Talvisodassa Suomen pelasti politiikka, jolla oli vältetty itä-länsi suuntaisten teiden rakentamista. Harvoilla käytössä olleilla tieosuuksilla vihollinen voitiin motittaa ja tuhota.
Nykyisin tieverkosto on ällistyttävän tiheä. Metsäautoteitä on lisäksi rakennettu siten, ettei mistään kolkasta ole muutamaa sataa metriä tukkikuorman kantavalle tielle.
Onko tienrakennus ja tehometsätalous metsäautoteineen turvallisuusuhka?
Nykyisin tieverkosto on ällistyttävän tiheä. Metsäautoteitä on lisäksi rakennettu siten, ettei mistään kolkasta ole muutamaa sataa metriä tukkikuorman kantavalle tielle.
Onko tienrakennus ja tehometsätalous metsäautoteineen turvallisuusuhka?
Vastaukset 4
Vanhimmat
etu ajaa Isänmaanedun edelle.
Sehän on hauskaa kun katsoo satelliittikuvaa Suomen yläpuolelta, niin rajan itään voi erottaa pelkästään metsän tiheyden perusteella.
Tästähän voisi jopa melkein vetää johtopäätöksen että Suomi on rakentanut hyökkäysuria itään päin ja uhkaa näin ollen... ;)
Venäjä puolustautuukin nyt epätoivoisesti mm. puutullein ja viivyttämällä rekkoja Vaalimaalla!
Hjuumorii välliin!
:))))
Itä-länsi-suuntainen tiestö on syntynyt Suomeen heti kohta sotien jälkeen, ilmeisesti Moskovan käskystä. Miettikääpä vaikka mitä käyttöä on Porvoo-Hanko-tiellä? Entä tiheä Teboil-verkosto itärajan tuntumassa näiden teiden varrella, monet asemista keskellä ei mitään. Suuria maanalaisia polttoainesäiliöitä. Aivan, panssariuriahan nuo väylät ovat, hyökkäyssuunta suunnitelmissa on vain ollut idästä länteen.
Kun asuinalue tehdään, ei ajatella puolustusta, vaan tarvetta päästä paikasta toiseen, ja tietysti kustannuksia,
Nykyisellä Suomen armeijalla on täyssynteettisillä moniasteöljyillä varustetut Lahti-Saloranta -pikakiväärit punapistetähtäimillä, teräsvaippaluodeilla ja kiväärikranaateilla varustettuna. Näitä on varastoitu strategisiin painopisteisiin aluehallinnon (AVI) vaatimusten mukaisesti.