Viikonlopun asiaa pohdittuani heräsi näppärille vedenvaihtajille yksi kysymys. Lappo suoraan wc-pönttöön tuntuu fiksulta, mutta että vettä suoraan vesihanasta akvaarioon? Miten kalanne tästä selviävät? Olen kuullut että kalojen limakalvot kärsivät vesikuplista jota vesijohdosta suoraan vettä lorottamalla akvaarioon tulee. Käsittääkseni kuplien poisto on suurin syy veden seisottamiseen esim. ämpärissä. Ja entäs käytättekö sitten mitään vedenparannusaineita ja jos käytätte, niin missä suhteessa? Lisätyn veden määrää vastaavastiko? Näihin jos vastaatte tyydyttävästi niin lopetan minäkin typerän ämpärishown.
Vielä vedenvaihtosysteemeistä
Lori
17971
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
MInä itse seisotan vettä jopa muutama päivää että se varmasti on turvallista eli kannatan seisotusta ...
puolestaan en ole koskaan seisottanut vettä (harrastanut -94 vuodesta alkaen). Suoraan vesihanasta akvaarioon ja kalat ovat olleet tosi terveitä. Isoin on tummaleväpleko, koko noin 40 cm.
kun päästät letkulla vettä akvaarioosi, niin pidä lappo letkun päässä, se rauhoittaa veden tulon niin ettei koko akvaarion pohja mene sekaisin.
Kyllä se ämpäri touhu on pidemmän päälle aika tylsää.
jos viitsii juoksuttaa veden vähän hitaammin ei pitäisi tulla kuplia, eikä ne kaloja ole koskaan vaivanneet. Veden seisottaminen on ihan turhaa.
kun veden laskee akvaarion lasia (siis seinää) tai muuta vastaavaa pintaa pitkin, niin tämäkin vähentää kuplia.
Ei mitään ämpäritouhuja. Vesi suoraan letkulla hanasta akvaarioon, ei ole ollut mitään ongelmia. Vettä voi todellakin laskea lasia vasten, jolloin se ei pärsky liikoja eikä pohjahiekka pöllyä. Vedenparannusainetta voi laittaa jos haluaa, ei siitä haittaakaan ole Ainetta laitetaan siinä suhteessa kuin vettä vaihdetaan, pakkauksissa on yleensä jonkun sortin ohjeet mukana.
Mä kyllä oon kanniskellu vettä ihan vaan saavissa (akvaario on 128 l), eikä se oo viel ainakaan ihan hirveetä aikaa vieny... Mut eri asia isomman kanssa...
...eivät ole moksiskaan aina 75% asti vaihdetusta vedestä. ( Tietysti parempi vähemmän useammin ). 28°C vettä suoraan raanasta letkulla akvaarioon, hyvä jos rikkoo vedenpintaa samalla ja sekoittuu. Uudemmassa akvaariossa olen alkuaikoina käyttänyt PH-bufferia laskemaan uuden veden PH:n, mutta vanheneessa akvaariossa se laskee puskurikyvyn myötä kyllin nopeasti muutenkin. Mitään vedenparannusaineita en käytä, ei ole tarvinnut. Muuttostressiin, lääkityksen jälkeiseen tai mv joskus Watersafea limakalvoja suojaamaan.
jos vesi on kloorattua sitä tulee seisottaa jotta kloori haihtuu.
esim vesiputkiston kloorauksen yhteydessä olisi siis suotavaa seisottaa vettä. kloorista kyllä haihtuu suurin osa samantein kun sen raanasta laskee. itse roiskin vetet samantein tankkiin. kun olen laiska.
en ole mitään vedenparannusaineita moneen vuoteen käyttänyt. kalat on hyvin pärjännyt ilman lisäaineitä.
Meillä laitetaan suoraan hanasta, mutta on käytetty Waterlifen Haloexia, kaikkein riittoisin (voisi verrata Fairyyn!!), koska tapparakalat ja tiikerinuoliaiset, kääpiönuoliaiset, tetrat mielestämme sen vaativat varmuuden vuoksi.
Espoon vesilaitokselta sanottiin, että kloori haihtuu parissa vuorokaudessa, mutta että sitä jää kuitenkin sitoutuneena veteen, jolloin vedenparannusaine saattaa kuitenkin olla paikallaan. Klooria ajatellen paras vedenvaihtoaika täällä on aamu/päivällä, kun kloori on yön aikana ehtinyt haihtua seisovasta vedestä. Illalla taas alkaa täällä vettä tulla suoraan vedenottamolta (koska ei muuten riitä), jolloin sen klooripitoisuus on korkeimmillaan. Toisaalta aamulla kyllä veteen putkistosta liukenevien metallien ym. aineiden pitoisuus on korkeimmillaan, joten herkille kaloille ei AquaSafe ole ainakaan pahitteeksi. Itseltäni on kuollut niin monta leopardimonnista, että nykyisin seisotan vettä yön yli, ilmasta päivän ajan ja lisään lopuksi vielä ennen vaihtoa AquaSafen ohjeiden mukaan tai jonkin verran vähemmän.
Ymmärtääkseni ongelmana ei ole veden lorotuksesta (vrt. ilmastuksesta) aiheutuvat kuplat, vaan se että vesi on putkistossa ollut korkeassa paineessa (jotta se virtaisi myös kerrostalojen ylimpiin kerroksiin) jolloin siinä on ikäänkuin tiivistettynä tavallista enemmän kaasuja, jotka seisotuksessa normaalipaineessa jälleen poistuvat.
Näin minäkin olen tämän asian ymmärtänyt. Ja jotta tämä veteen liennut ylimääräinen kaasu poistusi mahdollismman nopeasti, lorotan veden altaaseen niin, että kuplia syntyy mahdollismman paljon (= pikailmastus). Vesi on ihan sameana pienistä kuplista, mutta eipä kalat siitä näytä olevan moksiskaan. Kasvien pintaa ja laseihin kuplia kertyy aika runsaasti, mutta nekin häipyvät muutamassa tunnissa, ellen viitsi niitä itse poistaa kasveja ravistamalla ja lasin putsaimella.
Mitä haittaa vedessä olevat kuplat voisivat aiheuttaa kaloille? Ilmakuplia on taatusti ainakin virtaavissa luonnon vesissä koskipaikoilla ja myös järvien pintavesissä kovalla tuulella. Kloorin poisto vaatii tietysti seisotuksen ja ilmastuksen tai aineiden käyttöä. mutta klooria käytetään nykyään vain harvoilla vesilaioksilla.
Vedenparannusaineita ja ravinteita en ole käyttänyt vuosiin. Käytin aikoinaan aineita (Haloex, Humaquat, Taxoflora), vuoden ajan säännöllisesti ohjeiden mukaan. Sitten toinen vuosi ilman aineita. En huomannut käytännössä mitää eroja niin kalojen hyvinvoinnissa kuin kasvienkaan kasvussa. Niinpä en enää ole tuhlannut rahojani aineisiin. Poikkeuksena joittenkin kasvien vaatima rauta ja altaan perustamisessa ja sen jälkeen ja parissa eka vedenvaihdossa.
vedessä voi ymmärtääkseni vaikeuttaa kalan hengitystä.
Mutta ei näytä vaikeuttavan. Esim. loistobarbit suorastaan nautiskelevat pahimmassa kuplapilvessä edestakaisin uiden. Samoin tulievä ja leväbarbit.
Onkohan tämä käsitys vain jossain syntynyt urbaanilegnda? Mutu tietoon perustuvia käsityksiä tuntuu tämän harrastuksen ympärillä riittävän. Harmi etteivät kalat osaa kertoa mielipidettään. Joutuu sitten turvautumaan omiin havaintoihin perustuviin tulkintoihin tai huhupuheisiin.
Osaako kukaan sanoa vakavasti otettavaa lähdettä, jossa kuplien haitallisuudesta olisi kerrottu?
Muistinkin, että Markku Varjo on selittänyt tämänkin asian tarkimmin pikku-kirjassaan Akvaarion Perusopas vuodelta 1993 (1997), josta seuraava lainaus on peräisin:
"Vaikka vesijohtoveden kemialliset arvot näyttäisivätkin hyviltä, tuore vesi ei sellaisenaan ole aivan sopivaa kaloille. Putkistosta tullessaan veteen paineessa liuennut happi tiivistyy pieniksi kupliksi, jotka tarttuvat kalojen ihoon ja kiduksiin liimaten kiduslehdet yhteen. Kidusten hapensaanti estyy ja kalat kärsivät silloin hapenpuutteesta. Seisota vettä muutama tunti tai kierrätä sitä voimakkaasti kiertovesipumpulla, ennenkuin kaadat veden akvaarioon. Alle neljäsosan akvaarion vedestä voit kyllä kaataa välittömästikin akvaarioon. Vesijohtovedessä voi olla myös raskasmetalleja ja klooriyhdisteitä. Niiden poistamikseksi lisää veteen jotain vedenparannusainetta. Parhaita ovat sellaiset, joissa on lisäksi kalojen limakalvoja suojaavia kolloideja."
Herkille kaloille tämä saattaa olla tärkeää - lisää Tiitu.
Aika hankalaksi menisi isojen altaiden hoito, jos vesi pitäisi ilmastaa kuvatulla tavalla ja vaihtaa vettä kolmannes viikossa.
Taidan silti jatkaa entiseen maliinn, kun en kerran huomaa kalojen mitenkään systeemiistäni häiryyntyvän. Tuli tuota ilmastelua ensimmäiset kymmenen vuotta, oikeastaa lähes 20, hararrastettua ja perusteellisesti siihen kyllästyttyä.
Mitkän olis sitten niitä herkkiä kaloja?