ongelmani on tosi paha ja haittaa elämääni tosi paljon ja toivon että saisin täältä siihen jotenkin apua..
elikkä tuossa jokunen vuosin sitten kaveri(exkaveri)sanoi minulle että räpytän silmiäni oudosti siitä sillon sille suutahin vähäsen ja unohin joksikin aikaa koko jutun mutta sitte yks päivä koulun ruokalassa tää mun kaveri katto mua jotenkin pitkään ja siitä asti en oo pystyny syömään muitten kanssa tai keskustelemaan kasvotusten tuntuu että sosiaalinen elämäni on kadonnut kokonaa tää haittaa kauheena mun elämää ja haluisin tästä eroon.. tunnen ja tiedän jokaisen silmänräpäytykseni ja tuntuu etten osaa räpäyttää "normaalisti" tuntuu kun juttelen jonkun kanssa että se tyyppi aattelee et mikä ton silmissä on vikana tai jotain sinnepäin.. tunteeko jokainen sitten sen ja tiedettävästä räpäyttää joka kerran silmäänsä vai onko se normaalistit niinkuin hengittäminen että siihen ei kiinnitä itse huomioita normaalisti? tulee välillä sellanen ahistuneen sekava tunne ja että pakko päästä pois siitä sosiaalisesta tilanteesta..
kiitos niille jotka voivat auttaa mua jotenkin tässä asiassa.
elikkä tuossa jokunen vuosin sitten kaveri(exkaveri)sanoi minulle että räpytän silmiäni oudosti siitä sillon sille suutahin vähäsen ja unohin joksikin aikaa koko jutun mutta sitte yks päivä koulun ruokalassa tää mun kaveri katto mua jotenkin pitkään ja siitä asti en oo pystyny syömään muitten kanssa tai keskustelemaan kasvotusten tuntuu että sosiaalinen elämäni on kadonnut kokonaa tää haittaa kauheena mun elämää ja haluisin tästä eroon.. tunnen ja tiedän jokaisen silmänräpäytykseni ja tuntuu etten osaa räpäyttää "normaalisti" tuntuu kun juttelen jonkun kanssa että se tyyppi aattelee et mikä ton silmissä on vikana tai jotain sinnepäin.. tunteeko jokainen sitten sen ja tiedettävästä räpäyttää joka kerran silmäänsä vai onko se normaalistit niinkuin hengittäminen että siihen ei kiinnitä itse huomioita normaalisti? tulee välillä sellanen ahistuneen sekava tunne ja että pakko päästä pois siitä sosiaalisesta tilanteesta..
kiitos niille jotka voivat auttaa mua jotenkin tässä asiassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
olisiko sillä tekemistä sen kanssa että keskityt johonkin ? Esimerkiksi rentoutusharjoituksissa sinun pitäisi keskittää ajatuksesi johonkin ruumiinosaan kuten vaikkapa jalkaterä ja tuntea sen paino jne... nyt sinä olet keskittänyt ajatuksesi silmänräpyttelyyn jota ei normaalisti tosiaan ajattele ollenkaan ellei ole joku esim. sipuli kirveltämässä silmiä ja siksi räpyttelet niitä vimmatusti. Kaikki tuo tuli sinulle yhden ihmisen maininnan vuoksi? Kukaan muu ei ole puhunut moisia sinulle ? Mitä lie kaverisi tarkoittanut tuolla räpyttämisellä, mikä tilanne oli eli mistä oli puhe? Viittasiko hän räpyttelyllä että et vastannut mielestään rehellisesti vai mistä oli kyse? Onnistuisikohan jos yrittäisit keskittää ajatuksesi johonkin vähemmän haittaavaan ?
istuttiin siinä vastakkain tupakilla ja sitte puhuttiin ihan yleisesti silloisen koulumme opettajista ja tää sitte mainihti biologian open ja sano että te räpytättte yhtä oudosti silmiä tai sä oot niinku viimepäivinä ruvennu jotenkin tuollein se sen sanoi.. siitä on jo kolmisen vuotta ja tää haittaa mua jokapäivä.. sitten ku on sosiaalinen tilanne ni aattelen mun silmiä koko ajan se on tosi rasittavaa ja välillä tuntuu että jokin paine tuleee silmii ja monesti rupee koskemaanki silmiin.. niin oon keskittänyt ajatukseni silmiin mitenkähän sen sais pois tää haittaa kauheesti elämää tiiä enää mitä tän jutun kanssa pitäis tehdä..
..mulla ongelma vaan vähän eri.. jossain vaiheessa aloin miettimään että mikä on sopiva aika katsoa toista silmiin jutellessa ettei se mene tuijottamiseksi.. kun saan tämän päähäni keskustellessani jonkun kanssa, silmiin katsomisesta tulee täysin luonnotonta joko tuijotan kauan toista silmiin tai sitten katselen ympärilleni hapuillen aivan kuin minua ei kiinnostaisi yhtään mitä toisella on sanottavaa(todella tyhmän näköistä) ja sen jälkeen on todella ahdistavaa keskustella toisen kanssa kun keskitän ajatukseni vain siihen milloin katson silmiin ja milloin "luonnollisesti" poispäin..
muuten minulla ei ole tätä ongelmaa kuin silloin kun satun "muistamaan" kesken keskustelun tämän määrittelyn kuinka kauan on sopivaa katsoa jne...
vaikka sulla ei ole ihan tätä samaa ongelmaa niin se kuulosti vähän samanlaiselta tai voin ymmärtää miltä susta tuntuu.
olen yrittänyt päästä tästä pois siten että pakotan itseni ajattelemaan keskustelun aihetta ja unohtamaan itsetarkkailun eli en enää mieti että tuijotanko nyt ja milloin katson poispäin vaan mietin mitä toisella on sanottavaa ja pyrin rentoutumaan ja heittäytymään keskusteluun silloin se tapahtuu ihan itsestään.. aina tämä ei kuitenkaan onnistu varsinkin jos ahdistun tilanteesta ja silloin en pysty ollenkaan rentoutumaan..uskon että muut ihmiset eivät tätä juurikaan huomaa ja paisuttelen sitä itse mielessäni "miltäköhän nyt näytän jne.."
no toivottavasti tästä sekavasta tekstistä oli jotain apua:)
niin ja ei ihmiset mieti silmiensä räpyttämistä se on niin automaattista ettei sitä edes muista.
minäkin mietin että meneeköhän nytten tuijottamiseksi ja itelläkin menee välillä sellaseks pään pyörittelyks ja tunnen itteni tosi hölmöksi ja pelkään että minut siinä samalla leimataan oudoksi..
itse ahistun melkein aina mutta sillonku oon humalassa tämä asia ei vaivaa minua ollenkaa on vähä pelottanu ettei tän asian takia mitenkää alkoholisoidu sekin hirvittää kun on itsemurha käyny mielessä mut sitte oon aatellu et voi tästä varmaan jotenkin päästä eroon..
itellä on paha ku se ei tule enää automaattisesti kun ite tiedän ja tunnen jokaisen silmäräpäytyksen haluaisin että se tulisi minultakin ns.automaattisesti että unohtais tavallaan sen..
on apua paljon kun tietää ettei ole ainut:)
miten pääsen tästä eroon?
voisko joku kertoo että miten pääsen tästä eroon?
vaikka miettiä asiaa siten, että sulla on oikeus räpyttää silmiäs ihan just niin kuin ite haluut. jos joku pitää sitä outona niin se on sen ongelma! Turha sun on pilata päivääs miettimällä tollasta pikkujuttua :) Tai sit käy vaik juttelee jollekin psykologille jos et pysty omin neuvoin unohtaa tota!
kiitos vastauksesta.. yritän unohtaa tämän mutta ei vaan jotenki pysty tosi häiritsevää..
voiskohan se psykologi sitte jotenkin auttaa minua unohtamaan tämän jotenkin tai jotain?
onkohan siellä käynti kallista?
ei saa ees unta nytte..
tuosta psykologi jutusta että oiskohan siitä mulle apua.. vai mikäköhän tähän auttais on aika huono olo tän asian takia..