Ruotsinkielisillä on omat kiintiöpaikkansa Suomen yliopistoihin, jonne he pääsevät huomattavasti alemmilla pistemäärillä kuin suomenkieliset. Lisäksi ruotsinkielisiä suositaan muillakin tavoin yliopistojen sisäänotossa.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisiä suosivasta ja muutenkin eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Vaasan Oikeustieteellisestä suora lainaus opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
SELVITYS, MIKSI VAASAN –MALLIIN ON JOUDUTTU:
Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevon on todennut:
"Endast få svenskspråkiga kan tävla med de finskpråkiga…” (= Vain harvat ruotsinkieliset pystyvät kilpailemaan suomenkielisten kanssa lakitieteelliseen pyrittäessä ). Loppupäätelmä oli, että kiintiöitä ruotsinkielisille on lisättävä. Niin tehtiin. Siis saamme yhä kehnompia ruotsinkielisiä juristeja ja etevämmät suomenkieliset jäävät rannalle.
HS 23.6.89: ”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”
Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.
”Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla.” (HS 10.5.99): ”Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa.”
Tällaisesta aineksesta Suomen oikeuslaitokseen lähdetään tekemään tasapuolisia juristeja.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisiä suosivasta ja muutenkin eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Vaasan Oikeustieteellisestä suora lainaus opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
SELVITYS, MIKSI VAASAN –MALLIIN ON JOUDUTTU:
Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevon on todennut:
"Endast få svenskspråkiga kan tävla med de finskpråkiga…” (= Vain harvat ruotsinkieliset pystyvät kilpailemaan suomenkielisten kanssa lakitieteelliseen pyrittäessä ). Loppupäätelmä oli, että kiintiöitä ruotsinkielisille on lisättävä. Niin tehtiin. Siis saamme yhä kehnompia ruotsinkielisiä juristeja ja etevämmät suomenkieliset jäävät rannalle.
HS 23.6.89: ”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”
Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.
”Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla.” (HS 10.5.99): ”Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa.”
Tällaisesta aineksesta Suomen oikeuslaitokseen lähdetään tekemään tasapuolisia juristeja.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tule itse sinne oikikseen katselemaan niitä tenttien sivumääriä ja selitä sitten, miksi ihmiset reputtaa. Kun itse vedät 5 vuotta putkeen 1500 sivun tentit 5 tunnin tenttimaratoneilla läpi samalla kun käyt esim. töissä, voit avata suusi aiheesta. Sitä ennen shut up.
Ja mitä tulee noihin ruotsinkielisiin. Elämä on. Virkamiesten täytyy olla alueittain kaksikielisiä ja jos ei suomenkielinen viitsi opetella ruotsia, tarvitsee ruotsinkielisiä hakea opinahjoon sisään. Se, että juuri sinä et ole päässyt tai et tule pääsemään oikikseen, johtuu paljon todennäköisemmin siitä, että olet vaan liian huono.
Näille ruotsinkieliahdistuneille suosittelisin ensinnäkin elämän hankkimista, toiseksi ehkä kannattaisi se kielitaito. Suomen oikeustoimilaki, kauppalaki, rikoslaki ja monta muuta lakia ovat täydellisiä kopioita Ruotsin vastaavista ja aiheisiin liittyvissä seminaareissa ja jatko-opinnoissa kommentaarit ja lainvalmistelumateriaalit ovat yllätys yllätys, ruotsiksi. Kyse on oman historian, lainvalmistelun taustan ja lain sanamuodon tulkinnan ymmärtämisen tärkeydestä, ei politiikasta. En itsekään ruotsia erityisemmin rakasta, mutta se on työväline, ja tarpeellinen sellainen.
"Ja mitä tulee noihin ruotsinkielisiin. Elämä on. Virkamiesten täytyy olla alueittain kaksikielisiä ja jos ei suomenkielinen viitsi opetella ruotsia, tarvitsee ruotsinkielisiä hakea opinahjoon sisään. Se, että juuri sinä et ole päässyt tai et tule pääsemään oikikseen, johtuu paljon todennäköisemmin siitä, että olet vaan liian huono."
Niin tai näin, mutta olen eläkkeellä laamannin virasta, joten ehkä minä jotakin tiedän oikeustieteen opiskelusta.
Miksi hyökkäät HENKILÖKOHTAISESTI minua kohtaan noin voimakkaasti?
Kirjoitin sen juristina täysin asiakirjoihin pohjautuen. En voi vain käsittää, kuinka 5% vähemmistöllä täytyisi olla YLI 50%:n kiintiö. Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että jonkun etninen tausta tai kieli voisi olla pohjana yliopistoon valinnalle. Juristina varmasti itsekin tiedät, että jo YK:n ihmisoikeuksien julistus kieltää sen.
Senkin tiedät juristina, että ruotsinkielisiä juristeja ei saada jäämään oikeuslaitoksen palvelukseen, vaan he menevät korkeampien palkkojen perässä yksityiselle sektorille.
En ymmärrä, miksei oikeusistuimissa voitaisi käyttää tarvittaessa ruotsinkielistenkin osalta tulkkeja, kuten Suomen muidenkin vähemmistöjen osalta voidaan käyttää. Miksi ruotsinkielisten tarvitsisi olla eri asemassa kuin muut?
Sen sijaan että olisit keskittynyt tekstiin, keskityit henkilökohtaiseen hyökkäykseen. Tuossa on sinulle sivistystä.
http://www.edu.utu.fi/ktl/users/markku_huttunen/alt/paatvirh.htm
(4) Argumentum ad hominem (henkilökohtainen hyökkäys). Asetetaan toisen osapuolen asiantuntemus, älykkyys, rehellisyys tai motiivit kyseenalaisiksi. Keskitytään pikemmin väitteen esittäjään kuin itse väitteeseen.
Ei ketään!
keskenään, sillä Suomessa sekä suomi että ruotsi ovat kansalliskieli, Ruotsissa vain ruotsia.
Selvästi kyseessä ruotsalainen rasisti. No big deal.
Saattaisi olla, että apulaisoikeusasiamiehen kantelusta löytyisi ratkaisu tähänkin kiistaan. Sen mukaanhan KAIKKIEN hakijoiden tulisi olla tasavertaisia.
Suomessa suomalaisten rankka syrjintä on täysin lainmukaista, mutta jo esim. Ruotsissa vastaavasta syrjinnästä tulee sanktioita. Suomessa ruotsalaiset ovat sementoineet kaikki erikoisetunsa laajasti eri lakeihin.
Sveriges TV-Europan tekstiuutisissa kerrottiin, että (käännös):
"Yliopiston katsotaan syrjineen
Uppsalan yliopisto syyllistyi syrjintään, kun 30 paikkaa sen juristikoulutuksessa varattiin hakijoille, joilla oli ulkomaalaistausta. Näin päätti (Ruotsin) Korkein Oikeus. Kaksi naista, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa vaikka heillä oli paremmat todistukset kuin 30 kiintiöhakijalla haastoivat Uppsalan yliopiston oikeuteen ja ovat voittaneet sekä alioikeudessa että hovioikeudessa. He saavat kumpikin 75.000 kruunua vahingonkorvausta. Korkein Oikeus sanoo tuomiossaan, että positiivinen erityiskohtelu varmaankin voi olla sallittua yhtäläisyyslaissa, mutta vain niissä tapaksissa, joissa hakijoilla on yhtäläiset meriitit."
Suomessa ruotsinkieliset pääsevät kiintoiöissä useisiin yliopistoihin alemmilla pistemäärillä ohi suomenkielisten, joilla on paremmat pisteet.
Kannattaisiko viime keväänä ilman opiskelupaikka jääneiden nostaa prosessi? Sellaisia tapauksia on vuosittain ainakin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä, lääketieteellisessä, ym. tiedekunnissa.
Lapin yliopisto, Oikeustieteiden tdk 2007:
Osallistuneita 367, hyväksyttiin 126
Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tdk 2007:
Osallistuneita 577, hyväksyttiin 134
Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tdk 2007:
Osallistuneita 1119, hyväksyttiin 214
Helsingin yliopisto (Vaasa):
Osallistuneita 63, hyväksyttiin 13
Yhteensä suomenkielisiä hakijoita 2126, joista hyväksyttiin 487, eli 23%.
Helsingin yliopisto, ruotsinkieliset
Osallistuneita 74, hyväksyttyjä 19 (26%)
Helsingin yo, ruotsinkieliset, Vaasa
Osallistuneita 20, hyväksyttyjä 7 (35%)
Yhteensä ruotsinkielisiä hakijoita 94, joista pääsi sisään 26, eli 28%.
Ei kuulosta isolta heitolta, määrät varmaan vaihtelevat vuosittain. Tilastonikkarina voisit tekaista varmasti pidemmän aikasarjan?
Ai niin, ruotsinkieliset juristit varmastikin työllistyvät paremmin kuin suomenkieliset...
Ruotsinkielisten valintatilanne 2006
Yhteensä 104 osallistujaa, 30 hyväksyttyä (29%)
2005
Yhteensä 112 osallistujaa, 28 hyväksyttyä (25%)
Eli kun hakijamäärät ovat pieniä niin melko pienetkin muutokset heittelevät prosentteja suuntaan tai toiseen...
Onkos arvon kiintiöjuristi kiinnittänyt huomiota ruotsinkielisten kehnoihin mahdollisuuksiin opiskella muun muassa tekniikka, sotatieteitä ja teatteritieteitä omalla äidinkielellään? Tai vielä pahempaa, kiinnittänyt huomiota siihen että oikiksen ulkopuolella monilla opiskelualoilla tenttikirjat ovat valtaosin jopa ihan ulkomaan kielillä kirjoitettuja?
Näistä ei ole moni suomalainen ikinä edes kuullutkaan: suomenruotsalaisten apartheidmaisista kielikiintiöistä.
Käytännössä tämä määritellään seuraavasti: ruotsinkielisille on varattu suomenruotsalaisten väestön suhteellista osuutta suurempi määrä aloituspaikkoja yliopistoihin ja korkeakouluihin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan ruotsinkielisten kiintiössä 10 % ruotsinkielellä hakeneista opiskelijoista, vaikka suomenruotsalaisia on vain 5 % väestöstä. Näitä kiintiöitä on toki muillakin tiedekunnilla ja yliopistoilla siten, että ruotsinkielisillä on huomattavasti heidän väestöosuuttaan enemmän opiskelupaikkoja. Täten lahjakkaampia suomenkielisiä jää aina opiskelupaikatta kyseisen rasistisen toiminnan johdosta, koska ruotsinkielinen saa opiskelupaikkansa vähemmillä lahjoilla ja alemmilla pisteillä kuin suomenkielinen. Ruotsinmieliset ja -kieliset tahot ovat tietenkin alhaisesti yrittäneet vaikeuttaa vertailua erilaisilla pääsykokeilla, mikä sekin tosin on monella muullakin tapaa erittäin kyseenalaista.
Kielikiintiöitä perustellaan ruotsinkielisten palveluiden tarpeella, mutta tällöin asetutaan samalla vahvaan ristiriitaan korkeakoulututkinnoissa suomenkielisiltä vaadittavan virkamiespakkoruotsin perusteiden kanssa. Virkamiespakkoruotsin taustoja on perusteltua valottaa sen verran, että ennen vuotta 1978 Suomen yliopistoissa oli suoritettava toki kahden kielen pro exertio -koe mutta kielet sai valita vapaasti henkilökohtaisen osaamisen ja tarjonnan mukaan. Ruotsin kieltä ei saanut edes suorittaa osana kielikoetta, koska maailmankielten osaamista pidettiin huomattavasti tärkeämpänä. RKP kiristi virkamiespakkoruotsin kansanedustajansa Kristian Gestrinin toimiessa tuolloin opetusministerinä. Toisekseen on huomattava, etteivät kielikiintiöt sido ruotsinkielisiä mitenkään yhteenkään ruotsinkielisiä palvelemaan ammattiin, vaan he voivat vapaasti lähteä paremmin palkattuihin töihin vaikkapa Ruotsiin.
Suomenkieliset voivat toki hakea opiskelemaan ruotsinkielisille tarkoitetuissa kiintiöissä joissakin yliopistoissa, mutta tällöin heidän on suoritettava erittäin vaikea kielikoe todistaakseen ruotsin kielen osaamisensa. Varsinainen yllätys ei ole tietysti sekään, etteivät suomenruotsalaiset joudu tietenkään mitään vastaavaa kielikoetta suorittamaan heidän hakiessa opiskelemaan suomenkielisille tarkoitetulle linjalle. Ei riitä sekään, että ruotsin kielen osaaminen olisi opiskelupaikan kannalta täysin irrelevanttia, vaan koko kielestä on tehty kaikkia muita valintakriteereitä painavampi peruste opiskelupaikan saamiseksi.
Kielikiintiöiden todellinen tarkoitus on pelkästään ruotsinkielisen kansanosan hegemonian ylläpitäminen, suomenkielisten suomalaisten sairas alistaminen. Kiintiöillä pidetään ruotsinkielisten koulutustaso muuta väestöä korkeammalla, jolla mahdollistetaan yhteiskunnan merkittävillä paikoilla ruotsinkielisten huomattava yliedustus.
Koska kiintiöt ovat painottuneet korkeakoulutuksessa kaupallisille ja yhteiskunnallisille alueille, herää kysymys, miksi suomenruotsalaisia ei kannusteta hakeutumaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi ottaen huomioon vielä ruotsinkielen taitoisten sairaanhoitajien huutava pula?
...kun viitsin vastailla sepostuksiisi mutta kai nyt voisit perustaa väitteesi faktoihin. Vuonna 2006 Suomen lääkiksiin 2762 hakijasta 638 hyväksyttiin. Hyväksytyistä ruotsinkielisiä oli 31, eli 4,85% hyväksytyistä. Kai nyt kiintiöjuristi jyrähtää ruotsinkielisten lääkäripulasta kun ei ole aivan kiintiöiden mukaan menty! Pärkkele!
Insinöörit lienevät nykyään huomattavasti paremmin palkattuja kuin ekonomit, miksi Kiintiöjuristi ei jyrähdä ruotsinkielisten kehnoista mahdollisuuksista opiskella tekniikkaa?
>>Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan ruotsinkielisten kiintiössä 10 % ruotsinkielellä hakeneista opiskelijoista, vaikka suomenruotsalaisia on vain 5 % väestöstä.>>
Täytyy ottaa myös TARVE huomioon. Ruotsinkieliset tarvitsevat lääkäriä paljon enemmän kuin muut kieliryhmät. Esim. Helsingissä on sen vuoksi useita vain ruotsinkielisille tarkoitettuja terveyskeskuksia.
Muistaakseni Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri, dosentti Markku T. Hyyppä on tutkimuksissaan todennut, että ruotsinkieliset sairastavat enemmän kuin muut, koska asuvat tuulisilla merenrannoilla ja purjehtivat paljon kovissakin tuulissa.
Hyyppä vertasi suomenruotsalaisia muistaakseni kirjailija Tove Janssonin luomaan muumiperheeseen, jossa pidetään usein kekkereitä, ja he löytävät mamman kotiapteekista tepsivän rohdon kaikkiin vaivoihin. Ja jos rohtopullo on tyhjä niin ei muuta kuin lääkäriin hakemaan uusi pulloresepti.
"Insinöörit lienevät nykyään huomattavasti paremmin palkattuja kuin ekonomit, miksi Kiintiöjuristi ei jyrähdä ruotsinkielisten kehnoista mahdollisuuksista opiskella tekniikkaa?"
Åbo Akademissa on KOKO KTF -tiedekunta VAIN ruotsinkielisiä diplomi-insinööriopiskelijoita varten.
Tekniska fakulteten (TkF) söker svar på centrala framtidsfrågor.
Vid fakulteten finns fyra utbildningsområden:
Diplomingenjör (DI)
Datateknik
Processteknik
Ekonomie magister (EM)
Informationssystem
Filosofie magister (FM)
Informationsbehandling
DI-studier
Fakulteten utbildar diplomingenjörer inom ramen för två utbildningsprogram: det väletablerade utbildningsprogrammet i processteknik och det nyare utbildningsprogrammet i datateknik.
Utbildningen baserar sig på en välbalanserad kombination av teori och praktik. Föreläsningar varvas med räkneövningar, praktiska laborationer och projektarbeten i mindre grupper. Praktik i industrin är en viktig del av utbildningen. Många TkF-studenter praktiserar om somrarna utomlands, t.o.m. i Australien, Japan och USA.
De två första studieåren består av grunderna i de olika ämnena samt teknisk matematik, fysik och kemi och/eller datateknik. Samtidigt studerar man bl.a. språk och företagsekonomi. Under de två sista studieåren fördjupar man sig i ett eller flera fackämnen. Slutarbetet, diplomarbetet, är ett forsknings- eller projektarbete som tar ca 6 månader. De flesta diplomarbeten utförs i samarbete med industriföretag. Studenterna får i regel lön eller stipendium under diplomarbetstiden.
http://web.abo.fi/fak/tkf/
Niin on, KTF:ssä on 36 aloituspaikkaa DI-opiskelijoille. Suomenkielisiä DI-opiskelijoita otettiin sisään 2007 yhteensä 3264, eli ruotsinkielisten aloituspaikkoja oli vain prosentti suomenkielisten aloituspaikoista...
Myös esim. MPKK:lla ei voi opiskella ruotsiksi, Teatterikorkeakoulussa on vain jotain kursseja ruotsiksi jne...
Eikös kielihörhöjen uskottavuutta voisi parantaa jos he puuttuisivat myös joihinkin ruotsinkielisten ongelmiin joihin he ehdottaisivat parannuksia?
"Eikös kielihörhöjen uskottavuutta voisi parantaa jos he puuttuisivat myös joihinkin ruotsinkielisten ongelmiin joihin he ehdottaisivat parannuksia?"
Rkp:llä on uskottavuuskriisi: Vaali vaalilta kannatus laskee kuin lehmän häntä. Viime vaaleissa se kertoi siksi olevansa SUOMALAINEN kansanpuolue.
Parannusehdotukseni on että seuraavalla kerralla sen kannattaa kertoa olevansa VENÄLÄINEN kansanpuolue, sillä silloin Suomessa lienee jo saman verran venäjää kuin ruotsiakin puhuvia.
Suomenkielisten määrä ruotsinkielisissä oppilaitoksissa:
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/tank_om/
Åbo Akademi (n. 1000 opiskelijaa) 17%
Hanken (n.400 opiskelijaa) 13%
Sossokom: (n.100 opiskelijaa) 12%
Tuohon päälle Helsingin Yliopiston kiintiöt ruotsinkielisille niin voidaan sanoa aivan helposti että sille n. 2000 ruotsinkieliselle ylioppilaalle on 70-80% tiedossa opiskelupaikka.
Suomenkielisistä vain n.20% pääsee koskaan yliopistoon.
Suomessa on tietoisesti rakennettu erittäin vahva luokkayhteiskuntaa ja erotteluna on käytetty kieltä.
Jospa katsottaisiin ihan oikeita tilastoja, niin huomataan että Åboon ja Henkkanille valittiin viime vuonna yhteensä 1594 opiskelijaa. Häslingin yliopistoon ruåtsinkielisiin koulutusohjelmiin valittiin yhteensä 205 opiskelijaa. Yhteensä 1799 yliopistojen opiskelupaikkaa.
Näistä jos lukumäärätietojesi mukaan noin 13 prossaa on ollut suomenkielisiä, pitää laskea pois pauttiarallaa 233 opiskelupaikkaa, eli määräksi jää noin 1567 opiskelupaikkaa.
Samana vuonna ruotsinkielisiä ylioppilaita valmistui 2900, eli yliopistopaikka löytyi noin 54 prosentille uusista ylioppilaista. Vuonna 2006 valmistui suomenkielisiä ylioppilaita yhteensä 47000. Heille oli suomenkielisiä yliopisto-opiskelupaikkoja (nuo 233 pois lukien) 26013, eli noin 55 prosentille.
Myös suomenkieliseen koulutukseen voi kuka tahansa hakea. Se on jopa avoimempi ruotsinkieliselle kuin ruotsinkielinen koulutus suomenkieliselle.
Suomenkielinen joutuu aina vaativaan kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Ruotsinkielinen ei joudu suomen kokeeseen suomenkieliseen kouluun hakiessaan.
Ruotsinkielinen saa jopa vastata kokeissa ruotsiksi. Suomenkielinen joutuu vastaamaan AINA ruotsiksi, kun hakee ruotsinkieliseen koulutukseen.
Miksi siis ruotsinkieliset hakevat vähemmän suomenkieliseen koulutukseen kuin suomenkieliset ruotsinkieliseen, vaikka heidän pääsyään on helpotettu?
Noita laskelmia laatiessa on syytä huomata, että pääsykokeita tarkasteltaessa esimerkiksi teknilliset yliopistot tarjoavat hakijalle mahdollisuuden vastata kysymyksiin på svenska; on syytä erottaa ruotsiksi tarjottavan o p e t u k s e n ja ainoastaan ruotsinkielisille (tai -kielen taitoisille) h a e t t a v a k s i tarjottava koulutus (mm. ruotsinkieliset yliopistot).
Edelleen, varsin suurelle osalle suomenkielisistä nuorista ruotsi on vieras kieli. Toivoakseni maasta ei löydy kovinkaan monta ruotsinkielistä nuorta, joille suomen kieli on vieraampi kuin vaikkapa englanti.
näinhän se juuri on.
Toisaalta muualla maailmassa on jouduttu luopumaan vastaavista rasistisista kiintiöopiskelupaikoista: Nyt esim. mustat saavat opiskella vapaasti niin USA:ssa kuin Etelä-Afrikassakin.
on mielikuva pitkäsääristä suomenruotsalaista naisista, jotka nyrpistävät nenänsä pienikokoiselle vihaiselle suomalaismiehelle.
Nuorten miesten patoutunut viha liittyy aina suhdeongelmiin vastakkaiseen sukupuoleen.
Te suomalaiset rasistit ja mielisairaat, miksi vihaatte meitä? Miksi ette halua, että me saisimme asua tässä maassa ja puhua omaa kaunista kieltä?
Onko teillä mielenterveyshäiriöitä, koska käytte meidän kimppuumme? Hankkikaa oma elämä. Näin te näytätte olevan sivistymättömät, hankkikaa tietoa ja olkaa hiljaa.
Teidän juttujanne ei kannata edes kommentoida, parempi vaieta tuollaiset vähä-älyiset kuoliaaksi
että ruotsalaiset eivät ole kotoutuneet vielä tänne Suomeen. Suomen ruotsalaiset eivät siis vielä monen sadan vuoden jälkeenkään ole kotoutuneet Suomeen suomalaisiksi, vaan he leikkivät edelleen olevansa ruotsalaista herrakansaa.
Olisikin ihmeellistä, jos joillekin suomalaisille näiden asioiden takia juolahtaisi mieleen, että saavuttaakseen, ja ennen kaikkea säilyttääkseen, etuoikeutetun asemansa Suomessa, ruotsalaiset olisivat käyttäneet jotain muitakin kuin puhtaasti rehellisiä ja demokraattisia menettelutapoja.
Sveriges TV-Europan tekstiuutisissa oli s. 115 uutinen, jossa kerrotaan, että (käännös):
"Yliopiston katsotaan syrjineen
Uppsalan yliopisto syyllistyi syrjintään, kun 30 paikkaa sen juristikoulutuksessa varattiin hakijoille, joilla oli ulkomaalaistausta. Näin päätti (Ruotsin) Korkein Oikeus. Kaksi naista, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa vaikka heillä oli paremmat todistukset kuin 30 kiintiöhakijalla haastoivat Uppsalan yliopiston oikeuteen ja ovat voittaneet sekä alioikeudessa että hovioikeudessa. He saavat kumpikin 75.000 kruunua vahingonkorvausta.
Korkein Oikeus sanoo tuomiossaan, että positiivinen erityiskohtelu varmaankin voi olla sallittua yhtäläisyyslaissa, mutta vain niissä tapaksissa, joissa hakijoilla on yhtäläiset meriitit."
Suomessa ruotsinkieliset pääsevät kiintoiöissä useisiin yliopistoihin alemmilla pistemäärillä ohi suomenkielisten, joilla on paremmat pisteet.
Kannattaisiko viime keväänä ilman opiskelupaikka jääneiden nostaa prosessi? Sellaisia tapauksia on vuosittain ainakin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä, lääketieteellisessä, ym. tiedekunnissa.
lääket. tdk, jonne tunnetusti on aika vaikea päästä opiskelemaan.
Kielivähemmistön asiat on hoidettu Hgin yliopistossa ruotsalaisia vahvasti suosivasti: Sinne on heidän ollut niin paljon helpompi päästä sisälle, että pistealarajaksi on laitettu korkeintaan 10 pistettä alempi kuin suomenkielisellä puolella.
Hgissä on myös kiintiö terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneille ja siinä on sama "pisterajaminimi".
Kumpaankin kielikiintiöön voi pyrkiä, mutta ensisijaisvaihtoehdosta saa 2 p. lisää alkupisteisiin. Opinnoista suuri osa on molemmille kieliryhmille samaa (ainakin oli 80-luvulla kun itse opiskelin).
RKP on hyvin hoitanut omiensa asiat (suomenkielisten kansanedustajien tuella).
Suomenkielisten kannattaa kiittäen muistaa Snellmania, joka ajoi suomenkielen asemaa virkakieleksi Suomessa!
mahdollista länsimaisessa valtiossa. Sehän on täysin samanlaista rasismia, mitä oli Etelä-Afrikassa ja USA:ssa aikanan.