asun vanhempieni kanssa kotona ja en ole käynyt kaupassa kohta 6 kuuteen vuoteen kun äiti tuo tavarat.olen sisällä melkein joka päivä 24 tuntia.välillä puhelen jotain itsekseni ja olo on paha myös tänne kirjoittaminen on tuhaa koska tästä ei ole mitään hyötyä.kohta joku sanoo että mene lääkäriin mutta sanon jo nyt että en mene koska ne eivät tiedä mitään
sisällä 24 tuntia
asun kotona
7381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
olisin itse kirjoittanut on kokemusta
töihin sitten
Koita jaksaa sinä..=)
ja koitas hiljalleen tulla sieltä ulos ei siellä sisällä pitemmänpäälle viihdy ketään.
Eivät tiedäkään kun et kerro !!! Äitisi on sokea rakkaudessaan jos noin tekee, anteeksi vain!! Nimittäin tuo ei ole parhaaksesi vaan pahaksesi näin sen koen. Puhelet toki itseksesi koska sinulla ei ole seuraa, tuohan on nyt selviö seuraus ??? Olet kyllä valinnut tosi kamalan tavan elää elämättä...
vaikka ensin äitisi kanssa, kannat kasseja jne. ja sen jälkeen vähitellen teet kauppaostokset äidillesi kokonaan. Sitten voisit aloittaa vähitellen vaikka lenkkeilyä ja muita harrasteita, rohkeasti vaan. Ja jos joku tulee kiusaamaan, teet rikosilmoituksen ja osta kamerakännykkä ja kuvaa todistusaineisto, vastuuseen hullut kiusaajat. Ala kirjoittelemaan jonkun kaverin kanssa netissä tai hanki muuten ystäviä vaikka uusista harrasteista. Lähde opiskelemaan toiselle piakkakunnalle ja hae sitten muualta töitä, niin pääset ilkiöistä eroon. Tässä joitakin ajatelmia, mutta pääasia, ettet pilaa elämääsi ja jumiudu neljän seinän sisään.
http://www.ristintie.com/runomaa/Margaret 2.htm
Käyn joka päivä lukemassa tätä palstaa ja sydämeeni koskee kaikki tämä tuska mitä täältä huokuu ja se etten voi mitenkään auttaa .Voi kyllä auttaa rukoilemalla ja uskon että et ole ykisn sittenkään ,huomaatko viestejä Taivaan Iskalta?
Vaikea on antaa neuvoja kun tietää että sinulle on varmaan annettu jos jonkinlaisia ohjeita .Äitisi varmaan kaikkensa tekee puolestasi ja kokee suurta tuskaa myös sinusta kun ei voi auttaa .Ensimmäinen kiitoksen aihe sinulla on että sinulla on tuolainen äiti joka jaksaa huolehtia .Kuitenkaan et voi häntä syyllistää tilastasi sillä kirjoitusestasi päätellen et ole tyhmä ja ymmärrät ensimmäinen askel uuteen eloon on otettava itse .
Elä suostu tänään elämään tyhjää elämää vaan aukaise ikkuna ja anna uusien tuulien puhaltaa .
Hienoa että kirjoitat ,monilla ei ole edes tietsikkaa saati taitoa käyttää sitä ,eli on vielä huonommissa asemissa olevia lähimmäisiä .
Uskon että sinä vielä kiität elämästä tästä!
http://www.radiodei.fi/index.php?sid=115
Kuuntekehan joskus Deitä .
ps .olen itse noussut syvästä masennuksesta ,eli en puhu mistään korkealta vaan tiedän elämä muuttuu sittenkin
................