Minä olen niin jumissa. Olen rakastunut toivottomasti (varattuja molemmat).
Haluan puhua tästä asiasta rakkauteni kohteelle, kun ensi kerran nähdään, mutta sinne on niin kauhean pitkä aika, kaksi viikkoa. Kun vain minulla olisi rohkeutta puhua suoraan; jotenkin tuntuu, että asiasta puhuminen auttaisi solmujen aukaisemisessa.
Vaihtoehdot tästä selviämiseen ovat vain jotenkin niin vähissä. Voin jäädä harmittelemaan toteutumatonta unelmaa ja yritän olla hänen ystävänsä. Tai sitten pyydän, että hän särkee minun sydämen, ja pysyn hänestä erossa lopun ikääni. Tuskaa tai tuskaa on luvassa, teki mitä teki.
Miksi rakkaus on tällaista kärsimystä?!
Haluan puhua tästä asiasta rakkauteni kohteelle, kun ensi kerran nähdään, mutta sinne on niin kauhean pitkä aika, kaksi viikkoa. Kun vain minulla olisi rohkeutta puhua suoraan; jotenkin tuntuu, että asiasta puhuminen auttaisi solmujen aukaisemisessa.
Vaihtoehdot tästä selviämiseen ovat vain jotenkin niin vähissä. Voin jäädä harmittelemaan toteutumatonta unelmaa ja yritän olla hänen ystävänsä. Tai sitten pyydän, että hän särkee minun sydämen, ja pysyn hänestä erossa lopun ikääni. Tuskaa tai tuskaa on luvassa, teki mitä teki.
Miksi rakkaus on tällaista kärsimystä?!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä kyllä kannustaisin asioista puhumiseen ja niiden selvittämiseen; on tulos sitten mikä vaan, asioiden selkeydyttyä on parempi jatkaa elämää.