Ihan gallup luontoisesti, miten saatte miehenne tekemään kotitöitä, vai tekevätkö ihan oma aloitteisesti?
Meillä tekosyynä käytetään raskasta työtä ja "joo ihan kohta"- lausetta. :)
Loppujen lopuksi ärsyynnyn ja otan komennon ja johan kotityöt maistuvat miehelle. ;)
Meillä tekosyynä käytetään raskasta työtä ja "joo ihan kohta"- lausetta. :)
Loppujen lopuksi ärsyynnyn ja otan komennon ja johan kotityöt maistuvat miehelle. ;)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä tekee kaikki muut kotitöitä paitsi nuorimmainen,joka vasta reilun vuoden.Niin isä kuin isommat lapset.Ei ole vaihtoehtoa!Meillä on suurperhe,joka on kuin yritys.Jos kaikki ei tee osaansa,homma kaatuu.Joskus joutuu suuttumaan että hommat menee perille,mut useimmin lapsille kuin miehelle.Ja joutuuhan tota ukkoakin "potkimaan puolle" joskus et tekee hommat.Sillä tuppaa jäämään ne viime tippaan aina.Esim.tuli juuri vaihtamasta talvirenkaita omaan autoonsa.;o)
Meillä tuo ei ole ongelma, teen itse semmoista jaksoluontoista työtä, eli olen keskimäärin kuukauden aikaan 3-4 kertaa kiinni työssäni lähes 100%:sti, aina pari-kolme-neljä päivää kerrallaan. Näitten päivien ajan mies pyörittää huushollin täysin oman työnsä ohella, hoitaa ruokaostokset, ruuanlaitot, pyykkäykset, siivoamiset, uunien lämmitykset, koirien hoitamiset, lasten koulu- ja harrastusasiat jne.
Sitten kun minulla on vapaata, minä hoidan nuo asiat, ja mies saa "levätä" keskittyen omiin kotitöihinsä (asumme maalla vanhalla maatilalla, joten noita "miesten töitäkin" löytyy rutkasti), eli kodin kunnostustöihin, metsätöihin, puutarhatöihin jne, paitsi että silloinkin hoitaa lasten kuljetukset harrastuksiin kahdesti viikossa, tämä kun on liityksissä hänen omaan urheiluharrastukseensa. Kerhokuljetukset hoidan minä silloin, kun olen vapaalla.
Homma toimii ihan hyvin, kun ymmärtää sen, että koti näyttää erilaiselta näiden miehen vetovastuupäivien jälkeen, eikä vaadi, että miehen tulee hoitaa asiat samoinkuin minä. Ja viis siitä, että noina miehen kodinhoitopäivinä ruoka on hivenen erilaista kuin ominani.. ? :)
Tärkeintä ei mielestäni ole töiden tarkka kahtiajako, vaan toisen (työn)arvostaminen ja se, että työt kotona tekee se, joka paremmin ehtii ja jaksaa. Kuka nauttii omasta laiskottelusta, jos kumppani vierellä marttyyrinä paiskoo hommia ollen umpiuupunut ja mykkäkoulussa...? En tarkoittanut tuolla sinun tilannettasi vaan karrikoiden yleensäkin.
Aikoinaan, kun asuimme pienenä kaksilapsisena perheenä rivitalossa (ilman koiria), saimme mekin aikaan riitoja kotitöistä :) Nyt kun tekemistä on suunnilleen viisinkertainen määrä siihen nähden, olemme todenneet, ettei aikaa enää ole tuhlata riitelyyn... se tekee, kumpi jaksaa ja ehtii, ja yleensä työt yritetään jakaa sillä tavalla, että kumpikin saa tehdä niitä, joista eniten tykkää, tähän tietysti poikkeuksena se, että miehen on pakko tehdä minun töitteni aikaan semmoisiakin töitä, jotka eivät hänen suosikkejaan ole :) Itse tykkään puuhastella kotitöitä, enkä koe niitä ikävänä velvollisuutena, mutta siihenkään en ole lähtenyt, että vapaapäivinäni tekisin jääkaapin täyteen sapuskaa jne... hyvin perhe elää vaikka sitten niillä pinaattiletuilla :)
Meillä tekee kotityöt se kumpi ehtii. Mies on paljon siistimpi kuin minä ja tykkää esim. tiskaamisesta enemmän.
Meillä on ollut aina ihan itsestään selvyys että kumpikin tekee kaikkea!
että teen itsekin kotitöitä vain silloin kun hänkin tekee. Olemme molemmat töissä, eli yhtä paljon on aikaa kotitöihin. Aikansa meni, mutta aika pian huomasi, että siinä jää koko koti hoitamatta, jos kumpikaan ei tee mitään.
Nyt saattaa ennemmin olla niin päin, että hän tekee jotain ja minä laiskottelen. Tosin nyt hän töiden lisäksi myös opiskelee, joten minä teen huomattavasti enemmän kotitöitä kun hän on opiskelemassa.