Tarvitsen psykiatrin apua, tilanne on tämä. Minulla on ongelmia (ainakin) parisuhteessa, en tiedä mitä haluan. Pidän poikaystävästä, en halua erota, mutta jokin vaan ei tunnu hyvältä, en tiedä rakastanko jne. Tätä on jatkunut jo vuoden verran. Nyt juttu on niin kriisissä, olemme tauolla koska en pysty jatkamaan tätä epäröintiä. En siltikään tiedä mitä haluan. Itken vain ja olen ihan sekaisin. Tuntuu siltä että opiskelen väärällä alalla, mutten tiedä mitä haluan opiskella tai tehdä työkseni. En tiedä yhtään mitä elämältä haluan muutenkaan. Olen yrittänyt hakea psykoterapiaa mutten ole tarpeeksi masentunut jotta pääsisin kunnallisen psykiatrin luo.
JOTEN, osaisiko kukaan neuvoa hyvää psykiatria? Mahdollisesti joku joka osaisi keskustella tällaisista asioista, siitä miten löytää oman tiensä, tietää nuorista, parisuhdeongelmista...?? Tai ihan vaan joku hyvä, ymmärtäväinen tyyppi joka osaa jollain lailla auttaa? Eikä väheksy nuoren naisen ongelmia vain siksi että ne liittyy poikaystävään... Niin kuin lääkärini teki. Tiedän että kukaan ei sovi kaikille, mutta onko neuvoja? Kiitän etukäteen!
JOTEN, osaisiko kukaan neuvoa hyvää psykiatria? Mahdollisesti joku joka osaisi keskustella tällaisista asioista, siitä miten löytää oman tiensä, tietää nuorista, parisuhdeongelmista...?? Tai ihan vaan joku hyvä, ymmärtäväinen tyyppi joka osaa jollain lailla auttaa? Eikä väheksy nuoren naisen ongelmia vain siksi että ne liittyy poikaystävään... Niin kuin lääkärini teki. Tiedän että kukaan ei sovi kaikille, mutta onko neuvoja? Kiitän etukäteen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos olet oikeasti nuori, mene nuorisoasemalle.
Jos olet aikuinen joka luokittelee itsensä vielä nuoreksi, sinun täytyy itse alkaa aktiiviseksi sen sijaan että odotat ulkopuolista apua.
Et voi kuvitella että kukaan sinulle antaa lähetteen psykiatrille jos ongelmasi koskevat mainitsemiasi asioita. Ne ovat ongelmia jotka kuuluvat jokaisen terveen aikuisen ihmisen elämään.
Jos sinulla EI olisi kyseisiä ongelmia, olisi paljon suurempi syy lähettää sinut psykiatrille.
ikäsi olisi siis kiva tietää.
rakastatko häntä ? Onko hän kosinut vai muuta? Etkö voisi ajatella että nyt on hyvä olla, katsotaan mihin se johtaa. Miksi sinulla on niin kiire ja mihin . Mikähän siinä sitten ei tunnu hyvältä? Miten toimii teidän seksielämänne, nautitko siitä vai oletko neutraali tunteiltasi,pidätkö hänen kosketuksestaan ja halauksistaan. Onko sinun helppo puhua hänelle kaikki mieltäsi kalvavat asiat. Puhutteko paljon. Pidättekö hauskaa keskenänne ja hullutteletteko kuin pikkulapset joskus vain ilosta että toinen on läsnä. Tunnetko ikävää ollessanne kaukana toisistanne. Kenen puoleen käännyt ensimmäisenä kun sinun on paha olla. etc... Mikähän sinua niin itkettää ? Oletko ollut ammatinvalintatestissä? Mitä harrastat mielelläsi, löytyykö siitä vastaus ammatinhakuun? Pidätkö lapsista, eläimistä, kiinnostaako toisten hoitaminen. kuunteleminen tms...Etkä tiedä mitä tahdot muutenkaan elämältä, haluatko perheen vai olla yksin. Oletko tehnyt Beckin masennustestin? Toivottavasti saat rauhassa ajatella mitä haluat eikä olisi niin kiire päättää? Vastaus löytynee aikanaan koska osaat kysellä :)
Mietin vielä mitä kirjoitit. Kyllä minä mielelläni jäisin suhteeseen vain ja katsoisin mihin se johtaa, JOS KAIKKI TUNTUISI HYVÄLTÄ. Mutta miten jäädä suhteeseen kun jokin koko ajan vaivaa, toinen alkaa ärsyttää vaikka pidätkin hänestä, kaikki pienet viat alkaa niin nyppiä etkä vain voi sulkea silmäsi. En tiedä miksi näin on. Seksi ei kiinnosta yhtään, sekin vaivaa minua, ja tietystä häntäkin. Halaaminenkin oli ihan kivaa, mutta ei enää niin ihanaa kuin aiemmin.En oikeastaan tunne ikävää...ikävöin sitä elämää kun oli tekemistä ja joku josta välittää ja jonka kanssa viettää aikaa. En osaa sanoa kaipaanko enemmän sitä elämää ja niitä yhteisiä unelmia, kuin sitä henkilöä...en tiedä. Puhuimme kyllä kaikesta, mutta sitten minua alkoi ärsyttää kun emme joka päivä keksineet kiinnostavia keskustelunaiheita... Jos hän kertoi jotain minkä jo tiesin se ärsytti, ja jos hän ei kertonut sekin ärsytti.
Minua itkettää koko tilanne, huono olo. Se ettei mikään tunnu hyvältä ja se etten pysty päättämään edes haluanko olla hänen kanssaan vai en. Minusta ihmiset, eläimet, kaupanteko, terveys, lääkärin ammatti, opettaminen, matkustaminen, kielet, psykologia jne on ihan kivoja aloja/juttuja, mutta en oikein halua keskittyä mihinkään niistä, jos voisin vaikka olla päivän lääkärinä ja seuraavan lentoemäntänä jne se olisi ihan hyvä juttu. Mutta en osaa päättää mikä olisi PARAS, mitä mä haluan, jos opiskelisin vielä erikoislääkäriksi epäilisin sittekin vielä että eeei en minä tätäkään nyt oikein halua... Olen niin toivoton.
Ainoa asia minkä tiedän, on se että haluan miehen jota rakastan ja joka rakastaa minua. Puolet olen löytänyt, mutta MINÄKIN haluan tuntea että rakastan. Pahoittelen sekavaa tekstiä, voisin kirjoittaa kirjan sekavista tunteista.
ottaa uusia asiakkaita joulukuun alusta alkaen.
Miten paljon olet valmis maksamaan terapiasta? Itselleni jää 45 minuutin istunnosta omavastuuksi 80 euroa, käyn kahdesti viikossa, joten kuukaudessa kertyy suht suuri summa.
Yksityistäkö ajattelit?
Järkyttävä hinta vajaan tunnin istunnosta. Eihän siinä ajassa kerkeä vasta kuin päästä alkuun. Ja kun rahat loppuu niin sitten vasta masentaakin. Mielestäni koko psykoterapiabisnes on aikas törkeää ihmisten hädällä rahastusta.
Mutta aloittajalle vois sanoa että myös netissä on saatavilla psykologin palveluita. Tuskinpa tarvitset psykiatria. Netistä löytyy esim. www.tukinet.net jossa on mahdollisuus saada henkilökohtaista ja ilmaista psykologin palvelua luottamuksellisesti.
Missä tämä terapeutti on? Ymmärtääkseni toi on ihan normaali hinta, 100e/kerta, halvemmasta en ole juurikaan kuullut. Onhan se hullu hinta mutta mitä muuta voi tehdä ellei halua elää elämänsä itkien huonosta olosta. kaksi kuukautta olen yrittänyt terveyskeskuslääkärin avulla päästä eteenpäin mutta mitään ei tapahdu. Onko hän nainen vai mies? Millainen hän muuten on, puhuuko vai onko hiljaa vai...? Jos voisit vähän kertoa? kiitos :)
Kiitos vastauksistanne! Olenhan minä aikuinen, yli 18v, nuori aikuinen. En odota että psykiatri ratkaisisi ongelmat puolestani. Ymmärrän hyvin ettei kukaan ole jatkuvasti onnellinen, tosin luulen että suurin osa ihmisistä pystyy elämään edes kolme päivää itkemättä ja tuntematta että elämä on p:stä. Niin kuin elin pari vuotta sitten. Olen siis käynyt lääkärissä joka ensin totesi että minulla on masennus ja kuukauden päästä kun pystyn taas tiskaamaan jne olen vain lievästi masentunut mutta sillä ei pääse hoitoon. Olen käynyt psykiatrian hoitajan luona keskustelemassa ja hänkin on todennut etteivät asiani parane ennen kuin saan apua avata päässäni olevia solmuja. Hänkin kehottaa menemään yksityiselle psykiatrille jos vain on varaa. En siis ole keksinyt ihan itse että psykiatri olisi kiva koska en ole 100% varma millaisen elämän haluan. Tunnen etten halua elää näin, itkien ja murehtien, minun on opittava elämään toisin tai ratkomaan ongelmani jotka ahdistavat.
Suhteesta on niin paljon kirjoitettavaa...on paljon hyvää, puhumme ja viihdymme ihan ok yhdessä, mutta seksi ei kiinnosta minua ollenkaan ja jokin vaan ei tunnu hyvältä, koko ajan on sellainen tunne että jokin puuttuu. Ehkä juuri se rakkaus. Haluan siis selvittää minkä takia ei tunnu hyvältä, etten hukkaa elämäni sellaisen miehen kanssa JOS voisin löytää tosirakkauden jossa en epäilisi näin. En pysty olemaan suhteessa vain ajatuksella no tehdään nyt tänään näin vaikka jokin huutaa päässäni ettei kaikki ole hyvin, ehkä mä eroan sitten huomenna. Kyllä siinä jonkinlainen tunne pitää olla että haluan olla tämän miehen kanssa.
No kuitenkin. Yksityisellehän minun täytyy mennä koska vain kunnolla masentuneet saavat muuten apua. Joten siitähän täytyy maksaakin. Voin ottaa opintolainaa esim. Onko kukaan käynyt dextralla esim.?