"Ottaa itseään niskasta kiinni" ei toimi, yritäpä nostaa itsesi hiuksista ylös kun olet uppoamassa suohon!
En ole vuosiin käyttäytynyt itsetuhoisesti. Pari viikkoa sitten kaveri tarjosi kännit, söin päälle hänen psyykenlääkkeensä, heittelin tavaroita ja soittelin sairaaloihin...ja tämä kohtaus vain siksi, että olin aiemmin päivällä ollut sovituskopissa ja joutunut ostamaan housut kokoa 44! Ei kokoa 36, kuten ennen! Vaateostokset tekevät minut hulluksi, mutta pakko on johonkin pukeutua.
Edellisellä käynnilläni yleislääkärillä itkin koko ajan. Lääkäri sanoi, että laihdutuslääkkeitä ei voi käyttää, koska verenpaineeni on koholla. Hän sanoi myös, että masennus olisi hoidettava ensin, jotta riittäisi voimia laihduttamiseen. Ei auta masennukseen lääkkeet, ei paskanjauhanta terapeutin kanssa eikä sairaalahoito!
Mielestäni on edelleenkin hämmästyttävää, että kukaan voi lihoa 20 kg muutamassa kuukaudessa, kuten minulle kävi 2 vuotta sitten. Aineenvaihduntasairauksia ei ole löytynyt.
Minulla on läheisiä ihmisiä, jotka ovat pyytäneet, että en tappaisi itseäni. En kuitenkaan voi elää nykyisen väsymykseni kanssa, nukun yli 12 tuntia päivässä. Ulkonäköäni en siedä enää ollenkaan, vaikka omasta mielestäni olin täydellinen 25 kiloa hoikempana. Kehoni ei reagoi urheiluun: kesällä en kovasta pyöräilystä huolimatta saanut
grammaakaan pois ja myöskään minkäänlaista mielihyvää en liikunnasta saa, pelkkää kärsimystä.
Toisaalta mietin, olenko täysin naurettava? Onko lihavuus riittävä syy tehdä itsemurha? Pitäisikö minun vain hyvätä koko länsimainen yhteiskunta ja mennä luostariin kaapu päällä tai Siperiaan jonkin ugrilaisen heimon shamaaniksi?
En ole vuosiin käyttäytynyt itsetuhoisesti. Pari viikkoa sitten kaveri tarjosi kännit, söin päälle hänen psyykenlääkkeensä, heittelin tavaroita ja soittelin sairaaloihin...ja tämä kohtaus vain siksi, että olin aiemmin päivällä ollut sovituskopissa ja joutunut ostamaan housut kokoa 44! Ei kokoa 36, kuten ennen! Vaateostokset tekevät minut hulluksi, mutta pakko on johonkin pukeutua.
Edellisellä käynnilläni yleislääkärillä itkin koko ajan. Lääkäri sanoi, että laihdutuslääkkeitä ei voi käyttää, koska verenpaineeni on koholla. Hän sanoi myös, että masennus olisi hoidettava ensin, jotta riittäisi voimia laihduttamiseen. Ei auta masennukseen lääkkeet, ei paskanjauhanta terapeutin kanssa eikä sairaalahoito!
Mielestäni on edelleenkin hämmästyttävää, että kukaan voi lihoa 20 kg muutamassa kuukaudessa, kuten minulle kävi 2 vuotta sitten. Aineenvaihduntasairauksia ei ole löytynyt.
Minulla on läheisiä ihmisiä, jotka ovat pyytäneet, että en tappaisi itseäni. En kuitenkaan voi elää nykyisen väsymykseni kanssa, nukun yli 12 tuntia päivässä. Ulkonäköäni en siedä enää ollenkaan, vaikka omasta mielestäni olin täydellinen 25 kiloa hoikempana. Kehoni ei reagoi urheiluun: kesällä en kovasta pyöräilystä huolimatta saanut
grammaakaan pois ja myöskään minkäänlaista mielihyvää en liikunnasta saa, pelkkää kärsimystä.
Toisaalta mietin, olenko täysin naurettava? Onko lihavuus riittävä syy tehdä itsemurha? Pitäisikö minun vain hyvätä koko länsimainen yhteiskunta ja mennä luostariin kaapu päällä tai Siperiaan jonkin ugrilaisen heimon shamaaniksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se oireilee jotenkin tuolla tavalla . Sokerikin olisi hyvä tarkistaa .
http://www.poliklinikka.fi/?page=6879420&id=5641113
Ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa, diabetesta, anemiaa, keliakiaa, B12-vitamiinin puutosta, maksasairauksia yms.
Itse olen 23 vuotias nainen, painoo noin 80 kiloa ja pituutta 163. Samat ajatukset mielessä, siis on niin epätoivoinen. Painoin 4 vuotta sitten 20 kiloa vähemmän. Oon aina ollu hiukan pyöreä mutta nyt oon lihava jo.
Minulla syyt lihomiseen ovat vain psyykkiset, eli mässääminen on kivaa/vapauttavaa/rentouttavaa/hyvää... Ja kuitenkin pahin viholliseni!
sairaudet tutkittu, myös allergiat?
Tuntuuko siltä että olisit syönyt epäterveellisemmin kuin ennen?
20 kiloa muutamassa kuukaudessa vaatisi huomattavaa ylensyöntiä.
Tutkituta itsesi, oletahan sanonut lääkäreille että voit muutenkin huonosti?
Jos ylipaino on suurin huoli, niin siinä voi helposti jäädä muut ongelmat mainitsematta.
On ihan ymmärrettävää että nopea lihominen voi masentaa.Siihen saa apua, sitten kun voit henkisesti hyvin, jaksat myös paremmmin huolehtia itsestäsi.
Nythän et ilmeisesti jaksa sitä tehdä?
Väsymys taitaa olla yleisin masennuksen oire, saatat luulla että se on kaikki ylipainosta johtuvaa, mutta ei se niin ole.
Ei elämä ole ohi, anna ihmisten auttaa.
Ei aina vaadi huomattavaa ylensyöntiä. Syistä joita en tiedä olen aina ollut lihava. Olen myös aina, koko aikuisen ikäni, laihduttanut ja lihonut. Muutama vuosi sitten oli töissä erittäin stressaava jakso. Lihoin 40 kg vuoden aikana enkä ylensyönyt huomattavasti. Työ on fyysisesti aika raskasta ja vaatii liikuntaa. Ateriarytmi oli se että söin ensimmäisen kerran vasta töistä tultuani. Kaikki kokeet on otettu eikä missään ole vikaa.
Olen ollut laktovegetaristi 8 vuotta ja ravitsemusterapeutti tarkisti ruokavalioni vuosi sitten. Ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa, diabetesta, keliakiaa, B12-vitamiinin puutetta, maksasairauksia ym. Aineenvaihdunta oli PAV-mittauksessa n. 10% keskimääräistä hitaampi.
Olen ottanut selvää, mitkä muut sairaudet voivat aiheuttaa äkillistä lihomista: ainakin kortisolin liikatuotanto ja polykystiset munasarjat. Niitä ei ole tutkittu, lääkärit eivät ole ajatelleet näitä sairauksia kohdallani. Molempiin ilmeisesti liittyy jossain määrin psyykkisiä oireita. Kuukautiseni jäivät pois tuon painonnousun aikana, sittemmin kierto on ollut ihan säännöllinen.
Lihavana tunnen itseni yhteiskunnan viholliseksi, tuntuu siltä kuin moni olisi valmis heittämään ensimmäisen kiven.
Unohda turha epätoivo, ei ihmiset sinua halveksu.
Älä usko kaikkea mitä luet keskustelupalstoilta, netissä on paljon katkeria ihmisiä, jotka helpottavat paineitaan levittämällä pahaa oloaan.
Mitä tuohon kortisoli kokeeseen tulee, niin se on kuulemma aika kallis koe, ja kortisolin liikaeritys erittäin harvinaista, näin sanoi eräs yksityinen sisätautilääkäri kun kysyin asiaa.
Voi olla etteivät ihan enimmäiseksi tutki julkisella, kun siellähän tunnetusti säästetään jokapaikassa.
Mene lääkäriin ja sano suoraan ettet saa mielenrauhaa, ennenkuin kaikki mahdollinen on testattu.
Eiköhän ne tutki kun vain pyydät, ja sitten kun kaikki on tutkittu, niin osaat ainakin ryhtyä tarpeellisiin jatkotoimenpiteisiin.
Muista hoitaa masennuksesi, jaksat sitten paremmin hoitaa fyysistä puoltasi.
Hyvää jatkoa.
Hei kuulehan nyt!
Ensinnäkin: kokonumero 44 ei MISSÄÄN MIELESSÄ ole lihava! Tätä kokoa käyttävät täyteläisemmät, naiselliset naiset. Lihavat ovat sitä 50 osastoa. Sanon, koska TIEDÄN. Olen itse ollut pahimmillani kokonumeroa 54.
Siksi toisekseen: tilanteesi ei minusta todellakaan ole itsemurhalla ratkaistavissa. Ajatuskin on suoraan sanottuna kauhistuttava. Ymmärrän yhteiskunnan olevan hyvin julma, mutta oikeasti.. Elämäsi on ainutkertainen, olet yksilö, ainoa laatuasi. Vaatekoosta viis! Vain sinä koet asiat ja näet asiat sinun tavallasi. Ethän heitä sitä pois? :(
Minusta sinun ei kannata liikaa miettiä laihduttamista. Lopeta sen vatvominen, jos voit. Jos koko ajan miettii tuollaista, niin melkeinpä ruoanhimo vain kasvaa. Ja masennus. Koeta vaikka alkaa joku uusi harrastus. Ei-liikunnallinen, jos liikunta saa sinut tuntemaan itsesi tietoiseksi ruumiistasi. Vaikka maalaus. Kun harrastat, niin siinä saa luontevasti kontaktia muihin. Mitä enemmän masennukselle antaa myötä, sen syvemmälle se vie. Pitää taistella vastaan!!!
Kuvitteletko läheistesi välittävän sinusta vai vaatekoostasi? Sinulla on varmasti rakkaita ihmisiä, jotka olisivat järkyttävän murheissaan jos tietäisivät kokonumeroa 44 olevan normaalin naisen harkitsevan itsemurhaa.
Ei sinun tarvitse tätä maailmaa hylätä ja siirtyä kaapuihin. Herranjestas, sinun kokoasihan on ihan normaaleilla vaateosastoilla vielä. Mietipä miltä tuntuu kun ainoa päälle menevä on kokoa 50 oleva TELTTA tanttavaateliikkeestä. Ja vielä KALLIS teltta. :(
Koeta mennä ihmisten joukkoon, hemmottele itseäsi vaikka kampaajalla ja hierojalla. Minusta tuntuu että tarvitset nyt sellaista itsesi hyväksi kokemista ja itsensä hemmotteluhan tarjoaa juuri sen.
Kuvaamasi oireet sopivat metaboliseen oireyhtymään, josta kärsii lukuisa joukko suomalaisia ja jokaisella oireet ovat yksilölliset johtuen perimästä ja elintavoista. Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa, että aineenvaihduntasi on mennyt sekaisin. Useimmiten syy on epätasapainossa ravinnon laadun ja liikunnan suhteissa.
Onko kolesteroliarvosi mitattu? Onko maksaa tutkittu ultraäänellä?
Todennäköinen syy (näillä antamillasi tiedoilla) on se että maksasi ei pysty toimimaan kuten pitäisi ja siihen voi olla syynä maksaan kertynyt ylimääräinen rasva.
Housut kokoa 44? Hah! Mun housujen koko on 60. Et silleen.