Vaarallinen lada 119

Oikeassa olet, siksi minulla ei ole Opelia, ei ole koskaan ollutkaan.

Opeleilla on huono maine takavuosilta , mutta tänä päivänä ne ovat kelpo autoja ja takuuvarmasti käynnistyvät useammin kuin Ladat koskaan.

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Yhtä ainoaa suomalaisessa rekisterissä olevaa 119-autoa en ole nähnyt autokaupan ovien ulkopuolella arki- liikenteen seassa.

Halipat kirjoitti:

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Yhtä ainoaa suomalaisessa rekisterissä olevaa 119-autoa en ole nähnyt autokaupan ovien ulkopuolella arki- liikenteen seassa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=590&posting=22000000030387535#22000000030387535

Kuivalla asfaltilla ABS:t pidentävät jarrutusmatkaa.

48,7 metriä on silti pitkä matka noinkin kevyelle autolla, oli syynä sitten renkaat tai mikä tahansa.

Ladan kohdalla nämä TM:n arvot ovat tehtaan ilmoittamia ja taitaa veli venäläinen vähän kaunistella totuutta.

Alla Saksalaisten mittaamia todellisia arvoja:
http://www.autobild.de/artikel/Themen-Testberichte-Sonderposten-aus-dem-Osten_58105.html

Jos lukemien eron syy on vialliset säädöt tms, niin on edesvastuutonta autotehtaalta ja maahantuojalta päästää liikenteeseen autoja joiden jarruissa on toimintahäiriöitä.
Ei pidä ihmetellä yhtään, että lada on yliedustettuna onnettomuustilastoissa.
Mielenkiintoista olisi nähdä miten luotettavasti ladan turvatyynyt toimivat.

Hautaus urakoitsija kirjoitti:

Ladan kohdalla nämä TM:n arvot ovat tehtaan ilmoittamia ja taitaa veli venäläinen vähän kaunistella totuutta.

Alla Saksalaisten mittaamia todellisia arvoja:
http://www.autobild.de/artikel/Themen-Testberichte-Sonderposten-aus-dem-Osten_58105.html

Jos lukemien eron syy on vialliset säädöt tms, niin on edesvastuutonta autotehtaalta ja maahantuojalta päästää liikenteeseen autoja joiden jarruissa on toimintahäiriöitä.
Ei pidä ihmetellä yhtään, että lada on yliedustettuna onnettomuustilastoissa.
Mielenkiintoista olisi nähdä miten luotettavasti ladan turvatyynyt toimivat.

Lada on "yliedustettuna?...Taasko näitä Essonbaarin lähteitä?

Ja mistä olet saanut päähäsi, että TM:n testissä annetut arvot ovat tehtaan ilmoittamia? vai onko siellä Essonbaarissa eri lehdet?

Nämä Saksalaiset "todelliset" arvot ovat täysin pielessä. Ehkä liukkaalla asfaltilla lukkojarrutuksen tekemällä saa matkaksi 60 metriä...ei muuten...

Että mikähän on sitten se todellisuus, kun Suomalaisen ja Saksalaisen "jarruttajan" matkaeroksi tulee 12 metriä.

Siltikin kirjoitti:

Kuivalla asfaltilla ABS:t pidentävät jarrutusmatkaa.

48,7 metriä on silti pitkä matka noinkin kevyelle autolla, oli syynä sitten renkaat tai mikä tahansa.

lukkojarrutus kuivalla asfaltilla lyhentää jarrutusmatkaa? Kyllä ABS_jarrut nimenomaan lyhentävät jarrutusmatkaa, ja tässä Ladankin tapauksessa ne estäisivät renkaiden lukkiutumisen mikä oli juuri tehokkaan jarrutuksen suurin este...

että... kirjoitti:

lukkojarrutus kuivalla asfaltilla lyhentää jarrutusmatkaa? Kyllä ABS_jarrut nimenomaan lyhentävät jarrutusmatkaa, ja tässä Ladankin tapauksessa ne estäisivät renkaiden lukkiutumisen mikä oli juuri tehokkaan jarrutuksen suurin este...

kuivalla asfaltilla jarrutusmatkaa. En ota kantaa puoleen enkä toiseen mutta perusteluita, kiitos.

että lukkojarrutus pidentää kirjoitti:

kuivalla asfaltilla jarrutusmatkaa. En ota kantaa puoleen enkä toiseen mutta perusteluita, kiitos.

sillä renkaan pyöriessä siihen vaikutta tien ja renkaan välisen kitkan lisäksi, myös vierintävastus. Lukkojarrutuksessa vierintävastus häviää ja jäljelle jää vain renkaan ja tien välinen kitka.

Lisäksi lukkojarrutksessa rengas lämpenee ja kuluu enemmän, joka myös pidentää jarrutusmatkaa.

lakiin... kirjoitti:

sillä renkaan pyöriessä siihen vaikutta tien ja renkaan välisen kitkan lisäksi, myös vierintävastus. Lukkojarrutuksessa vierintävastus häviää ja jäljelle jää vain renkaan ja tien välinen kitka.

Lisäksi lukkojarrutksessa rengas lämpenee ja kuluu enemmän, joka myös pidentää jarrutusmatkaa.

Mitäs se vierintävastus sitten on ellei kitkaa?

Hommaa voisi pohdiskella vaikkapa siltä pohjalta, että materiaaliyhdistelmillä on poikkeuksetta suurempi lepo- kuin liikekitkakerroin. Toisin sanoen kun kappale on nytkähtänyt liukuun, liikettä ylläpitävä voima on pienempi kuin liu'un aikaansaamiseksi tarvittu voima.

lakiin... kirjoitti:

sillä renkaan pyöriessä siihen vaikutta tien ja renkaan välisen kitkan lisäksi, myös vierintävastus. Lukkojarrutuksessa vierintävastus häviää ja jäljelle jää vain renkaan ja tien välinen kitka.

Lisäksi lukkojarrutksessa rengas lämpenee ja kuluu enemmän, joka myös pidentää jarrutusmatkaa.

Auton jarrutuksessa pysäyttävä kitkavoima muodostuu kahdessa kohtaa. Jarrupalojen ja jarrulevyn jarruhihnojen ja rummun) välissä sekä renkaan ja tienvälissä.

2. Lukkojarrutuksessa palan ja levyn välinen kitka on 1 joska pala jumittaa levyn ja renkaan ja tienvälinen kitka on jotain 0-1 väliltä, riippuu olosuhteista, materiaaleista jne.

1. ABS jarruilla kitka palan ja levyn välissä on jotain väliltä 0-1 ja samoin renkaanja tienvälinen kitka. ABS jarrutuksessa renkaan ja tienvälinen kitka on suurempi kun lukkojarrutuksessa, koska lepokitka on liikekitkaa suurempi.

Esimerkki keksityillä arvoilla:
Jos 1. kohdasssa renkaan ja tienvälinen kitka on 0,8 ja kohdassa 2 0,85.
Jarrujen kitka on kohdassa 2 niinikään 0,85.
Kitkavoima on siis kohdassa 1 => 1*0,8 = 0,8 ja kohdassa 2 => 0,85x0,85 = 0,723.

Renkaan lämpeneminen aiheuttaa kumin pehmenemisen ja puolestaan parantaa renkaan tarttuvuutta alustaan ja lyhentää jarrutusmatkaa. Rengas kyllä kuluu nopeammin ja kulunut rengas on tietysti seuraavassa jarrutuksessa aavistuksen huonompi.

jokumuu kirjoitti:

Mitäs se vierintävastus sitten on ellei kitkaa?

Hommaa voisi pohdiskella vaikkapa siltä pohjalta, että materiaaliyhdistelmillä on poikkeuksetta suurempi lepo- kuin liikekitkakerroin. Toisin sanoen kun kappale on nytkähtänyt liukuun, liikettä ylläpitävä voima on pienempi kuin liu'un aikaansaamiseksi tarvittu voima.

siis toki renkaan ja tien välissä on kitkaa renkaan pyöriessäkin, mutta ei mainitsemaasi liukukitkaa, joka on pienempi, kuin pyörivän renkaan kitka.

Toivottavasti et opeta fysi... kirjoitti:

Auton jarrutuksessa pysäyttävä kitkavoima muodostuu kahdessa kohtaa. Jarrupalojen ja jarrulevyn jarruhihnojen ja rummun) välissä sekä renkaan ja tienvälissä.

2. Lukkojarrutuksessa palan ja levyn välinen kitka on 1 joska pala jumittaa levyn ja renkaan ja tienvälinen kitka on jotain 0-1 väliltä, riippuu olosuhteista, materiaaleista jne.

1. ABS jarruilla kitka palan ja levyn välissä on jotain väliltä 0-1 ja samoin renkaanja tienvälinen kitka. ABS jarrutuksessa renkaan ja tienvälinen kitka on suurempi kun lukkojarrutuksessa, koska lepokitka on liikekitkaa suurempi.

Esimerkki keksityillä arvoilla:
Jos 1. kohdasssa renkaan ja tienvälinen kitka on 0,8 ja kohdassa 2 0,85.
Jarrujen kitka on kohdassa 2 niinikään 0,85.
Kitkavoima on siis kohdassa 1 => 1*0,8 = 0,8 ja kohdassa 2 => 0,85x0,85 = 0,723.

Renkaan lämpeneminen aiheuttaa kumin pehmenemisen ja puolestaan parantaa renkaan tarttuvuutta alustaan ja lyhentää jarrutusmatkaa. Rengas kyllä kuluu nopeammin ja kulunut rengas on tietysti seuraavassa jarrutuksessa aavistuksen huonompi.

täsmää todellisuuden kanssa, sillä tuolla perusteella näissä hidastuvuustesteissä kannattaisi tehdä aina lukkojarrutus. Näin ollen autojen välisiin eroihin vaikuttaisivat vain paino, renkaan laatu ja ilmanvastus. oletetaan tietenkin, että jarrutusalusta pysyy samana ja samoin lämpötila...


Näin ollen renkaan ja tien välinen kitka lukkojarrutuksessa on 0.7 ja renkaan pyöriessä sen täytyy olla 1 eli sama kuin pysähtyneen renkaan kitka. Tämä siksi, että rengas pyörii akselinsa ympäri joten renkaan ja tien välinen kitka ei voi sen vuoksi muuttua. Tällöin ei tietenkään jarrulaitteissa ole kitkaa ja rengas pääsee vapaasti pyörimään. Pyörivältä renkaalta tuleva liike-energia muuttuu jarrulaitteissa lämmöksi, joka lukkojarrutuksessa syntyisi renkaan ja tien välissä. Lukkojarrutuksessa rengas "sulaa" ja näin ollen pidentää jarrutusmatkaa. Ota myös huomioon, että lämpö myös pienentää kitkaa, vaikkakin kumi tiettyyn pisteeseen saakka parantaa ominaisuuksiaan lämmetessään. Tämä tulee myös esille jarrulaitteissa ja jarrutuksen aikana jarruvoimaa tulisi lisätä, jotta jarrulaitteiden välinen kitka pysyisi samana.

Eli siis renkaan pyöriessä renkaan ja tien välinen kitka on 1 ja renkaalta tuleva liike-enrgia hidastetaan jarrulaitteiden kitkan avulla joka on 0.8-1 Jos rengas lukkiutuu on jarrulaitteiden kitka kasvanut renkaan ja tien välistä kitkaa suuremmaksi. Kun rengas lukkiutuu on renkaan ja tien välinen kitka on tuolloin se 0,7.

ei okein... kirjoitti:

täsmää todellisuuden kanssa, sillä tuolla perusteella näissä hidastuvuustesteissä kannattaisi tehdä aina lukkojarrutus. Näin ollen autojen välisiin eroihin vaikuttaisivat vain paino, renkaan laatu ja ilmanvastus. oletetaan tietenkin, että jarrutusalusta pysyy samana ja samoin lämpötila...


Näin ollen renkaan ja tien välinen kitka lukkojarrutuksessa on 0.7 ja renkaan pyöriessä sen täytyy olla 1 eli sama kuin pysähtyneen renkaan kitka. Tämä siksi, että rengas pyörii akselinsa ympäri joten renkaan ja tien välinen kitka ei voi sen vuoksi muuttua. Tällöin ei tietenkään jarrulaitteissa ole kitkaa ja rengas pääsee vapaasti pyörimään. Pyörivältä renkaalta tuleva liike-energia muuttuu jarrulaitteissa lämmöksi, joka lukkojarrutuksessa syntyisi renkaan ja tien välissä. Lukkojarrutuksessa rengas "sulaa" ja näin ollen pidentää jarrutusmatkaa. Ota myös huomioon, että lämpö myös pienentää kitkaa, vaikkakin kumi tiettyyn pisteeseen saakka parantaa ominaisuuksiaan lämmetessään. Tämä tulee myös esille jarrulaitteissa ja jarrutuksen aikana jarruvoimaa tulisi lisätä, jotta jarrulaitteiden välinen kitka pysyisi samana.

Eli siis renkaan pyöriessä renkaan ja tien välinen kitka on 1 ja renkaalta tuleva liike-enrgia hidastetaan jarrulaitteiden kitkan avulla joka on 0.8-1 Jos rengas lukkiutuu on jarrulaitteiden kitka kasvanut renkaan ja tien välistä kitkaa suuremmaksi. Kun rengas lukkiutuu on renkaan ja tien välinen kitka on tuolloin se 0,7.

En tiedä mitä yritit sanoa, mutta kirjoita sama siten että ymmärrät itsekin

ei okein... kirjoitti:

täsmää todellisuuden kanssa, sillä tuolla perusteella näissä hidastuvuustesteissä kannattaisi tehdä aina lukkojarrutus. Näin ollen autojen välisiin eroihin vaikuttaisivat vain paino, renkaan laatu ja ilmanvastus. oletetaan tietenkin, että jarrutusalusta pysyy samana ja samoin lämpötila...


Näin ollen renkaan ja tien välinen kitka lukkojarrutuksessa on 0.7 ja renkaan pyöriessä sen täytyy olla 1 eli sama kuin pysähtyneen renkaan kitka. Tämä siksi, että rengas pyörii akselinsa ympäri joten renkaan ja tien välinen kitka ei voi sen vuoksi muuttua. Tällöin ei tietenkään jarrulaitteissa ole kitkaa ja rengas pääsee vapaasti pyörimään. Pyörivältä renkaalta tuleva liike-energia muuttuu jarrulaitteissa lämmöksi, joka lukkojarrutuksessa syntyisi renkaan ja tien välissä. Lukkojarrutuksessa rengas "sulaa" ja näin ollen pidentää jarrutusmatkaa. Ota myös huomioon, että lämpö myös pienentää kitkaa, vaikkakin kumi tiettyyn pisteeseen saakka parantaa ominaisuuksiaan lämmetessään. Tämä tulee myös esille jarrulaitteissa ja jarrutuksen aikana jarruvoimaa tulisi lisätä, jotta jarrulaitteiden välinen kitka pysyisi samana.

Eli siis renkaan pyöriessä renkaan ja tien välinen kitka on 1 ja renkaalta tuleva liike-enrgia hidastetaan jarrulaitteiden kitkan avulla joka on 0.8-1 Jos rengas lukkiutuu on jarrulaitteiden kitka kasvanut renkaan ja tien välistä kitkaa suuremmaksi. Kun rengas lukkiutuu on renkaan ja tien välinen kitka on tuolloin se 0,7.

Minäkään en ymmärtänyt perusteluistasi mikä on sen perimmäinen viisaus.

ABS jarrujen tarkoitus ei olekaan ollut jarrutusmatkan minimoiminen, vaan ohjattavuuden säilytys jarrutustilanteessa ja näin mahdollistaa yhtaikainen jarrutus ja väistäminen.

Nykyiset ABS-jarrulliset autot on yleensä varustettu myös erilaisilla hätäjarrutustehostimilla, jotka omasta puolestaan lyhentävät jarrutusmatkaa. Tämän johdosta autot pysähtyvät entistä nopeammin ja monet luulevat sen johtuvan ABS-jarruista, vaikka todellinen syy on hätäjarrutustehostus.

Mikään ei estäisi käyttämästä näitä myös lukkiutuvilla varustetuissa autoissa, mutta nykyisin lukkiutuva-jarruisia autoja ei uusina enää juuri myydä.

Koestinen kirjoitti:

Minäkään en ymmärtänyt perusteluistasi mikä on sen perimmäinen viisaus.

ABS jarrujen tarkoitus ei olekaan ollut jarrutusmatkan minimoiminen, vaan ohjattavuuden säilytys jarrutustilanteessa ja näin mahdollistaa yhtaikainen jarrutus ja väistäminen.

Nykyiset ABS-jarrulliset autot on yleensä varustettu myös erilaisilla hätäjarrutustehostimilla, jotka omasta puolestaan lyhentävät jarrutusmatkaa. Tämän johdosta autot pysähtyvät entistä nopeammin ja monet luulevat sen johtuvan ABS-jarruista, vaikka todellinen syy on hätäjarrutustehostus.

Mikään ei estäisi käyttämästä näitä myös lukkiutuvilla varustetuissa autoissa, mutta nykyisin lukkiutuva-jarruisia autoja ei uusina enää juuri myydä.

on se, että pyörivän renkaan kitka on suurempi, kuin lukkiutuneen renkaan. Aikaisemmassa teoriassa (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=590&posting=22000000030826380) laskettiin mukaan myös jarrulaitteiden kitka. Näinhän ei kuitenkaan ole, sillä jarrulaitteiden kirka ei voi ylittää renkaan ja tien välistä kitkaa, koska silloin rengas lukkiutuu ja jäljelle jää vain lukkiutuneen renkaan ja tien välinen kitka, joka siis on pienenpi, kuin pyörivän renkaan kitka. Lisäksi lukkiutuessaan rengas menettää vierintävastuksen, joka on taas eri asia, kuin renkaan ja tien välinen kitka.

Eli otetaan esimerkki taas keksityillä arvoilla.

1. Lukkojarrutuksessa liikettä hidastaa lukkiutuneen renkaan ja tien välinen kitka, joka on 0,7. Pyörivän/paikallaan olevan renkaan kitka on 1. Jarrulaitteiden kitka on ylittänyt renkaan ja tien välisen kitkan ja rengas on lukkiutunut, jolloin renkaan ja tien välinen kitka pienenee eli on 0,7

2. Tehokkaassa jarrutuksessa, jossa rengas ei lukkiudu on tien ja renkaan välinen kitka 1 ja jarrupalan ja levyn välinen kitka on 0.8-1. Tämä on samalla myös kitka, millä auton vauhti hidastuu. Parhainmillaan jarrulaitteiden kitka on 1 jolloin se hyödyntää täysin renkaan ja tien välisen kitkan.

Tehokkaiman jarrutuksen saa aikaan taitava jarruttaja, joka osaa jarruttaa tehokkaasti ilman, että renkaat lukkiutuvat. Kuitenkin tämä vaatii paljon harjoittelua, eikä se välttämättä onistu kaikilla keleillä. ABS-jarrut kuitenkin estävät renkaan lukkiutumisen ja näin ollen tehostavat jarrutusta. Toki joissain olosuhteissä tämä järjestelmä ei ole tarpeeksi "viisas" jotta se osaisi jarruttaa tehokkaimmin. Esimerkiksi liukkaalla jäällä jarrutettaessa ABS-jarrullinen auto pysähtyy hitaammin. Toki eri ABS-järjestelmissäkin on eroja.

Hätäjarrutehostin ei varsinaisesti lisää jarruvoimaa vaan aistii kuljettajan refleksejä. On nimittäin tutkittu, että hätäjarrutuksessa kuljettaja ei paina jarrua tarpeeksi nopeasti/tehokkaasti, joten hätäjarrutehostin korjaa tämän virheen. Hätäjarrutehostinta ei kuitenkaan voida käyttää ilman ABS-jarruja, koska muuten renkaat lukkiutuvat helposti.

Ketjun alussa oli kyse siitä, että miksi Lada pysähtyy muita autoja hitaammin. No syitävoi olla monia, mutta eräs on varmasti ABS-jarrujen puute, sillä tehokkaan jarrutuksen tekeminen oli testissä vaikeaa, koska yksittäiset pyörät lukkiutuivat jarrutuksen aikana. ABS-jarrut estäisivät tämän ja jarrutus olisi tehokkaampi. Kuitenkin ABS-jarrut ja hätäjarrutehostin on tehty hätätilannetta varten. Eli tilanne, jossa ihminen tekee paniikkimaisen jarrutuksen/väistöliikeen, eikä ehdi miettiä fysiikan lakeja. Testiradalla asiat ovat toisin, sillä siellä jarrutuksia harjoitellaan useaan otteeseen.

viisaus... kirjoitti:

on se, että pyörivän renkaan kitka on suurempi, kuin lukkiutuneen renkaan. Aikaisemmassa teoriassa (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=590&posting=22000000030826380) laskettiin mukaan myös jarrulaitteiden kitka. Näinhän ei kuitenkaan ole, sillä jarrulaitteiden kirka ei voi ylittää renkaan ja tien välistä kitkaa, koska silloin rengas lukkiutuu ja jäljelle jää vain lukkiutuneen renkaan ja tien välinen kitka, joka siis on pienenpi, kuin pyörivän renkaan kitka. Lisäksi lukkiutuessaan rengas menettää vierintävastuksen, joka on taas eri asia, kuin renkaan ja tien välinen kitka.

Eli otetaan esimerkki taas keksityillä arvoilla.

1. Lukkojarrutuksessa liikettä hidastaa lukkiutuneen renkaan ja tien välinen kitka, joka on 0,7. Pyörivän/paikallaan olevan renkaan kitka on 1. Jarrulaitteiden kitka on ylittänyt renkaan ja tien välisen kitkan ja rengas on lukkiutunut, jolloin renkaan ja tien välinen kitka pienenee eli on 0,7

2. Tehokkaassa jarrutuksessa, jossa rengas ei lukkiudu on tien ja renkaan välinen kitka 1 ja jarrupalan ja levyn välinen kitka on 0.8-1. Tämä on samalla myös kitka, millä auton vauhti hidastuu. Parhainmillaan jarrulaitteiden kitka on 1 jolloin se hyödyntää täysin renkaan ja tien välisen kitkan.

Tehokkaiman jarrutuksen saa aikaan taitava jarruttaja, joka osaa jarruttaa tehokkaasti ilman, että renkaat lukkiutuvat. Kuitenkin tämä vaatii paljon harjoittelua, eikä se välttämättä onistu kaikilla keleillä. ABS-jarrut kuitenkin estävät renkaan lukkiutumisen ja näin ollen tehostavat jarrutusta. Toki joissain olosuhteissä tämä järjestelmä ei ole tarpeeksi "viisas" jotta se osaisi jarruttaa tehokkaimmin. Esimerkiksi liukkaalla jäällä jarrutettaessa ABS-jarrullinen auto pysähtyy hitaammin. Toki eri ABS-järjestelmissäkin on eroja.

Hätäjarrutehostin ei varsinaisesti lisää jarruvoimaa vaan aistii kuljettajan refleksejä. On nimittäin tutkittu, että hätäjarrutuksessa kuljettaja ei paina jarrua tarpeeksi nopeasti/tehokkaasti, joten hätäjarrutehostin korjaa tämän virheen. Hätäjarrutehostinta ei kuitenkaan voida käyttää ilman ABS-jarruja, koska muuten renkaat lukkiutuvat helposti.

Ketjun alussa oli kyse siitä, että miksi Lada pysähtyy muita autoja hitaammin. No syitävoi olla monia, mutta eräs on varmasti ABS-jarrujen puute, sillä tehokkaan jarrutuksen tekeminen oli testissä vaikeaa, koska yksittäiset pyörät lukkiutuivat jarrutuksen aikana. ABS-jarrut estäisivät tämän ja jarrutus olisi tehokkaampi. Kuitenkin ABS-jarrut ja hätäjarrutehostin on tehty hätätilannetta varten. Eli tilanne, jossa ihminen tekee paniikkimaisen jarrutuksen/väistöliikeen, eikä ehdi miettiä fysiikan lakeja. Testiradalla asiat ovat toisin, sillä siellä jarrutuksia harjoitellaan useaan otteeseen.

En sano mitään muusta kirjoituksestasi, mutta otti silmääni tämä kohta:
"Hätäjarrutehostin ei varsinaisesti lisää jarruvoimaa vaan aistii kuljettajan refleksejä."

Hätäjarrutehostimia voi olla erilaisia eri merkeillä, mutta yleensä se havaitsee kuljettajan jalan normaalia nopeamman siirtymisen kaasulta jarrulle ja tulkitsee tämän ennakoivan hätäjarrutusta. Mikäli kuljettaja ei paina jarrua riittävän lujaa hätäjarrutuksessa tehostin nimenomaan lisää jarrutusvoimaa siten että saadaan aikaan maksimijarrutus. Jos autossa on ABS-järjestelmä, se normaaliin tapaan pitää huolen siitä että pyörä ei lukkiudu.

viisaus... kirjoitti:

on se, että pyörivän renkaan kitka on suurempi, kuin lukkiutuneen renkaan. Aikaisemmassa teoriassa (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=590&posting=22000000030826380) laskettiin mukaan myös jarrulaitteiden kitka. Näinhän ei kuitenkaan ole, sillä jarrulaitteiden kirka ei voi ylittää renkaan ja tien välistä kitkaa, koska silloin rengas lukkiutuu ja jäljelle jää vain lukkiutuneen renkaan ja tien välinen kitka, joka siis on pienenpi, kuin pyörivän renkaan kitka. Lisäksi lukkiutuessaan rengas menettää vierintävastuksen, joka on taas eri asia, kuin renkaan ja tien välinen kitka.

Eli otetaan esimerkki taas keksityillä arvoilla.

1. Lukkojarrutuksessa liikettä hidastaa lukkiutuneen renkaan ja tien välinen kitka, joka on 0,7. Pyörivän/paikallaan olevan renkaan kitka on 1. Jarrulaitteiden kitka on ylittänyt renkaan ja tien välisen kitkan ja rengas on lukkiutunut, jolloin renkaan ja tien välinen kitka pienenee eli on 0,7

2. Tehokkaassa jarrutuksessa, jossa rengas ei lukkiudu on tien ja renkaan välinen kitka 1 ja jarrupalan ja levyn välinen kitka on 0.8-1. Tämä on samalla myös kitka, millä auton vauhti hidastuu. Parhainmillaan jarrulaitteiden kitka on 1 jolloin se hyödyntää täysin renkaan ja tien välisen kitkan.

Tehokkaiman jarrutuksen saa aikaan taitava jarruttaja, joka osaa jarruttaa tehokkaasti ilman, että renkaat lukkiutuvat. Kuitenkin tämä vaatii paljon harjoittelua, eikä se välttämättä onistu kaikilla keleillä. ABS-jarrut kuitenkin estävät renkaan lukkiutumisen ja näin ollen tehostavat jarrutusta. Toki joissain olosuhteissä tämä järjestelmä ei ole tarpeeksi "viisas" jotta se osaisi jarruttaa tehokkaimmin. Esimerkiksi liukkaalla jäällä jarrutettaessa ABS-jarrullinen auto pysähtyy hitaammin. Toki eri ABS-järjestelmissäkin on eroja.

Hätäjarrutehostin ei varsinaisesti lisää jarruvoimaa vaan aistii kuljettajan refleksejä. On nimittäin tutkittu, että hätäjarrutuksessa kuljettaja ei paina jarrua tarpeeksi nopeasti/tehokkaasti, joten hätäjarrutehostin korjaa tämän virheen. Hätäjarrutehostinta ei kuitenkaan voida käyttää ilman ABS-jarruja, koska muuten renkaat lukkiutuvat helposti.

Ketjun alussa oli kyse siitä, että miksi Lada pysähtyy muita autoja hitaammin. No syitävoi olla monia, mutta eräs on varmasti ABS-jarrujen puute, sillä tehokkaan jarrutuksen tekeminen oli testissä vaikeaa, koska yksittäiset pyörät lukkiutuivat jarrutuksen aikana. ABS-jarrut estäisivät tämän ja jarrutus olisi tehokkaampi. Kuitenkin ABS-jarrut ja hätäjarrutehostin on tehty hätätilannetta varten. Eli tilanne, jossa ihminen tekee paniikkimaisen jarrutuksen/väistöliikeen, eikä ehdi miettiä fysiikan lakeja. Testiradalla asiat ovat toisin, sillä siellä jarrutuksia harjoitellaan useaan otteeseen.

yksi erittäin tärkeä tien ja renkaan välistä kitkakerrointa lisäävä tekijä eli renkaan lämmön nousu ja sen kerrointa lisäävä vaikutus. Tämä ilmiö syntyy lukkojarrutuksen eräässä vaiheessa. Mitä kylmempi ilma ja tienpinta sitä suurempi kertoimien ero. Lukkojarrutuksen hyväksi. Huom. apsillahan ei saa lukkojarrutusta. Eikös kolarissa se viimeinen 10cm. ole kaikista vaarallisin? Yleensä jarrutesteissä on jarruilla ilman apsia saatu tuloksia jotka jättävät tälläisen ja jopa pidemmän raon. Silloinhan se hallinta on menetetty kun apseja ns. tarvitaan ja auto itse ei menetä hallintaansa. No, kuka sen hallitsemattomuuden saa aikaiseksi?

jäi puuttumaan kirjoitti:

yksi erittäin tärkeä tien ja renkaan välistä kitkakerrointa lisäävä tekijä eli renkaan lämmön nousu ja sen kerrointa lisäävä vaikutus. Tämä ilmiö syntyy lukkojarrutuksen eräässä vaiheessa. Mitä kylmempi ilma ja tienpinta sitä suurempi kertoimien ero. Lukkojarrutuksen hyväksi. Huom. apsillahan ei saa lukkojarrutusta. Eikös kolarissa se viimeinen 10cm. ole kaikista vaarallisin? Yleensä jarrutesteissä on jarruilla ilman apsia saatu tuloksia jotka jättävät tälläisen ja jopa pidemmän raon. Silloinhan se hallinta on menetetty kun apseja ns. tarvitaan ja auto itse ei menetä hallintaansa. No, kuka sen hallitsemattomuuden saa aikaiseksi?

sitä tosiasiaa, että lukkojarrutuksessa auto pysähtyy huonommin, kuin renkaiden pyöriessä.

En väitä, että ABS-jarrut jarrutusmatkaa lyhentäisi, päin vastoin joissain tapauksissa se pidentää sitä, mutta silti se hidastaa paremmin, kuin lukkojarrutus.

onnettomuustilastoissa... kirjoitti:

Lada on "yliedustettuna?...Taasko näitä Essonbaarin lähteitä?

Ja mistä olet saanut päähäsi, että TM:n testissä annetut arvot ovat tehtaan ilmoittamia? vai onko siellä Essonbaarissa eri lehdet?

Nämä Saksalaiset "todelliset" arvot ovat täysin pielessä. Ehkä liukkaalla asfaltilla lukkojarrutuksen tekemällä saa matkaksi 60 metriä...ei muuten...

Että mikähän on sitten se todellisuus, kun Suomalaisen ja Saksalaisen "jarruttajan" matkaeroksi tulee 12 metriä.

Iskikö ladafanaatikolle paniikki, kun totuus tuodaan julki markkinoiden epäluotettavimmasta ja turvattomimmasta autosta eli neljällä pyörällä kulkevasta "grande katastrophesta"?

silti... kirjoitti:

sitä tosiasiaa, että lukkojarrutuksessa auto pysähtyy huonommin, kuin renkaiden pyöriessä.

En väitä, että ABS-jarrut jarrutusmatkaa lyhentäisi, päin vastoin joissain tapauksissa se pidentää sitä, mutta silti se hidastaa paremmin, kuin lukkojarrutus.

"En väitä, että ABS-jarrut jarrutusmatkaa lyhentäisi, päin vastoin joissain tapauksissa se pidentää sitä, mutta silti se hidastaa paremmin, kuin lukkojarrutus. "

Mitä se tämä nyt tarkoitti? Jarrutusmatka ei muka lyhene vaikka hidastaa paremmin. Kyllä parempi hidastuvuus tuo mukanaan myös lyhentyneen jarrutusmatkan oli autossa sitten millaiset jarrut tahansa.

silti... kirjoitti:

sitä tosiasiaa, että lukkojarrutuksessa auto pysähtyy huonommin, kuin renkaiden pyöriessä.

En väitä, että ABS-jarrut jarrutusmatkaa lyhentäisi, päin vastoin joissain tapauksissa se pidentää sitä, mutta silti se hidastaa paremmin, kuin lukkojarrutus.

että apsit eivät ole ainoat autuaaksi tekijät. Jos lukkojarrutuksella on lyhyempi jarrutusmatka, niin miten on mahdollista,että hidstuvuus olisi huonompi, eikö se ole päinvastoin? Mitä suurempi hidastuvuus sen lyhempi jarrutusmatka, näinhän se menee. Vai mitä.

tunnustuksestasi kirjoitti:

että apsit eivät ole ainoat autuaaksi tekijät. Jos lukkojarrutuksella on lyhyempi jarrutusmatka, niin miten on mahdollista,että hidstuvuus olisi huonompi, eikö se ole päinvastoin? Mitä suurempi hidastuvuus sen lyhempi jarrutusmatka, näinhän se menee. Vai mitä.

Syy siihen on se, että lukkojarrutuksessa asfaltin ja renkaan välinen kitka kuumentaa rengasta niin paljon, että savu nousee ja tällöin kumin pehmenee liikaa ja menettää pitokykyään.

Epäselväksi jäi kirjoitti:

"En väitä, että ABS-jarrut jarrutusmatkaa lyhentäisi, päin vastoin joissain tapauksissa se pidentää sitä, mutta silti se hidastaa paremmin, kuin lukkojarrutus. "

Mitä se tämä nyt tarkoitti? Jarrutusmatka ei muka lyhene vaikka hidastaa paremmin. Kyllä parempi hidastuvuus tuo mukanaan myös lyhentyneen jarrutusmatkan oli autossa sitten millaiset jarrut tahansa.

eivät lyhennä jarrutusmatkaa, jos osaa jarruttaa niin, että renkaan eivät lukkiudu. Usein tämä ei kuitenkaan onnistus, varsinkaan hätäjarrutuksessa, jolloin ABS-jarrut lyhentävät jarrutusmatkaa verrattuna lukkojarrutukseen. Kuitenkin ABS-jarjestelmässä on oma toimintaviiveensä, joka korostuu erityisesti liukkaalla kelillä. Tällöin ilman abseja auton saa pysähtymään paremmin, jos vain ei tee lukkojarrutusta.

Kuten sanoin, lukkojarrutus on aina huonoin vaihtiehto. Silloin jarrutusmatka on pidempi ja auto menettää ohjattavuutensa. Jos autossa ei ole abseja, voi sillä silti jarruttaa tehokkaasti tekemättä lukkojarrutusta. Usein tällainen jarrutus on, jopa tehokkaampi, kuin abseilla jarrutettaessa. Se kuitenkin edellyttää, että ajaja tuntee auton ja tienpinnan hyvin. Lisäksi auton jarrujen tulee olla ehdottoman tasapainossa, ettei yksittäiset renkaat lukkiudu "omia aikojaan" ABS-järjestelmä korjaa kuitenkin näitä virheitä, eikä päästä yksittäisiä pyöriä lukkiutumaan, jolloin jarrutus on helpompaa ja auto säilyttää ohjattavuuden.

Lisää jarrutusmatkaa kirjoitti:

Syy siihen on se, että lukkojarrutuksessa asfaltin ja renkaan välinen kitka kuumentaa rengasta niin paljon, että savu nousee ja tällöin kumin pehmenee liikaa ja menettää pitokykyään.

jarrutusmatka pitenee lukkojarrutuksessa, kun lumi/jää "kiillottuu" lukkiutuneen renkaan alla.

Totuus julki kirjoitti:

Iskikö ladafanaatikolle paniikki, kun totuus tuodaan julki markkinoiden epäluotettavimmasta ja turvattomimmasta autosta eli neljällä pyörällä kulkevasta "grande katastrophesta"?

"totuuden" on tuonut julki? Eipä täällä ole vielä kukaan pystynyt todistamaan, että Lada olisi muita autoja turvattomampi/epäluotettavampi.

Ainahan näitä räkänokkia löytyy, joiden mielestä vm -84 Corolla on paras, kunhan siinä on tarpeeksi isot karvanopat ja tehokas subbari....

absit... kirjoitti:

eivät lyhennä jarrutusmatkaa, jos osaa jarruttaa niin, että renkaan eivät lukkiudu. Usein tämä ei kuitenkaan onnistus, varsinkaan hätäjarrutuksessa, jolloin ABS-jarrut lyhentävät jarrutusmatkaa verrattuna lukkojarrutukseen. Kuitenkin ABS-jarjestelmässä on oma toimintaviiveensä, joka korostuu erityisesti liukkaalla kelillä. Tällöin ilman abseja auton saa pysähtymään paremmin, jos vain ei tee lukkojarrutusta.

Kuten sanoin, lukkojarrutus on aina huonoin vaihtiehto. Silloin jarrutusmatka on pidempi ja auto menettää ohjattavuutensa. Jos autossa ei ole abseja, voi sillä silti jarruttaa tehokkaasti tekemättä lukkojarrutusta. Usein tällainen jarrutus on, jopa tehokkaampi, kuin abseilla jarrutettaessa. Se kuitenkin edellyttää, että ajaja tuntee auton ja tienpinnan hyvin. Lisäksi auton jarrujen tulee olla ehdottoman tasapainossa, ettei yksittäiset renkaat lukkiudu "omia aikojaan" ABS-järjestelmä korjaa kuitenkin näitä virheitä, eikä päästä yksittäisiä pyöriä lukkiutumaan, jolloin jarrutus on helpompaa ja auto säilyttää ohjattavuuden.

tehdään henkilöillä jotka ovat erikseen harjoitelleet jarrujen käyttöä. Mutta pannaampa testiin henkilöt joille apsien käyttäytyminen on täysin uusi ilmiö. Ja ensimmäinen tutustuminen apsiin on hätätilanne. Onko odotettavissa tilanne joka sattui itselleni kun kokeilin niitä ensimmäisen kerran, ei ollut vaaratilanne. Kun polkaisin jarrut ns. pohjaan, voi sitä jyrinätä jä tärinätä. Säikähdin niin, että nostin jalan jarrupolkimelta. Jos olisi ollut hätätilanne, niin olisipa se ollut rämäys. Tavallisilla ei tälläistä olisi varmaankaan tapahtunut. Puhutaan paljon hienouksista, mutta kukaan ei ole sanonut mitään siitä, että apseilla pitää opetella pitämään poljin pohjassa ryminöistä tärinöistä huolimatta. Mutta onko se vaistomainen refleksi siinä tärinässä, se polkimen nosto.

ja testejä kirjoitti:

tehdään henkilöillä jotka ovat erikseen harjoitelleet jarrujen käyttöä. Mutta pannaampa testiin henkilöt joille apsien käyttäytyminen on täysin uusi ilmiö. Ja ensimmäinen tutustuminen apsiin on hätätilanne. Onko odotettavissa tilanne joka sattui itselleni kun kokeilin niitä ensimmäisen kerran, ei ollut vaaratilanne. Kun polkaisin jarrut ns. pohjaan, voi sitä jyrinätä jä tärinätä. Säikähdin niin, että nostin jalan jarrupolkimelta. Jos olisi ollut hätätilanne, niin olisipa se ollut rämäys. Tavallisilla ei tälläistä olisi varmaankaan tapahtunut. Puhutaan paljon hienouksista, mutta kukaan ei ole sanonut mitään siitä, että apseilla pitää opetella pitämään poljin pohjassa ryminöistä tärinöistä huolimatta. Mutta onko se vaistomainen refleksi siinä tärinässä, se polkimen nosto.

tämä lienee pieni paha verrattuna absien hyötyihin. Toki ainahan uuden auton ominaisuuksiin pitää totutella ensin, mutta eihän absit nykypäivänä mikään uusi asia ole. Kyllähän kaikkien jo pitäisi tietää niiden toimintaperiaate.

Mutta varsinaisia vaaratilanteita voi syntyä silloin, jos on tottunut abseihin ja hyppää absittoman auton rattiin. Tai vastaavasti että absit menevät epäkuntoon...tästä on itsellänikin omakohtaisia kokemuksia..

lumella/jäällä... kirjoitti:

jarrutusmatka pitenee lukkojarrutuksessa, kun lumi/jää "kiillottuu" lukkiutuneen renkaan alla.

Se jää kiillottuu renkaan vuoksi vasta silloin kun rengas on jo mennyt siitä yli. Se on liukkaampi vasta seuraavalle autolle.

Lumella, kuten muillakin muotoaan muuttavalla, lumen pakkautuminen renkaan eteen lyhentää jarrutusmatkaa huomattavasti.

sen... kirjoitti:

"totuuden" on tuonut julki? Eipä täällä ole vielä kukaan pystynyt todistamaan, että Lada olisi muita autoja turvattomampi/epäluotettavampi.

Ainahan näitä räkänokkia löytyy, joiden mielestä vm -84 Corolla on paras, kunhan siinä on tarpeeksi isot karvanopat ja tehokas subbari....

Selitä minulle miten 50% pidempi jarrutusmatka ei muka ole turvallisuusriski?

onnettomuustilastoissa... kirjoitti:

Lada on "yliedustettuna?...Taasko näitä Essonbaarin lähteitä?

Ja mistä olet saanut päähäsi, että TM:n testissä annetut arvot ovat tehtaan ilmoittamia? vai onko siellä Essonbaarissa eri lehdet?

Nämä Saksalaiset "todelliset" arvot ovat täysin pielessä. Ehkä liukkaalla asfaltilla lukkojarrutuksen tekemällä saa matkaksi 60 metriä...ei muuten...

Että mikähän on sitten se todellisuus, kun Suomalaisen ja Saksalaisen "jarruttajan" matkaeroksi tulee 12 metriä.

http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Julkaisut/Automallit-2004-raportti-versio3.pdf

Vaan näin kirjoitti:

Se jää kiillottuu renkaan vuoksi vasta silloin kun rengas on jo mennyt siitä yli. Se on liukkaampi vasta seuraavalle autolle.

Lumella, kuten muillakin muotoaan muuttavalla, lumen pakkautuminen renkaan eteen lyhentää jarrutusmatkaa huomattavasti.

kyllä se jää kiillottuu juuri siellä renkaan alla. Silloihan rengas myös menee kiillottuneen kohdan yli tai liukuu sen päällä. Sekin johtuu kitkan aiheuttamasta lämpenemisestä. Paakkuuntuneella lumella on merkitystä, jos lunta on useita senttejä. Ei pieni määrä lunta merkitse mitään.

Joillekkin ei näytä menevän kaaliin tämä lukkojarrutuksen tehottomuus. No asia voidaan ajatella myös toisin päin. Eli liikkeelle lähdettäessä, jos rengas sutii, niin auto kiihtyy huonommin. Tilanne on sama lukkojarrutuksessa. Tätä voi jokainen kotifyysikko käydä itse käytännössä kokeilemassa.

Väitteesi kirjoitti:

Selitä minulle miten 50% pidempi jarrutusmatka ei muka ole turvallisuusriski?

mitähän tämäkin tarkoittaa? 50% verrattuna mihin? kiihdytysmatkaan? vai kuskin pituuteen? vai sinun älykkyysosamäärään?

pidempi?... kirjoitti:

mitähän tämäkin tarkoittaa? 50% verrattuna mihin? kiihdytysmatkaan? vai kuskin pituuteen? vai sinun älykkyysosamäärään?

Ei kun sinun älykkyysosamäärääsi joka siis on suurinpiirtein 40.

Tyhmä olet jos et ymmärtänyt mihin piti verrata.

Tietty juttu kirjoitti:

Ei kun sinun älykkyysosamäärääsi joka siis on suurinpiirtein 40.

Tyhmä olet jos et ymmärtänyt mihin piti verrata.

Jos tarkoitat Ladan jarrutusmatkaa verrattuna näihin...

"VW Golf, Peugeot 308, Opel Astra, mallista riippuen 39-40m.
Toyota corolla mallista riippuen 37-41m.
VW Touran ja Opel Zafira 41-42m."

Ladan jarrutusmatka 100-0 oli ainakin Tekniikanmaailman testin mukaan 48,8m. Ja kyse oli testatusta arvosta, ei tehtaan ilmoittamasta. En sitten tiedä, että mihin Ladaa on verrattu, jos jarrutusmatkasta on saatu 50% pidempi. Ehkä joku viisaampi sen tietää.

Kävisit nyt sen verran koulua, että opettelisit kirjoittamaan sanat oikein, sitten pääsisit varmaan ripille, ajamaan ajokortin ja ehkä hankkimaan oman Ladan......

sellaisesta,joista puhutaan kuulopuheiden perusteella

on ennakkoluulot jostakin kirjoitti:

sellaisesta,joista puhutaan kuulopuheiden perusteella

Ladamiehet ovat todellakin kovin ennakkoluuloisia länsiautoja kohtaan, koska heidän ainoat ajokokemuksensa rajoittuvat Ladoihin. Tämä rajoittuneisuus otettakoon lieventävänä asianhaarana, kun luette näitä keskusteluja. Kun ei paremmasta tiedä, niin ladaakin saattaa lämpimikseen erehtyä jopa kehumaan.

Horttanaisen Eikka kirjoitti:

Ladamiehet ovat todellakin kovin ennakkoluuloisia länsiautoja kohtaan, koska heidän ainoat ajokokemuksensa rajoittuvat Ladoihin. Tämä rajoittuneisuus otettakoon lieventävänä asianhaarana, kun luette näitä keskusteluja. Kun ei paremmasta tiedä, niin ladaakin saattaa lämpimikseen erehtyä jopa kehumaan.

Meillä on ollut 110 lada olen tehnyt sillä kuivalla
asfaltilla mittarinopeudesta 110=100km`h jarrutus
kokeita ei sivuluisua ja pysähtyy noin 50m ja kave
ri mukana toi 59 tai 100 on auto jonka jarrut vaatii säätöä.

ladaileva kirjoitti:

Meillä on ollut 110 lada olen tehnyt sillä kuivalla
asfaltilla mittarinopeudesta 110=100km`h jarrutus
kokeita ei sivuluisua ja pysähtyy noin 50m ja kave
ri mukana toi 59 tai 100 on auto jonka jarrut vaatii säätöä.

110:n jarrutkaan eivät ole parhaasta päästä, mutta 119:n jarrut ovat vielä astetta huonommat. Ne lukkituvat herkästi ja lyövät auton todella herkästi poikittain.

Amons kirjoitti:

110:n jarrutkaan eivät ole parhaasta päästä, mutta 119:n jarrut ovat vielä astetta huonommat. Ne lukkituvat herkästi ja lyövät auton todella herkästi poikittain.

Uuden Ladan? Vai onko isojen poikien kuulopuheita...

koeajanut kirjoitti:

Uuden Ladan? Vai onko isojen poikien kuulopuheita...

Koeajettu on ja ero esim. omaan uuteen länsiautooni on valtava vaikka hintaeroa on vain muutama tonni. Lada 119 edustaa menneisyyttä kaikin osin, oma autoni mukavaa, hyvinvarusteltua ja turvallista nykylänsiautoa. Ladassa kaikki on vähän sinnepäin, mutta mikään ei tunnu olevan kohdallaan. Hinta-/laatusuhde ei ole 119:ssa lainkaan kohdallaan.

Amons kirjoitti:

Koeajettu on ja ero esim. omaan uuteen länsiautooni on valtava vaikka hintaeroa on vain muutama tonni. Lada 119 edustaa menneisyyttä kaikin osin, oma autoni mukavaa, hyvinvarusteltua ja turvallista nykylänsiautoa. Ladassa kaikki on vähän sinnepäin, mutta mikään ei tunnu olevan kohdallaan. Hinta-/laatusuhde ei ole 119:ssa lainkaan kohdallaan.

pitää olla tietoa ja taitoa,niin pienet jarruongelmat ei vaivaa

näille pullamössö poitsuille kirjoitti:

pitää olla tietoa ja taitoa,niin pienet jarruongelmat ei vaivaa

kukaan kai tosiasiassa väittänytkään. Koeajaessani talvikelillä hammasterällä ajetulla tiellä Renault Clion. Niin olipahan onnettomat ajo-ominaisuudet. Ei kulkenut hetkeäkään samaa ajolinjaa aina oli menossa jommalle kummalle puolen tietä. Sähköinen ohjaustehostin oli aivan onneton verrattuna hydrauliseen. Vika saattoi olla myös rengastuksessa. Mutta kokemuksena oli erittäin yllättävä ja jos tästä kokemuksesta tuomitsisin Clion niin luultavasti olisin väärässä. En tiedä kokonaisuutta, kun en ole kesäkelillä ajanut em. autoa.

ei ole kirjoitti:

kukaan kai tosiasiassa väittänytkään. Koeajaessani talvikelillä hammasterällä ajetulla tiellä Renault Clion. Niin olipahan onnettomat ajo-ominaisuudet. Ei kulkenut hetkeäkään samaa ajolinjaa aina oli menossa jommalle kummalle puolen tietä. Sähköinen ohjaustehostin oli aivan onneton verrattuna hydrauliseen. Vika saattoi olla myös rengastuksessa. Mutta kokemuksena oli erittäin yllättävä ja jos tästä kokemuksesta tuomitsisin Clion niin luultavasti olisin väärässä. En tiedä kokonaisuutta, kun en ole kesäkelillä ajanut em. autoa.

Satuin itse omistamaan edellisenä autona tuon Clion ja pikkuautoksi harvinaisen hyvä talviauto -kelillä kuin kelillä. Ja lämpöäkin piisasi mukavasti. Väitteesi huonosta ohjautuvuudesta on kyllä pelkkää legendaa, kulkee kuin juna -suoraan ja helposti. Tuo uusi Lada on kuin eri planeetalta ajettavuudeltaan - todella surkea ja ne jarrut..hohhoijaa.

Imppolan isäntä kirjoitti:

Satuin itse omistamaan edellisenä autona tuon Clion ja pikkuautoksi harvinaisen hyvä talviauto -kelillä kuin kelillä. Ja lämpöäkin piisasi mukavasti. Väitteesi huonosta ohjautuvuudesta on kyllä pelkkää legendaa, kulkee kuin juna -suoraan ja helposti. Tuo uusi Lada on kuin eri planeetalta ajettavuudeltaan - todella surkea ja ne jarrut..hohhoijaa.

kokonaan Clion koeajosta annoit vastauksesi. Jos luit kokonaan, niin et ymmärtänyt lukemaasi ja sille asialle ei mahda mitään.

kertomustani kirjoitti:

kokonaan Clion koeajosta annoit vastauksesi. Jos luit kokonaan, niin et ymmärtänyt lukemaasi ja sille asialle ei mahda mitään.

Kirjoita niin, että muutkin ymmärtävät!

Imppolan isäntä kirjoitti:

Satuin itse omistamaan edellisenä autona tuon Clion ja pikkuautoksi harvinaisen hyvä talviauto -kelillä kuin kelillä. Ja lämpöäkin piisasi mukavasti. Väitteesi huonosta ohjautuvuudesta on kyllä pelkkää legendaa, kulkee kuin juna -suoraan ja helposti. Tuo uusi Lada on kuin eri planeetalta ajettavuudeltaan - todella surkea ja ne jarrut..hohhoijaa.

ei jumalauta...väitätkö tosissasi, että Clio on hyvä talviauto. Meillä oli sellainen kakkosautona. Ostin sen vaimolle kauppakassiksi, mut todellisuudessa minä jouduin ajamaan siilä, kun en sitä vaimolle uskaltanut antaa...eihän siihen kyytiin uskaltanut vaimoa lapsineen päästää. Itseänikin hirvitti ajaa sillä...

maan pinnalle.... kirjoitti:

ei jumalauta...väitätkö tosissasi, että Clio on hyvä talviauto. Meillä oli sellainen kakkosautona. Ostin sen vaimolle kauppakassiksi, mut todellisuudessa minä jouduin ajamaan siilä, kun en sitä vaimolle uskaltanut antaa...eihän siihen kyytiin uskaltanut vaimoa lapsineen päästää. Itseänikin hirvitti ajaa sillä...

Kuule, kyllä se vain niin on, että Clio on hyvä auto ja sillä siisti! Ai miksikö? No kun se on oikea länsiauto ja sen ovat ranskalaiset hienot insinöörit suunnitelleet maailman hienoimmilla tietokoneilla, se on valmistettu uutuuttaan kiiltävillä ja supernopeilla tuotantolinjoilla ja se on törmäystestattu hajuvedeltä tuoksuvassa, avarassa ja valoisassa törmäystestihallissa......

Toista se on Lada, jonka on joku alipalkattu venäläinen, länsimaista kopioitu, mahorkkaa polttava teknikko käynyt vakoilemassa kahvitunnilla länsimaisen autolehden kuvasta. Sitten sen on joku hikinen, huonosti palkattu, homminsa kyllästynyt työläinen kasannut ruuvitaltalla ja jakoavaimella kylmässä, hämärässä hallissa josta se on sitten valmiina työnnetty ulos pimeään pakkaseen......

Ei ihme, ettei jarrut pidä!

Laatua, laatua kirjoitti:

Kuule, kyllä se vain niin on, että Clio on hyvä auto ja sillä siisti! Ai miksikö? No kun se on oikea länsiauto ja sen ovat ranskalaiset hienot insinöörit suunnitelleet maailman hienoimmilla tietokoneilla, se on valmistettu uutuuttaan kiiltävillä ja supernopeilla tuotantolinjoilla ja se on törmäystestattu hajuvedeltä tuoksuvassa, avarassa ja valoisassa törmäystestihallissa......

Toista se on Lada, jonka on joku alipalkattu venäläinen, länsimaista kopioitu, mahorkkaa polttava teknikko käynyt vakoilemassa kahvitunnilla länsimaisen autolehden kuvasta. Sitten sen on joku hikinen, huonosti palkattu, homminsa kyllästynyt työläinen kasannut ruuvitaltalla ja jakoavaimella kylmässä, hämärässä hallissa josta se on sitten valmiina työnnetty ulos pimeään pakkaseen......

Ei ihme, ettei jarrut pidä!

on...

Koko tekstistäsi huomaa, että et ole Ladalla koskaan ajanutkaan.(saati sellaista omistanut)

Ensiksikin: 100 km/h on Ladalle malliin ja moottorikokoon katsomatta helposti saavutettava nopeus, jota ajokki kulkee vaivattomasti.

Toinen seikka, joka paljastaa provoilusi on se, että Ladan ensiasennusrenkaina ei ole milloinkaan ollut Barumeita.

Omasta mielestäni Ladojen jarrujen "huonous" perustuu niiden taipumukseen vaatia säännöllistä huoltoa. Jonkinasteinen "jarruremontti" pitää suorittaa uudemmissakin parin vuoden välein, vanhemmilla vuosittain.

Nykyajan pullamössökuljettajat, jotka eivät tajua oikean tilannenopeuden merkitystä, itkevät tietysti puuttuvien ABS -jarrujen perään.

Sen vuoksi saammekin lukea viikottain uutisia teillämme sattuneista onnettomuuksista, joiden aiheuttajana on ollut "liukas keli", "huono näkyvyys", "lumisade" tai "pimeys".

Jostain kumman syystä näiden onnettomuuksien osapuolina on harvemmin Lada -merkkisiä autoja....

Juupas kirjoitti:

Kirjoita niin, että muutkin ymmärtävät!

kirjoitusta jossa määriyeltiin melko tarkasti olosuhteet jossa koeajo suoritettiin, ja sanottiin, että näissä olosuhteissa.....

Aikoinaan yli 15 v Ladoilla. kirjoitti:

Koko tekstistäsi huomaa, että et ole Ladalla koskaan ajanutkaan.(saati sellaista omistanut)

Ensiksikin: 100 km/h on Ladalle malliin ja moottorikokoon katsomatta helposti saavutettava nopeus, jota ajokki kulkee vaivattomasti.

Toinen seikka, joka paljastaa provoilusi on se, että Ladan ensiasennusrenkaina ei ole milloinkaan ollut Barumeita.

Omasta mielestäni Ladojen jarrujen "huonous" perustuu niiden taipumukseen vaatia säännöllistä huoltoa. Jonkinasteinen "jarruremontti" pitää suorittaa uudemmissakin parin vuoden välein, vanhemmilla vuosittain.

Nykyajan pullamössökuljettajat, jotka eivät tajua oikean tilannenopeuden merkitystä, itkevät tietysti puuttuvien ABS -jarrujen perään.

Sen vuoksi saammekin lukea viikottain uutisia teillämme sattuneista onnettomuuksista, joiden aiheuttajana on ollut "liukas keli", "huono näkyvyys", "lumisade" tai "pimeys".

Jostain kumman syystä näiden onnettomuuksien osapuolina on harvemmin Lada -merkkisiä autoja....

Olet todellinen asiantuntija:
"Toinen seikka, joka paljastaa provoilusi on se, että Ladan ensiasennusrenkaina ei ole milloinkaan ollut Barumeita."
Väite ei pidä paikkaansa, takavuosina Barumit olivat hyvin yleinen ensiasennusrengas Ladoissa.

Jarrut on 119-mallissa todettu kansainvälisten autolehtien koeajoissa todella vaarallisiksi. Tuosta linjasta eivät TM:n ja TL:n koeajot poikenneet lainkaan. Jotain tarttis jarruille tehrä!