lisäpitkien suuntaus

vaan lampun valovirta, jolla valovoima saadaan aikaan!

Jos omaisit kokemusta eri autoilla ajelusta pimeässä ja olisit vielä tutkinut niiden valonheittimiäkin, tietäisit, että referenssiluvulla ei käytännössä ole merkitystä auton valojen näyttämän kannalta. Teoriassa referenssiluku kertoo valotehosta, mutta käytäntö on jotain aivan muuta. Fysiikkaa ja valojen suunnitteluperiaatteita tuntevat (ei taida paljoa täällä olla...) voisivat kertoa, mistä tuo asia johtuu.

Barbeito kirjoitti:

Jos omaisit kokemusta eri autoilla ajelusta pimeässä ja olisit vielä tutkinut niiden valonheittimiäkin, tietäisit, että referenssiluvulla ei käytännössä ole merkitystä auton valojen näyttämän kannalta. Teoriassa referenssiluku kertoo valotehosta, mutta käytäntö on jotain aivan muuta. Fysiikkaa ja valojen suunnitteluperiaatteita tuntevat (ei taida paljoa täällä olla...) voisivat kertoa, mistä tuo asia johtuu.

erotan kyllä pistevalon hajottavasta, tiedän että umpio ja lasi vaikuttavat näyttämään. tiedän että jos umpio on hyväkuntoinen ja referenssiluku on vaikka 37,5 eikä ole esim. hapettunut, valoteho on riippuvainen osittain myös hehkun tehosta. tiedän myös että valojen sijoituskorkeus määrittää osaltaan valon näyttämää pinta-alaa, valojen johtojen neliömäärä pitää olla tarpeeksi suuri... mitä muuta minun pitää tietää jotta olen mielestäsi kykenevä esittämään mielipiteeni täällä? lisättäköön, että omaan omasta mielestäni runsaasti liikennekokemusta erinäisillä ajopeleillä, raskaasta kalustosta työkoneisiin, henkilöautolla tulee vuodessa semmoinen 50000km lasiin.

trafikant kirjoitti:

erotan kyllä pistevalon hajottavasta, tiedän että umpio ja lasi vaikuttavat näyttämään. tiedän että jos umpio on hyväkuntoinen ja referenssiluku on vaikka 37,5 eikä ole esim. hapettunut, valoteho on riippuvainen osittain myös hehkun tehosta. tiedän myös että valojen sijoituskorkeus määrittää osaltaan valon näyttämää pinta-alaa, valojen johtojen neliömäärä pitää olla tarpeeksi suuri... mitä muuta minun pitää tietää jotta olen mielestäsi kykenevä esittämään mielipiteeni täällä? lisättäköön, että omaan omasta mielestäni runsaasti liikennekokemusta erinäisillä ajopeleillä, raskaasta kalustosta työkoneisiin, henkilöautolla tulee vuodessa semmoinen 50000km lasiin.

"ei sillä wattimäärällä ole mitään merkitystä. referenssiluku merkkaa paljon enemmän"

ei oikein kertonut kokemuksesta eikä pitänyt minusta paikkaansa. Kyllä sillä wattimäärällä on tasan tarkkaan merkitystä ja referenssilukuihin on melko turha tuijottaa jos haluaa tietää, onko autossa hyvin valaisevat valot vai ei. Lähinnä mielipiteeni halusi nimenomaan painottaa tuota referenssiluvun yllättävän vähäistä merkitystä käytännössä.

Mielenkiintoista muuten, miten raskaassa kalustossa on valaisimia tyypillisesti pirun paljon lain sallimaa enemmän ja referenssitkin varmaan paukkuu yli...

Barbeito kirjoitti:

"ei sillä wattimäärällä ole mitään merkitystä. referenssiluku merkkaa paljon enemmän"

ei oikein kertonut kokemuksesta eikä pitänyt minusta paikkaansa. Kyllä sillä wattimäärällä on tasan tarkkaan merkitystä ja referenssilukuihin on melko turha tuijottaa jos haluaa tietää, onko autossa hyvin valaisevat valot vai ei. Lähinnä mielipiteeni halusi nimenomaan painottaa tuota referenssiluvun yllättävän vähäistä merkitystä käytännössä.

Mielenkiintoista muuten, miten raskaassa kalustossa on valaisimia tyypillisesti pirun paljon lain sallimaa enemmän ja referenssitkin varmaan paukkuu yli...

suomen tll on niin lapsellinen valosääntöjenkin osalta, ettei suomen rekoissa pääsääntöisesti ole kovin hyvät valot. tyypillisesti siellä katolla on 1 pari 17,5 ref valoja lisäpitkinä, koska suomen tll kieltää enemmän kaukovalomäärän, myös pariton valomäärä on kielletty. ruotsissa tämäkin asia on paljon fixummin toteutettu, siellä ymmärretään hyvien valojen tuoma lisäturvallisuus.
ainakin rekoille ja hälyytysajoneuvoille voisi liikenneministeriö kehitellä jonkin takaportin, jotta saatais edes näille ajoneuvoryhmille riittävän tehokkaat valot. rekoille massan ja hälyytysajoneuvoille nopeuden vuoksi. valojen tarve korostuu harvaan asutuilla alueilla, joissa välimatkat pitkiä ja katuvaloin valaistut kilometrit vähissä.

trafikant kirjoitti:

suomen tll on niin lapsellinen valosääntöjenkin osalta, ettei suomen rekoissa pääsääntöisesti ole kovin hyvät valot. tyypillisesti siellä katolla on 1 pari 17,5 ref valoja lisäpitkinä, koska suomen tll kieltää enemmän kaukovalomäärän, myös pariton valomäärä on kielletty. ruotsissa tämäkin asia on paljon fixummin toteutettu, siellä ymmärretään hyvien valojen tuoma lisäturvallisuus.
ainakin rekoille ja hälyytysajoneuvoille voisi liikenneministeriö kehitellä jonkin takaportin, jotta saatais edes näille ajoneuvoryhmille riittävän tehokkaat valot. rekoille massan ja hälyytysajoneuvoille nopeuden vuoksi. valojen tarve korostuu harvaan asutuilla alueilla, joissa välimatkat pitkiä ja katuvaloin valaistut kilometrit vähissä.

On aika harvinainen näky että rekan katolla on vain se yksi pari lisäpitkiä. Neljän patteri katolla ja kahden - neljän alhaalla keulalla on enemmän sääntö kuin poikkeus kun katselee Uudenmaan teillä vastaan tulevaa kalustoa. Plus sitten kopin takaseinällä loimottavat Scanian mainosvalot ym. yhtä laittomat viritykset.

Vetäisisinpä minä henkilöautoni keulalle neljän lisävalon patterin niin veikkaisin tulevani aika pian pysäytetyksi vastaantulevan poliisipartion toimesta. Laki ei tunnu olevan sama kaikille.

Barbeito kirjoitti:

On aika harvinainen näky että rekan katolla on vain se yksi pari lisäpitkiä. Neljän patteri katolla ja kahden - neljän alhaalla keulalla on enemmän sääntö kuin poikkeus kun katselee Uudenmaan teillä vastaan tulevaa kalustoa. Plus sitten kopin takaseinällä loimottavat Scanian mainosvalot ym. yhtä laittomat viritykset.

Vetäisisinpä minä henkilöautoni keulalle neljän lisävalon patterin niin veikkaisin tulevani aika pian pysäytetyksi vastaantulevan poliisipartion toimesta. Laki ei tunnu olevan sama kaikille.

kyllähän raskas kalusto tarvii valoja. en ymmärrä miksi olet katkera heille? raskas kalusto tarvii jarrutusmatkaa paljon enemmän samasta nopeudesta kuin sinä henkilöautollasi. siksi valot pitäisi olla hyvät jotta havainnointi olisi mahdollista riittävän ajoissa, eli myös laki tulisi olla sellainen ettei tarvisi lakia rikkoa turvallisuuden takia. ja onko siitä scanian valomainoksesta kovinkin paljon haittaa sinun elämääsi? ihme ruikutusta.

trafikant kirjoitti:

kyllähän raskas kalusto tarvii valoja. en ymmärrä miksi olet katkera heille? raskas kalusto tarvii jarrutusmatkaa paljon enemmän samasta nopeudesta kuin sinä henkilöautollasi. siksi valot pitäisi olla hyvät jotta havainnointi olisi mahdollista riittävän ajoissa, eli myös laki tulisi olla sellainen ettei tarvisi lakia rikkoa turvallisuuden takia. ja onko siitä scanian valomainoksesta kovinkin paljon haittaa sinun elämääsi? ihme ruikutusta.

Sinulla tuntuu olevan hieman luetun ymmärtämisvaikeuksia. En ole halaistua sanaa kirjoittanut sen puolesta että nykyiset valosäännökset olisivat järkeviä tai että tivolivalot häiritsisivät minua. Ihmetykseni kohdistui siihen, miten avoimesti säännöksiä rikotaan viranomaisten puuttumatta asiaan mitenkään. Ja voisin edelleen lyödä pienen vedon siitä, että henkilöautossa ei moista katsottaisi samalla tavoin sormien läpi.

No, onneksi nopeusvalvonta toimii ja viranomaiset keskittyvät siihen...

Katsastukseen nuo ylimääräiset poistetaan, vai?

Barbeito kirjoitti:

Sinulla tuntuu olevan hieman luetun ymmärtämisvaikeuksia. En ole halaistua sanaa kirjoittanut sen puolesta että nykyiset valosäännökset olisivat järkeviä tai että tivolivalot häiritsisivät minua. Ihmetykseni kohdistui siihen, miten avoimesti säännöksiä rikotaan viranomaisten puuttumatta asiaan mitenkään. Ja voisin edelleen lyödä pienen vedon siitä, että henkilöautossa ei moista katsottaisi samalla tavoin sormien läpi.

No, onneksi nopeusvalvonta toimii ja viranomaiset keskittyvät siihen...

Katsastukseen nuo ylimääräiset poistetaan, vai?

harvoin ovat katsastusmiehet kiikkuneet hytin päälle kaukovalojen referenssejä tiiraileen. eli tuskimpa niitä kovinkaan paljoa poistellaan. henkilöautojen osalta ovat sitten jo vaikeampia.
poliisi voi lisätä liikenneturvallisuutta puuttumalla oikeisiin vaaratilanteisiin toisin ku kyttäämällä kaukovalojen tehoja tai määriä. tietystihän voisit alkaa kotipoliisiksi esim, kiertämällä rekkaparkkeja ja tutkimalla kaukovaloja, ja jos laittomia löytyy --> ilmoitus paikallisille kylärotille tai LP:lle.

trafikant kirjoitti:

harvoin ovat katsastusmiehet kiikkuneet hytin päälle kaukovalojen referenssejä tiiraileen. eli tuskimpa niitä kovinkaan paljoa poistellaan. henkilöautojen osalta ovat sitten jo vaikeampia.
poliisi voi lisätä liikenneturvallisuutta puuttumalla oikeisiin vaaratilanteisiin toisin ku kyttäämällä kaukovalojen tehoja tai määriä. tietystihän voisit alkaa kotipoliisiksi esim, kiertämällä rekkaparkkeja ja tutkimalla kaukovaloja, ja jos laittomia löytyy --> ilmoitus paikallisille kylärotille tai LP:lle.

Ei sinne kopin katolle tarvitse kiivetä merkintöjä lukemaan. Riittää kun osaa laskea vähintään neljään, jolloin voi todeta että kahdentamista koskevat säännöt on ylitetty.

Aihe saa osaltani jäädä tähän.

Barbeito kirjoitti:

Ei sinne kopin katolle tarvitse kiivetä merkintöjä lukemaan. Riittää kun osaa laskea vähintään neljään, jolloin voi todeta että kahdentamista koskevat säännöt on ylitetty.

Aihe saa osaltani jäädä tähän.

lain mukaanhan saa olla 4 kpl lisäkaukovaloja mikäli omat kaukovalot eivät ole käytössä. eli jos 4 kpl lisävaloja ja jokaisessa referenssi on 17,5 on yhteenlaskettu referenssiluku lain sallimissa puitteissa, eli 70. lukumäärän perusteella ei aina voi vetää johtopäätöksiä, varsinkaan virallisissa yhteyksissä kuten katsastuksissa. ja pitäähän katsastusmiehen tarkistaa virkainnossaan ovatko ko. lisävalot CE_merkittyjä ts. liikennekäyttöön tarkoitettuja.

Äkkiä ajatellen wattimäärän lisääminen kasvattaa myös referenssilukua.

Tosin jos umpio on esim muovia, saattaa referenssiluku pienentyä ajan mittaan, kun wattimäärää on lisätty.

trafikant kirjoitti:

lain mukaanhan saa olla 4 kpl lisäkaukovaloja mikäli omat kaukovalot eivät ole käytössä. eli jos 4 kpl lisävaloja ja jokaisessa referenssi on 17,5 on yhteenlaskettu referenssiluku lain sallimissa puitteissa, eli 70. lukumäärän perusteella ei aina voi vetää johtopäätöksiä, varsinkaan virallisissa yhteyksissä kuten katsastuksissa. ja pitäähän katsastusmiehen tarkistaa virkainnossaan ovatko ko. lisävalot CE_merkittyjä ts. liikennekäyttöön tarkoitettuja.

Wateista saadaan valovirta, ja sen määrä
riippuu lampun tyypistä ja millä kaasulla
se on täytettynä.

Valaisimen heijastimen rakenne ja pinnan
peilin laatu vaikuttavat siihen, kuinka
tuota valovirta hallitaan. Se ilmaistaan
candelaa/neliösentille. Kuiunka hyvin on
pystytty rajaaman valo hajavaloa valttäen,
määrittää valaisimen hyötysuhteen auto-
käytössä. Valoa mitataan luxeina ja ne
voidaan myös laskea, kun tunnetaan tuon
lampun antama valovirta ja candelakäyrät.
Valaistusvoimakkuus (lux) on jaettuna
candelat etäisyyden neliöllä.

Joten oikeastaan kaikki vaikuttavat
lopputulokseeen. Referenssilukujen mää-
rittely löytyy AKE:n sivuilta, mutta en
muista niitä ulkoa, enkä viitsi tähän
kaivaakaan.