Kysymys kuuluu, että onko ilman viinaa oikeasti ihan hauskaa? Siis rehellisesti, käsi sydämellä, onko?. Onko se jotain itsesuggestiota että kuvittelee että juomatta parempi, esim. lapin matkalla voi tuvassa olla nauttimatta alkoholia raskaan hiihtolenkin ja saunan jälkeen, hyvässä porukassa takan loimutessa lomalla. Siis oikeaasti kivaa on/oli?? Jäikö hampaan koloon? Kalvaako raittiius?
Olisi kiva tietää kokemuksia niiltä henkilöiltä jotka matkustavat ja joilla on muutakin elämää kuin tämä palsta!
Olisi kiva tietää kokemuksia niiltä henkilöiltä jotka matkustavat ja joilla on muutakin elämää kuin tämä palsta!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä, ilman viinaa on hauskaa. Paljon hauskempaa kuin kaljan kanssa lotratessa.
Esititpä kinkkisen kysymyksen. Minun alkoholistina ei enää onneksi tarvi pohtia tuollaista. Alkoholi missään muotoa ei minulle sovi, jos otan,siitä alkaa sellainen ryllinki ettei taatusti ole hauskaa kenelläkään.Kyllähän se tietysti menoa rajoittaa. En jostain syystä enää viihdy örisevässä juoppoporukassa, vaan hakeudun mieluusti muualle. Jos mielessä alkaa väikkymään huurteiset ja iloiset illat lähden ryhmään. Ei minulla ole varaa leikitellä ajatuksilla että voisin ehkä ottaa ja saada takaisin sen huumaavan tunteen joka joskus oli. Olen sairastunut alkoholismiin joka ei parane koskaan, mutta toipua voin.
Aika harvoin. Joskus kalareissulla saattaa olla kovinkin hauskaa, silloin ei niin tule juopoteltua kun perhon heittäminen kännissä on aika vaikeaa.
Noin yleisesti ottaen jos on ikäänkuin viihteellä niin silloinpa sitä aika automaattisesti dokaileekin. Sitäpaitsi sosiaaliset tilanteet aiheuttavat sen verran paljon ahdistusta että pienessä sievässä ne kestää paremmin.
Joskus on käynyt epäilys mielessä että melko moni on syntynyt sellaiseksi, että niillä on luontaisesti hauskaa tilanteesta riippumatta... tosin lääkitystensä osuutta asiaan en osaa arvailla.
Sen oloen pannut merkille että kun spuge heittäytyy kuiville niin pääsääntöisesti niitten huumorintaju katoaa jonnekin. Vissiin hermot sen verran kireällä koko ajan.
....sanottuna kyllä.Oikein pisti kysymyksesi miettimään wanhoja hywiä aikoja,eikä aika kullannut muistoja.
Sen huomasin kohdallani että selvinpäin hauskassa ei tarvitse päivien päästä kelailla mitä ja kuinka hauskaa oli.
Niin ja eivätkä ne useidenkaan viikkojen matokuurit olleet oikeasti hauskoja ainakaan itselle.
Jos on Oikeasti hauskaa vain viinan kanssa ni mun mielestä siinä on enemmän ihmettelemistä?!
oppinut,että hauskaa pidetään vain huumeiden kanssa eikä muulloin niin onhan siitä tavasta vaikea päästä eroon.
muistikuva huume hauskuus on lopun ikää aivoissa.
koukussa siis.
ja voiko hauskaa olla ilman alkoholia tai muuta huumetta ? no keksittiinkö hauskuus ihmiskuntaan vasta alkoholin keksimisen jälkeen ?
ihmisillä ja muillakin elukoilla on halu saada nautintoa ja tyydytystä. milloin mistäkin.
huumeet vaan ei pitemmän päälle toimi halutulla tavalla vaan tulee haitat ja sitten on kusessa riippuvuuden kanssa. siinä vaiheessa ei järkeilystä ole enää apua.
mutta sitten kun eka kerran maistat viinaa.
Niin alat epäillä sitä.
Lapsi osaa iloita ilman viinaakin.
Mutta aikuinen ei oho.
Katsos se viina on turmellut jo sutkin.
Et löydä elämästäsi iloa ilman viinaa.
No jotkut pysyvät tuolla alkoholin käytön tasolla koko elämänsä.
Itse deekusin niin, että ilo meni elämästä. samalla tavalla ajattelin, ettei ole iloa ilman viinaa.
No löysimpä itteni sitten taas, kun tajusin että se ilo viinan kanssa onkin teeskentelyä.
Paremmin saan sitä iloa nykyään ilman.
Se onkin aika outo yhtälö monelle löytää.
Mutta onnistuu kun vain osaa.
jälkeen ei totisesti kaljan tippaakaan tai jos niin sitten alkoholitonta. Johan se on hyvä olo pelkästä lenkistä!
Se ei ole keinotekoisesti hankittu "hauskuus". Sen verran tuosta hauskuudesta alkoholin kanssa, itkussa siinä oli pitelemistä, siis ei ollenkaan hauskaa. Mutta valehtelisin jos sanoisin että minulla ei ole koskaan ollut hauskaa kun alkoholi oli kuviossa mukana, tottakai oli, silloin kun osasin käyttää sitä kuten normaalit ihmiset, pari-kolme vuotta ekasta ryypystä, sen jälkeen hauskuus katosi. Näin minulla mutta ei vältämättä eikä varmasti kaikilla.
kuvitella, että voi rauhoittua ilman hermosauhuja tai virkistyä ilman kofeiinia? Onko elämää ilman medium-pihviä tai kanaviillokkia? Kaipaan alkoholia tasan yhtä "paljon" kuin nikotiinia, kofeiinia tai lihaa.
Vain yhdestä en luovu: suklaasta.
miksi kaikki ex-deekut järsivät sulkaata kuin näkkileipää? MIksi
vaan niin pirun hyvää ja säväyttävää. käy suoraan johonkin nautintotumakkeeseen, tumma varsinkin. söisin minäkin sitä illat mutta painonhallinta estää.
eli pitää vaan uskotella, ettei tee mieli.
ja ei sitä sitten niin teekään mieli jos/ kun saa oltua ilman pitempään.
se on semmonen impulssiostos joskus, toivottavasti pysyykin sillä tasolla.