Toissa päivänä Valtion teknillisen tutkimuskeskus (VTT) julkaisi aiheeseen liittyvän tutkimuksen. VTT:n tutkimuksen mukaan tuulivoima ei tarvitse tuekseen niin paljon varavoimaa kuin tähän saakka on luultu. Kalliin varavoiman rakentaminen on ollut merkittävimpiä esteitä tuulivoiman yleistymiselle.
VTT arvioi tutkimuksessaan, että sähköjärjestelmässä on jo runsaasti tuulivoiman tarvitsemaa säätövaraa, ja tuulen voimakkuuden vaihtelujen vaikutuksia voidaan tasapainottaa lisää.
Usein on esitetty väitteitä, että tuulivoima vaatii tuekseen yhtä paljon varavoimaa. Tämä ei pidä paikkaansa, VTT arvioi.
Tuulivoimaloiden suurimpana ongelmana on pidetty tuulten oikullisuutta. Tyventen vuoksi pitää rakentaa varavoimaa, mikä tekee tuulivoimasta oleellisesti kalliimpaa kuin useimmista muista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima vaikeuttaa myös sähköjärjestelmän hallintaa.
VTT huomauttaa kuitenkin, että sähköjärjestelmämme on jo alun perin suunniteltu vaihtelevaa sähkönkulutusta varten. Myös äkilliset viat voimaloissa tai sähkölinjoissa on otettu huomioon säätö- ja reservivoiman avulla.
Lisää aiheesta:
http://www.vtt.fi/uutta/2007/20071114.jsp
VTT arvioi tutkimuksessaan, että sähköjärjestelmässä on jo runsaasti tuulivoiman tarvitsemaa säätövaraa, ja tuulen voimakkuuden vaihtelujen vaikutuksia voidaan tasapainottaa lisää.
Usein on esitetty väitteitä, että tuulivoima vaatii tuekseen yhtä paljon varavoimaa. Tämä ei pidä paikkaansa, VTT arvioi.
Tuulivoimaloiden suurimpana ongelmana on pidetty tuulten oikullisuutta. Tyventen vuoksi pitää rakentaa varavoimaa, mikä tekee tuulivoimasta oleellisesti kalliimpaa kuin useimmista muista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima vaikeuttaa myös sähköjärjestelmän hallintaa.
VTT huomauttaa kuitenkin, että sähköjärjestelmämme on jo alun perin suunniteltu vaihtelevaa sähkönkulutusta varten. Myös äkilliset viat voimaloissa tai sähkölinjoissa on otettu huomioon säätö- ja reservivoiman avulla.
Lisää aiheesta:
http://www.vtt.fi/uutta/2007/20071114.jsp
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sähkön jakeluverkossa on tavoite pitää jännite vakaana.
Kaikkiin muutoksiin ei voi varautua nopeasti kaikilla voimaloilla.
Siksi tarvitaan nopeita yksikköjä vastaamaan tähän. Esimerkiksi Joulu tai tosi kylmä Joulu jne.
Kun uunit ja joulusaunat laitetaan päälle tarvitaan äkillistä lisäystä.
Tässä vesivoima on hyvä, sieltä saa aina lisää, sikäli kun vettä on. Jos vettä ei ole käynnistetään hiilivoimalat.
Ja sieltä se on otettava jos Porissa ei tuule tarpeeksi.
Ja nyt kerron tätä sitten suomen kokonaiskulutuksesta.
Jos tutkitaan pientä osaa, vaikka tuulivoimaa, niin aina voi tulla eri tuloksiin, riippuen mitä tutkimuksessa haluaa.
Minä en usko että VTT on seonnut.
VTT:llä voi olla tutkimusprojekteja, jotka eivät ole järjissään.
Tammi-helmikuun pakkasilla ei tuule, joten tuulivoima nimenomaan tarvitsee säätövoiman.
Myös ydinvoima tarvitsee säätövoiman, mikä toteutuu vesivoimalla, esimerkiksi Vuotoksen altaalla.
Juurihan tuossa VTT:n tutkimuksessa luki, että tuulivoima ei tarvitse tuekseen lisää säätövoimaa. Vai onko englanninkielinen tieteellinen teksti Uunolle hepreaa?
Saa olla jo hyvä uskoinen, että jaksaa uskoa että koko Pohjoismaisen sähköpörssin alueella lakkaa tuulemasta kun Keski-Suomessa on tammikuussa vähän pakkasta.
Vesivoima ei edes sovellut ydinvoimaloiden säätövoimaksi, sillä siinä ei paljoa yksi Vuotoksen tekoaltaan voimala lämmitä muutaman kymmenen megawatin tehoineen kun 1600 megawatin ydinvoimala tippuu verkosta. Se vesi kyllä etenee Vuotoksen tekoaltaasta päivien ja viikkojen viiveellä alempana oleviin voimaloihin, mutta niiden teho saadaan käyttöön vasta suurella viiveellä ja niistä saadaan ehkä korkeintaan 100 megawattia lisää jonkin aikaa tehoa tekoaltaan avulla, mutta sekään ei paljoa lämmitä noi suuren ydinvoimalan paikkaamisessa.
Sata kertaa järkevämpi on tuottaa säätövoimaa rakentamalla vaikka 600 megawatin kaasuturbiinivoimalaitos. Vaikka se toimisi maakaasulla, niin kasvihuonekaasupäästöt ovat vain pieni murto-osa Vuotoksen tekoaltaan vastaavista päästöistä.
Siinä puhuu henkilö jolla ei ole hajuakaan vesivoimasta.
Virtaamaa lisätään samaikaisesti joen kaikissa voimaloissa.
Jos näin ei tehtäisi joki alkaisi tuotapikaa tulvimaan.
Eli ei juuri sen vesimolekyylin joka äsken solahti yläjuoksun turbiinista tartte ehtiä alajuoksulle asti että koko joen teho olisi käytössä.