Taalan

Ei Kiina ole sitoutunut dollariin, päinvastoin yanin fiksattu yliarvostus on todellinen ongelma USA:lle.
Ruotsin kruunu ja Englannin punta ovat seuranneet varsin tiiviisti euroa.
Saahan tuosta tietoa netistä helposti, vaikka millä aikavälillä. Oikein piirretynäkin, jos lukutaitoei ole hääppöinen.

Euroopan ja Asian kasvu tukee Suomen vientiä*

Viime vuonna Suomen viennin volyymin kasvu kiihtyi aina toiselle neljännekselle
saakka ja kasvuvauhti hiipui vuoden loppua kohti, mistä
koitui negatiivista kasvuperintöä. Tämän vuoden alusta vienti on taas
piristynyt ja tietäen viime vuoden jälkipuoliskon vaatimattoman tason
voidaan ainakin tavaraviennin odottaa kiihtyvän vuoden loppua kohti.
Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvaa tänä vuonna 6,2 prosenttia
edellisvuodesta.

Viime vuodesta lähtien Suomen vienti on lisääntynyt EU-maihin
nopeammin kuin vienti keskimäärin. Tähän on vaikuttanut Euroopan
talouskasvun nopeutuminen, mikä tukee vientiä vielä ensi vuonna,
jolloin koko vienti on 4,7 prosentin kasvussa. Myös tiedot teknologiateollisuuden
vahvasta vientitilauskannasta tukevat arviota viennin
nousun jatkumisesta verrattain nopeana.

Tämän vuoden kehitykselle on ollut myönteistä se, että Suomen
vienti Itä-Aasiaan ja Intiaan on kasvanut tuontia selvästi nopeammin.
Nähtäväksi jää, onko trendi kääntynyt niin, että Suomen kauppataseen
suuri alijäämäkin Itä-Aasian maiden kanssa alkaa supistua.
Aasian kauppa saattaakin tasoittua, kun elektroniikan kokoonpanoteollisuuden
tuotannon supistuminen Suomessa ei enää vaikuta ja kun
Kiinan ja Intian nopea nimellispalkkojen nousu ja sitä seuraaava inflaation
kiihtyminen leikkaa näiden maiden kilpailukykyä.

Suomen tuonnin määrä kasvaa tänä vuonna 4,4 prosenttia viime
vuodesta. Ensi vuonna tuonnin kasvuvauhti alenee 3,8 prosenttiin kokonaistuotannon
kasvun hidastumisen myötä. Toisaalta ydinvoimalaprojektin
kone- ja laiteostot sekä lentokoneostot ylläpitävät tuonnin
kasvua, minkä seurauksena viennin ja tuonnin volyymien kasvuerot
supistuvat.

Tuontihinnat nousevat tänä vuonna noin kolme prosenttia viime
vuodesta ja siten vajaan prosenttiyksikön nopeammin kuin vienti-
Kokonaistuotannon ja viennin
muutokset 1985–2008
-10
0
10
20
30
1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006
Vienti
Markkinahintainen BKT
Muutos vuoden 2000 viitehinnoin, %
Lähde: Tilastokeskus, PT
Ulkomaankaupan vaihtosuhde
ja kauppatase 1998–2008
0
20
40
60
80
100
120
1998 2000 2002 2004 2006 2008e
2000 = 100
0
5000
10000
15000
Milj. euroa
Kauppatase (oik. ast.)
Vaihtosuhde (vas. ast.)
Lähde: Tilastokeskus, PT
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta
(BRENT) 1996–2007
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1996 1998 2000 2002 2004 2006
USD/barreli
Lähde: Norjan tilastokeskus
(13)
PALKANSAAJ IEN TUTKIMUSLAITOS

hinnat. Ensi vuonna ulkomaankauppahintojen nousuvauhti hidastuu,
mutta vaihtosuhde heikkene edelleen jonkin verran. Kauppatase kohoaa
tänä vuonna jo yli 10 miljardiin euroon, ja ensi vuonnakin se
paisuu vajaat miljardia euroa tämän vuoden tasosta.
Teknologiateollisuus jyrää
Teknologiateollisuuden tuotannon yli 10 prosentin kasvun myötä tehdasteollisuus
lisääntyy tänä vuonna lähes 7 prosenttia ja ensi vuonnakin
runsaat 5 prosenttia. Teollisuuden vauhtia säestää palvelujen ripeä
kasvu laajalla rintamalla. Kauppa ja liike-elämän palvelut nousevat
tänä vuonna noin 5 prosentin vauhtia ja ensi vuonna 4 prosenttia
tämänvuotisesta. Kuljetus ja varastointi kasvaa tänä ja ensi vuonna
vajaat 3 prosenttia sekä henkilökohtaiset palvelut, mukaan lukien julkiset
palvelut, runsaat 2 prosenttia. Rakentamisen tämän vuoden lähes
5 prosentin kasvuvauhti laantuu ensi vuonna 3 prosenttiin. Tänä
vuonna Norjan ja Ruotsin vesienergian tuotannon vaihteluihin reagoiva
sähköntuotanto supistuu tuntuvasti viime vuodesta, ja ensi vuonna
koko sähkö-, kaasu- ja vesihuollon arvonlisäyksen odotetaan normalisoituvan
parin prosentin kasvu-uralle.
Työllisyyden paraneminen ylitti ennusteet
Työllisten määrä kasvoi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa peräti
50 000 henkilöllä viime vuoteen verrattuna. Työpaikkoja on syntynyt
ennen kaikkea teknisiin ja liike-elämän palveluihin mutta myös rakentamiseen, kauppaan sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Työllisyyden
paraneminen on rohkaisut työikäisiä tulemaan työmarkkinoille.
Niinpä työvoimakin lisääntyi alkuvuonna vielä 25 000 henkilöllä
työikäisen väestön hitaahkosta kasvusta huolimatta. Työmarkkinatilanteen
parantumisen myötä myös työttömyysaste laski alkuvuonna
odotuksia enemmän. Huomattavaa on myös se, että pitkäaikaistyöttömien
määrä väheni alkuvuonna 9,4 prosenttia edellisvuodesta.
Loppuvuonna työpaikkoja syntyy lähes samaa vauhtia kuin alkuvuonna
niin, että työllisten määrä kasvaa tänä vuonna yhteensä 48
000 henkilöllä ja työttömyysaste laskee 6,8 prosentin tasolle. Myös
ensi vuonna työmarkkinakehitys jatkuu nopean talouskasvun ansiosta
positiivisena joskin hieman tämänvuotista hitaampana. Työllisten
määrä kasvaa ensi vuonna 26 000 henkilöllä ja työvoima 14 000
henkilöllä, joten ensi vuoden työttömyysasteeksi tulee 6,3 prosenttia
ja työllisyysasteeksi 70,3 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
työtunnit kasvavat tänä vuonna 1,6 ja ensi vuonnakin 1,1
prosenttia.
Kansainvälinen valuuttarahasto ilmaisi kevään maaraportissaan
huolensa Suomen korkeasta nuorisotyöttömyydestä. Suomen nuorisotyöttömyysaste
on kuitenkin viime aikoina laskenut selvästi: sen
trendisarja oli elokuussa 16,1 prosenttia, mikä on 2,8 prosenttiyksikköä
vähemmän kuin vuosi sitten. Taso onkin jo lähellä EU15-maiden
keskiarvoa. Lisäksi on syytä huomioida, että Suomessa työvoimaksi
tilastoidaan myös päätoimiset koululaiset ja opiskelijat, jotka hakeutuvat
keväisin joukoittain työmarkkinoille. Opiskelijoita ja koululaisia
oli viime vuonna nuorisotyöttömissä keskimäärin 37 000 nuorta, eli yli
puolet 61 400 nuorisotyöttömästä. Ilman tätä ryhmää Suomen nuorisotyöttömyysaste
olisi ollut viime vuonna 9,4 prosenttia, mikä on
ilmeisesti vähemmän kuin EU15-alueella keskimäärin senkin jälkeen,
kun EU:n luvuista on poistettu työttömät opiskelijat ja koululaiset.

Aasian valuutat irrottautuvat dollarista*

Kansainvälisen talouden tasapainon kannalta on ollut keskeistä se, miten
dollari, euro ja Aasian valuutat muuttuvat toisiinsa nähden. USA:n
kauppataseen vajeen korjautuminen edellyttää dollarin heikkenemistä,
mihin suuntaan se on esimerkiksi euroon nähden muuttunutkin.
Euroopalle tämä dollarin heikkenemisen tendenssi on ollut ongelmallista,
koska Aasian maat ovat joko valuuttainterventioin kuten Japani
tai hallinnollisin järjestelyin kuten Kiina sitoneet valuuttansa dollariin.
Niinpä dollarin myötä myös Aasian valuutat ovat heikentyneet euroon
nähden, vaikka Aasian maiden kauppa on myös Euroopan suuntaan
ollut pääasiassa ylijäämäistä.

Viimeisen vuoden aikana Aasian valuutat ovat kuitenkin alkaneet
irrottautua dollarisidoksestaan. Ilmeisesti Aasiasta on tullut jo niin
suuri markkina-alue, ettei näiden maiden täydy väkisin tukea USA:
han suuntautuvaa vientiään dollaria vahvistavilla toimilla. Toisaalta
viimeistään subprime-kriisi on lisännyt Aasian maiden varovaisuutta
sijoittaa ulkomaankauppansa ylijäämiä dollarimääräisiin sijoituskohteisiin.
Inflaatio kiihtyy Kiinassa

Luottokriisi hidastaa USA:n kasvua*

USA:n asuntoluottomarkkinoiden ylikuumentuminen johti asuntorakentamisen
jyrkkään supistumiseen jo viime vuoden kolmannella
neljänneksellä, mistä lähtien se on hidastanut kokonaistuotannon
kasvua. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kokonaistuotanto
kasvoi enää vain 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Toisella neljänneksestä
kasvuvauhti tosin nopeutui ensimmäisestä neljänneksestä,
mutta elokuussa luottomarkkinoiden epävarmuus syveni subprimekriisiin,
joka on johtanut luotonsaannin vaikeutumiseen ja asuntojen
hintojen jyrkkään pudotukseen. Tämä on myös heikentänyt kuluttajaluottamusta
elokuussa, mikä ei vielä näy oheisessa kuviossa. Nyt
kokonaistuotannon kasvua hidastaa asuntoinvestointien supistumisen
lisäksi hiipuva yksityinen kulutus.
Tämän vuoden elokuussa myös USA:n työllisten määrä supistui
jonkin verran, kun lukiolaiset vetäytyivät työmarkkinoilta. Kaiketi tämäkin
osoittaa, että luottokriisi on hidastanut vielä lisää USA:n talouskasvua.
Tänä vuonna USA:n kokonaistuotanto kasvaa 1,9 prosenttia
edellisvuodesta. Luku on 0,3 prosenttiyksikköä alempi kuin
PT:n maaliskuisessa ennusteessa. Ensi vuonna kasvu nopeutuu 2,2
prosenttiin. Luottokriisi painaa kokonaistuotantoa ensi vuonnakin,
mutta keskuspankki vastaavasti hälventää luottomarkkinoiden epävarmuutta
ja vauhdittaa talouskasvua keventämällä rahapolitiikkaa.
Jo tämän vuoden lopulla USA:n keskuspankki alentaa ohjauskorkonsa
5,25 prosentista 4,75 prosenttiin. Ensi vuonna korko lasketaan asteittain
4 prosenttiin. Tämä skenaario korkojen alentamiselle edellyttää
kuitenkin kuluttajahintainflaation selvää hidastumista kesäisestä 2,5
prosentin vauhdista, mikä onkin todennäköistä juuri talouskasvun hidastumisen
vuoksi.
Myönteistä USA:n viimeaikaisessa talouskehityksessä on julkisen
talouden alijäämän supistuminen. Näillä näkymin liittovaltion budjettivaje
putoaa tänä vuonna noin 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta
viime vuoden 1,9 prosentista. Tätäkin merkittävämpää on USA:n ulkomaankaupan
vahvistuminen, kun suhteellisen nopea maailmantalouden
kasvu pitää viennin reippaassa nousussa ja kotimaisen kysynnän
tuntuva heikkeneminen leikkaa tuonnin kasvua. USA:n tavaroiden ja
palveluiden taseen alijäämä tulee kuitenkin olemaan tänä vuonna vielä
noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.


Euroopan kasvu jatkuu - yksityinen
kulutus alkaa elpyä vasta nyt

Euroalueen kokonaistuotanto on kasvanut vuoden alkupuoliskolla 2,8
prosenttia edellisvuodesta. Koko vuoden kasvuluku tulee olemaan 2,6
prosenttia. Talouskasvu hidastuikin tämän vuoden toisella neljänneksellä
vain 0,3 prosenttiin edellisneljänneksestä ja 2,5 prosenttiin vuotta
aiemmasta. Vielä tänä vuonna kasvu nojautuu pitkälti yksityisiin
investointeihin, jotka lisääntyvät viisi prosenttia viime vuodesta. Ensi
vuonna investoinnit kasvavat neljä prosenttia. Tämän vuoden toisella
neljänneksellä investointien kasvu hidastui tuntuvasti, kun Saksan
asuinrakentaminen laantui lainakorkojen verovähennyksen poistumisen
seurauksena. Tämä vaikutus heikentyy ensi vuonna. Yksityinen
kulutus kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Ensi
vuonna yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuukin jo 2,4 prosenttiin,
kun Saksan arvonlisäveron korotuksen vaikutus vaimenee, työllisyys
paranee odotuksia nopeammin ja palkansaajien reaaliansiot nousevat
melko tuntuvasti.
Ulkomaankauppa voimistaa euroalueen talouskasvua vielä tänä
vuonna. Ensi vuonnakin sen kasvuvaikutus on positiivinen, joskin tämänvuotista
jonkin verran pienempi. Euroalueen kokonaistuotanto
kasvaakin ensi vuonna 2,7 prosenttia tämänvuotisesta. Talouskasvun
jatkuminen näinkin voimakkaana selittyy pitkälti yksityisen kulutuksen
piristymisen pitkittymisellä. Merkittävää on myös se, että maailmantalouden
kasvu tukee edelleen Euroopan kasvua ja että kehittyvien
maiden - tuottavuuserojen kaventumiseenkin nähden - suhteellisen
nopea palkkatason nousu kohti euroalueen tasoa jopa parantaa kehittyneiden
maiden kuten euroalueen hintakilpailukykyä nopeasti kasvaviin
kehittyviin maihin nähden.
Myös EU:n ja euroalueen työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Jo
tämän vuoden alkupuolella oli tosin nähtävissä työllisyyden odotettua
nopeampi kohentuminen, mutta työllisyyden paranemisvauhti yllätti
jälleen. Tänä vuonna euroalueen työttömyysaste on keskimäärin 7,0
prosenttia, ja ensi vuonna se alenee 6,7 prosenttiin.
Euroalueenkin talousriskit liittyvät kiinteästi USA:n talouteen. Perusskenaariossa
USA:n kasvun hidastuminen sekä subprimeluottojen
myöntämisestä syntynyt kriisi, joka nostaa lyhyitä markkinakorkoja
ja lisää luotottajien varovaisuutta Euroopassakin, hidastaa Euroopan
kasvua verraten vähän. Kriisin kärjistyessä vaikutukset voivat luonnollisesti
kasvaa merkittävästi.
Euroalueen inflaatio on pysynyt tämän vuoden alkupuolella niukasti
alle kahdessa prosentissa. Tänä vuonna ruuasta ja energiasta
puhdistetun hyödykekorin hinta ei ole enää noussut kuluttajahintaindeksiä
hitaammin. Euroalueen inflaatio pysyy tänä ja ensi vuonna keskimäärin
1,9 prosentissa. Palkankorotukset aikaansaavat ensi vuonna
osaltaan hintapaineita, kun taas öljyn ja eräiden muiden raaka-aineiden
hinnat eivät enää nouse aiempaa vauhtia. Merkittävää on myös
Saksan kuluttajahintainflaation hidastuminen, kun arvonlisäveron korotuksen
vaikutus poistuu.
Viime maaliskuun ennusteessa ennakoimme, että EKP nostaa
korkoaan vielä kerran 0,25 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden aikana.
Aluksi tämä arvio tuntui liian varovaiselta, sillä EKP selvästi päätti
nostaa korkoaan suhdannekehityksen vankistuessa ”normaalimmalle”
tasolle huolimatta siitä, että kuluttajahintainflaatio on pysynyt koko
ajan kahden prosentin alapuolella. Keväällä markkinat odottivat vielä
kahtakin 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa tälle vuodelle. Nyttemmin
on käynyt ilmi, että subprimeluotoista aiheutunut kriisi on aikaansaanut
tappioita myös eräille keskieurooppalaisille pankeille, mikä on
johtanut likviditeetin kysynnän jyrkkään nousuun myös Euroopassa.
Niinpä EKP on joutunut pumppaamaan alihintaista rahaa pankkien taseeseen
ja keskittymään akuutin luottokriisin hallintaan.
Subprime-kriisi on osoittautunut varsin piintyneeksi, ja sen myötä
rahoitusjärjestelmämme on myös paljastunut verraten haavoittuvaiseksi.
Kaikki tähän liittyvä epävarmuus vähentää EKP:n koronnostoaikeita.
Kun vielä näyttää siltä, että USA:n keskuspankki tulee myöhemmin
syksyllä alentamaan ohjauskorkoaan reaktiona luottokriisiin
ja siihen liittyvään reaalitalouden kasvun hidastumiseen, on yhä ilmeisempää,
ettei EKP nosta enää ohjauskorkoaan tämän vuoden aikana.
Ensi vuonna EKP pitää ohjauskorkonsa ennallaan. USA:n keskuspankin
koronlaskut ja rahoitusmarkkinoiden rauhattomuus estävät
koronnoston, jota suhteellisen hyvä reaalitaloudellinen kehitys ja EKP:
n näkemä inflaation kiihtymisen riski toisaalta puoltaisivat.

http://www.labour.fi/talousenn/pten0907.pdf