Hyvää iltaa! Lueskelin tuossa hieman menneinä iltoina Kylliksi itselleni -nimistä kirjaa. Siinä kirjoitetaan mm. kehitystehtävistä. "Valmistautuminen parisuhteeseen" ja "Perheen muodostaminen". Mitä seuraa kun epäonnistuu kehitystehtävissä? -Tietysti mielenterveysongelmia. Lähinnä mietin sitä kyvyttömyyttä muodostaa parisuhdetta ja tavoittaa omaa perhettä.
Jos aiheuttajaa mielenterveyshäiriölle ei löydetä/haluta löytää, syön loppuelämäni jotain mielialalääkettä peittääkseni oireet, jotta minut saadaan pidettyä veronmaksajana. Pian selviää, saanko tujummat tropit sammuttamaan tunne-elämää ja hidastamaan tunteista johtuvaa sairautta. Löysin jostakin netistä että "tunteet ovat merkki tarpeista". Minulla on siis tarve olla hyväksytty ja rakastettu, koska tunnen niin. Jos sitä tarvetta ei olisi, en tuntisi ja olisin ahdistusvapaa. Helppoa kuin heinänteko. Eli jos lääkityksen avulla tarve poistetaan, tulenko henkisesti terveeksi? Luonnollisesti kohdallani sitä tarvetta ei ehkä voi täyttää, koska minäkuvani on niin vääristynyt ja estynyt, etten tavoita oikeaa hyväksyntää ja rakkautta elämääni. Kyseessä lienee estynyt persoonallisuus ja siitä johtuvat epäonnistuneet kehitystehtävät. Hoito: Asiakas pidetään lääkityksen avulla hiljaa.
Jos aiheuttajaa mielenterveyshäiriölle ei löydetä/haluta löytää, syön loppuelämäni jotain mielialalääkettä peittääkseni oireet, jotta minut saadaan pidettyä veronmaksajana. Pian selviää, saanko tujummat tropit sammuttamaan tunne-elämää ja hidastamaan tunteista johtuvaa sairautta. Löysin jostakin netistä että "tunteet ovat merkki tarpeista". Minulla on siis tarve olla hyväksytty ja rakastettu, koska tunnen niin. Jos sitä tarvetta ei olisi, en tuntisi ja olisin ahdistusvapaa. Helppoa kuin heinänteko. Eli jos lääkityksen avulla tarve poistetaan, tulenko henkisesti terveeksi? Luonnollisesti kohdallani sitä tarvetta ei ehkä voi täyttää, koska minäkuvani on niin vääristynyt ja estynyt, etten tavoita oikeaa hyväksyntää ja rakkautta elämääni. Kyseessä lienee estynyt persoonallisuus ja siitä johtuvat epäonnistuneet kehitystehtävät. Hoito: Asiakas pidetään lääkityksen avulla hiljaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiva lukee sun kirjotuksia täältä pitkästä aikaa. =) Meinasinki jo kysellä että missä se yleinen vuodattaja luuraa.
Niin, viimeksi aloittamastani Häpeä syy yksinjäämiseeni -jutusta onkin jo vierähtänyt pari viikkoa. Se piti minut kiireisenä, kunnes se menetti kiinnostavuutensa pari päivää sitten. Pitihän se taas jotain "uutta" vuodattaa. Tämä taitaa olla huono aloitus, eikä ole pakko kenenkään kommentoida, kunhan vuodatan itsekseni... V-tuttaa jonkin verran näin pyhäiltana.
Eipä näissä jutuissani taida olla päätä eikä häntää, mutta jotain valittamista pitää aina olla.
Jos minua ei täällä kuulu enää pitkiin aikoihin, olen varmaan löytänyt naisen ja minulla on muuta mietittävää (olisi kylläkin melkoinen ihme). Joten täällä sitä vaan puretaan yksinäisyyttä edelleen. Tietysti toinen vaihtoehto katoamiselleni olisi jokin onnettomuuus, mutta ei tässä vielä ole jääty junan/bussin allekaan.
Viikonloput ovat pahoja minulle, mutta tulipahan tänään nukuttua yli kahteen asti. Kiitos siitä Minulle ja kohta taas "pääsemme" unten maille... =). Aina loppuviikosta odotan innolla viikonloppua; saa nukkua ja syödä, eikä kukaan tule ajamaan ylös.
Perjantaina tuli ratkettua käymään viihteellä, mutta mitäpä sieltä löytyi: ei mitään.
Potuttaa kun on niin estynyt psyykkisesti. Kuulemma minulla olisi erinomaiset mahdollisuudet saada naisseuraa, mutta minkäs teet kun itse ei usko itseensä... =(. Se helposti alkaa toivottomuuden kehä kiertää ympyrää. Olen estyneisyyteni takia kyvytön löytämään naista ja on tosi epätodennäköistä että olisin niin kiinnostava, että joku kiva nainen uskaltaisi lähestyä minua. Toki minua katsellaan, mutta ehkäpä se on vain säälistä tulevaa empatiaa.
Nyt on mentävä unille kun alkoi mirtazapiini niin ramaista... Tämä on mahtava tunne... Tässä tilassa ei mikään ahdista tai huoleta. Väsyttää niin vietävästi ettei jaksa stressata vaikka olisin lopun elämää yksin. Mutta tämä tila on vain kemiallista pakoa tunteista. Mutta nukahtaminen onnistuu hyvin mirtatsapiinin avulla. Oishan se kiva köllähtää vaimon viereen, mutta eipä tuolla kukaan odota. No, onneksi kaikilla ei ole näin surullinen elämä.
Hyvää uutta viikkoa vertaisveljille ja -sisarille!
T. Yv
Itsellänikin on ilmennyt itsemurha-ajatuksia kun minulla ei ole perhettä tai parisuhdetta ja näen ympärilläni paljon pareja yms. Ahdistaa. Minäkin toivoisin että voisin joskus päässä elämässäni eteenpäin ja antaa edes yksi tilaisuus jossa minä saisin lapsia ja oman vaimon :( sigh*
Sinä taidat olla vielä aika nuori, joten jospa se vaimokin ajallaan löytyy. Lähempänä kolmeakymmentä yksin jääminen ahdistaa kahta kauheammin... :/
30 ikäisenä se yksinäisyys vasta ahdistaakin. Toisaalta miehillä on helpompaa, kun niillä on vielä vanhanakin toivo nuoren vaimon löytämisestä. Naisilla biologinen kello on armoton ja toivo lapsista menee lopullisesti sitten kun aika koittaa.
lääkkeillä ei todellakaan tule henkisesti terveeksi, ei sinnepäinkään ! Ne ovat vain nopein keino ja halvin keino todellakin tukkia meidän turvat ja estää meitä vaipumasta psykoosiin . Siitä muuten seuraisikin kallis reissu...........
Mene sinne tunteenpoistoon kun se kerran ratkaisee kaikki ongelmasi. Tunteettomana on varmaan mahtavat fiilikset. Elämä tulee olemaan ennenkuulumattoman ihanaa. Onko joku täällä vastustanut tunteenpoistoon menoasi? MENE TUNTEENPOISTOON, MENE SUORAAN TUNTEENPOISTOON KULKEMATTA LÄHTÖRUUDUN KAUTTA!
Joko on tarpeeksi todistusaineistoa siitä, että olet epäonnistunut, kyvytön, minäkuvaltasi vääristynyt estynyt persoonallisuus? Eikö? No, jatka vikojen tonkimista entistä tarkemmin! Mieti oikein kunnolla kyvyyttömyyttäsi muodostaa parisuhdetta! Mikä huono piirre epäonnistuneessa persoonallisuudessasi aiheuttaa sen, että et KOSKAAN tule löytämään puolisoa? OLET HUONO, paina se mieleesi!
(Varmuuden vuoksi: tämä on pelleilyä. Mitäs jos itsekin ottaisit huumorin kannalta?)
Senkun tajuaisi, miksi sitä syöttää itselleen negatiivista... Kelkka on käännettävä!