoittajaksi paljastuisi nainen, joka on kuunnellut liika blondivitsejä on päättänyt nyt kerrankin näpäyttää miehiä oikein olan takaa.
Ihmeellistä että tuottaja on antanut tuon mennä läpi, ilman sensuuria:)
...kenelle?
Minusta tarinassasi ihmiset eivät olleet toistensa lumoissa vaan itsensä lumoissa, onhan se tietysti niinkin, että oma napa aina lähin napa...
En kyllä itse näe mitään jännittävää siinä, että ihminen vaipuu oman ihanuutensa lumoihin.
Mutta voihan se olla jännittävää, kun ei tiedä, kuinka pitkälle oma viehätysvoima kantaa.
...se sama vanha vitsi, missä mies kuiskii toisen naisen nimeä vaimolle ;) ja siitäkös sitten soppa syntyy...
Lapinlahden linnutkin laulaa laulussaan, että "luulin häntä sinuksi rakas..." ja että "älä viskaa mua pihalle..."
Rehellisyyden oppiminen on koko ihmisiän kestävä vaikea prosessi, vaatii hirvittävän määrän rohkeutta olla läsnä toiselle ihmiselle sellaisena kun sattuu olemaan, koska haluaisi jo itsellekin valehdella siitä, millainen on. Nainen sanoi mitä sanoi, koska se oli totuus. Totuus satuttaa, siksi me haluamme kätekä totuuden.
kaivettu Pumpuli:)
Kuinkahan olisivat osat muodostuneet,jos ei olisi sivullisia asiaa huomioimassa:)))
mies kuuluu siihen onnettomien hyypiöitten joukkioon, jotka kaipaavat tämän tästä naista pönkittämään omaa egoaan. Ikään kuin naisen täytyisi palvoa ja anella heidän huomiotaan? Ehkä kyseessä on jollakin tavalla narsistinen tyyppi?
Matkani varrella olen muutamaan tuollaiseen otukseen törmännyt ja kivuttomasti olen heidät virstanpylväiksi matkalleni jättänyt, aivan omaan arvoonsa arvaamattomaan :D