Sain tänään eläinkaupasta (jossa tosin ei myydä kaloja, vain vähän tarvikkeita)käteeni esite-lehtisen, jossa kerrottiin uudesta keksinnöstä.
Eli aine on TETRAn easy balance ja kun sitä käyttää kerran/vko, tarvitsee vasta 6kk:n päästä suorittaa osittainen vedenvaihto. Akvaariossa pitää olla jatkuva, lievä ilmastus suutinkivellä.
En ole aikomuksissa alkaa käyttämään ainetta ja toimimaan näin, mutta oletteko kuulleet tästä ja mitä mieltä olette?
Eli aine on TETRAn easy balance ja kun sitä käyttää kerran/vko, tarvitsee vasta 6kk:n päästä suorittaa osittainen vedenvaihto. Akvaariossa pitää olla jatkuva, lievä ilmastus suutinkivellä.
En ole aikomuksissa alkaa käyttämään ainetta ja toimimaan näin, mutta oletteko kuulleet tästä ja mitä mieltä olette?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei!
Tästä on muuten väännetty kättä, päivätolkulla! Aihe laajeni ja laajeni, mutta saat ainakin preppausta aiheeseen. Taisi olla niin ettei kukaan sitä altaseensa työntäisi, mutta ylipäätään vedenvaihtorutiineissa oli mielettömästi eri filosofioita.
Ei ole kokemusta enkä ole edes mainoksia nähnyt.
Kerrottiinko esitteessä, mihin aineen vaikutus perustuu?
Tekniikan miehenä, asiasta mitään tietämättä, pidän kuitenkin mahdollisena, että tuollaisia aineita voidaan kehittää. Mietitäänpä mitä tapahtuu vedenpuhdislaitoksilla. Jäteveteen sekoitetaan aineita, jotka saostavat orgaaniset jätteet kiinteään muotoon, jonka jälkeen liete kerätään aika-ajoin saostusaltaan pohjalta pois. Ilmastuksella on tärkeä osuus näissä kemiallisissa prosesseissa. Samaa ilmiötä tapahtuu muuten myös luonnonvesissä (esim. järviraudan saostuminen järven pohjaan). Periaatteesa näillä menetelmillä saadaan jätevedet puhdistettua juotavaan kuntoon.
Miksei sama voisi toimia myös akvaariossa. Pohjalle vajonnut sakka imetään pari kertaa vuodessa pois vedenvaihtojen yhteydessä. Kysymys on nähdäkseni lähinnä siitä, että keksitään aine, joka on kaloille ja kasveille vaaraton.
Sanottiinko esitteesä mitään suodatuksesta? Voihan olla niinkin, että aine sakkauttaa orgaanista jätteen muotoon, jossa se jää helpommin suodattimeen jossa bakteerit hoitelevat sen vaarattomaan muotoon.
En siis tyrmäisi ideaa vaikutusmekanismiin tutustumatta ja ennenkaikkea kokeilematta. Olis oikeastaan mielenkiintoista verrata kahta allasta, joista toista hoitaisi perinteisesti ja toista tuolla uudella aineella. Huomaisiko kalojen ja kasvien voinnissa mitään eroa.
Nuo kauppalliset aineet pitäisi lailla kieltää ennen kuin niillä on aito tieteellinen todistus paikkansa pitävyydestä.
Väitän että akvaariosta haihtuu ainoastaan puhdas vesi ja "varmasti"
tämä Tetran ihmeaine ei pysty kaikkia akvaariossa olevia kuona aineita akvaariosta poistamaan, joten minusta tässä ihmeaineessa on kusetuksen ja rahastuksen maku, mutta onhan kaupiaalle parempi kun hän saa myydä ihmeainetta ja uusia kaloja kuolleiden tilalle ja levitellä käsiään mikälie kaloillesi tullut kun kuolivat ja myy vielä parhaassa tapauksessa jonkin ihmelääkeen kalojesi sairauteen kaupanpäälle.
Bull shit sanon minä. Bisnes on bisnes, mooses on mooses !.
No tähän kommenttiisi ei voi muuta kuin yhtyä, nimittäin tuon kaupllisuuden osalta. Miksi maksaa itsensä kipeäski aineista, jos toisin keinoin pärjää halvemmalla.
Mutta kuten edellä kommentoin, ei tuon aineen toimivuutta voi kyllä ilman tieteellisiä perusteluja myöskään kumota.
Tiedätkö muuten yhtään akvaarion lisäainetta (jos jotkut lääkkeet jätetään pois), jonka on tieteellisesti todistettu edesauttavan kalojen hyvinvointia? Enempi taitavat olla rahastusta kaikki. Omat kokeiluni eivät puolla minkään litkun käyttöä.
Akvaarion vesikemian perusteet perustunevat tieteeseen. Ja tähän tieteeseen perustuen on nykyiset suodatussysteemit ja vedenvaihtosuositukset kehitetty. Mutta oikeuttaako se silti tutkimatta hutkimaan ja väittämään, etteikö jollain muulla systeemillä päästä samaan, tieteellisesti perusteltuun lopputulokseen?
Naivi ja sinisilmäinen kun olen, en usko, että hyvämaineninen ja tunnettu brandi pilaisi maineensa aineella, joka on tehoton tai suorastaan haitallinen. Näinollen uskon, että aine toimii edes jotenkuten lupausten mukaisesti. Ehkä jopa niin hyvin, että yleisesti käytössä olevilla testereillä ei pääse toisin väittämään.
Toisaalta näen riskiksi sen, että jos aine ei toimi hyvin, houkuttaa se huolimattomat harrastelijat hoitamaan kalojaan entistäkin kehnommin. Tämä olisi sääli ja eettisesti väärin.
Löytyykö joku innokas kokeilija testaamaan ainetta? Itse en sellainen ole, vaikken ainetta suorilla torjukaan. Tämä olisi hyvä testauskohde vaikkapa Akvaariomaailmalle. Mutta eiväthän he sellaisiin testeihin uskaltaudu, mainosmarkkojen menettämisen pelosta. Tai ainakaan eivät uskalla julkaista testin tuloksia, jos aine ei toimikaan.
En nyt tiedä, kannattaako tällaista litkua ruveta säännöllisesti käyttämään.... Siis Tetran kamoihin luotan sen verran, että uskon että kyllä se varmaan toimiin ainakin jollain lailla. Ei ole firman kannalta järkevää kaupata "tappolitkua". Mutta miksi tuhlata rahaa, kun puhdasta vesijohtovettä saa halvalla.
Tulipa kuitenkin mieleeni, että olisiko tästä easy balancesta iloa silloin kun on menossa lomalle useamman viikon ajaksi, eikä lomahoitaja tahdo innostua vesien kanssa läträyksestä?? Siitä vaan hoitajalle ohjeet, että kerran viikossa annostelet tämän verran litkua tankkiin ja sillä selvä.
(Tietysti kannattaa testata litkun vaikutukset akvaarion asukkaisiin ENNEN lomalle lähtöä.)
Muutaman kuukauden vedenvaihtoväliin pääsee ilman mitään lisäaineitakin, joten ei tämä ole mitään niin uutta kuin luulisi. Homma osattiin jo yli puoli vuosisataa sitten Suomessakin! Lue esimerkiksi Markku Varjon juttu Akvaariovuosikirjasta 1997 tai Gert Aurellin Akvaariokirjasta "vanhasta vedestä" 40-50-luvulta. Kemian lisäksi tarvitaan myös biologiaa (bakteereja).
Kun tämä nyt aina tulee uudelleen esille, niin lainaanpa alle pääkohdat em. kirjoista luettavaksenne. (Erkki Siltamaa oli aikoinaan muuten Helsingin akvaarioseuran puheenjohtaja, jonka omakohtaista kokemusta ei ole syytä epäillä.)
1. Gert Aurell, Selma Pankakoski, Erkki Siltamaa, "Akvaariokirja",
suom. 1955, s. 125:
"Akvaariossa ei tapahdu yksinomaan silmin nähtäviä ilmiöitä ... Ja
kuitenkin nämä (näkymättömät) toiminnat ovat niin merkityksellisiä,
ettei akvaariota sanan nykyisessä mielessä voisi ajatellakaan ilman
niitä. Jos nämä tapahtumat kokonaan tai osittain estettäisiin, olisi
ryhdyttävä säännölliseesn tuuletukseen, suodatukseen ja
jokapäiväiseen vedenvaihtoon, eli kaikkeen sellaiseen jota nykyään
haluamme karttaa. Nämä toimenpiteet vahingoittavat kaloja ja johtavat
siihen, ettei akvaario vaikuta rauhalliselta eikä luonnolliselta,
puhumattakaan lisääntyneestä työn määrästä. Tarkastelkaamme nyt
hieman sitä aisteillemme salattua tapahtumasarjaa, jota nykyään
kutsumme biologiseksi tasapainoksi. ..."
Tätä seuraa viiden sivun mittainen selostus kasvien, kalojen ja
bakteerien vuorovaikutuksesta vedessä kemiallisine reaktioineen
(happo/emäs-tasapaino = hiilihappo/kalsiumyhdisteet, ym.),
huomioineen ja esimerkkeineen, mistä otteita:
"Veden happipitoisuus ei ole ainoa seikka, joka ratkaisee kalojen
viihtymisen akvaariossa. On esim. jo kauan pantu merkille, että
jotkut akvaariokaloistamme, kuten osa labyrinttikaloista viihtyy
paremmin vanhassa, elimellisten aineitten kellastuttamassa vedessä,
kuin tuoreessa. Toiset taas, kuten osa barbeja, vaativat viihtyäkseen
melko tuoretta vettä. ...
Otaksukaamme, että eräänä iltana olemme kunnostaneet uuden akvaarion,
istuttaneet siihen kasveja ja panneet siihen kaloja. On riitävästi
kalkkia ja valoa, joten akvaarioveden reaktion pitäisi olla
ihanteellinen.
Mutta on olemassa voimia, jotka pyrkivät muuttamaan olosuhteita.
Kalat ulostavat runsaasti, ja ulostukset kerääntyvät pohjalle. Ja nyt
siellä syntyy elämää! Nälkäiset bakteerit alkavat laumoittain
hajoitttaa niitä. Syntyy ammoniakkia, vetyä, hiilihappoa, rikkivetyä
ja joukko muita aineita. Tässä syntyy jälleen hiilihappoa, joka
koettaa saada veden happameksi, mutta jonka pahat aikeet estyvät
osksi siitä syystä, että vastapainoksi syntyy kalsiumbikarbonaattia,
ja osaksi sen vuoksi, että kasvit ottavat siitä osan yhteyttämiseensä.
Ulosteiden mädätessä muodostuu myös ammoniakkia, joka on hyvin väkevä
emäs ja muuttaa sentähden veden emäksiseksi. Mutta jos kaikki on
niinkuin olla pitää, tämän muutoksen estävät bakteerit, jotka
hyökkäävät ammoniakin kimppuun. Ensin tulevat nitriittibakteerit ja
muuttavat ammoniakin nitriitiksi, sitten ryhtyvät toimeen
nitraattibakteerit, jotka muuttavat nitriitin nitraatiksi. Eräs
lopputuloksista on salpietari, joka on erinomaista kasvien
ravintoainetta.
Mutta kaikkiin näihin tapahtumiin tarvitaan happea, ja ellein sitä
ole riittävästi, ammoniakki ei hajoa, vaan sitä kiertelee akvaariossa
vahingoksi sekä kaloille että kasveille. Hapen merkitys vedessä ei
siis rajoitu vain siihen, että kalat tarvitsevat sitä hengitykseensä,
se on myös ehdottomasti välttämätön tekijä siloin, kun akvaarion
mätänevät ja lahoavat elimelliset ainekset on saatava hajoamaan,
seikka, mihin yleensä ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Öisin olosuhteet eivät ole niin suotuisat ... ja kaikki voimat
yhtyvät tehdäkseen veden liian happameksi. ... Nyt kaikki riippuu
siitä, onko vedessä tarpeeksi kalkkia kalsiumbikarbonaatin
muodostumiseen! Ellei näin ole laita, ovat kalat aamulla lievästi
huonovointisia, tullakseen vasta myöhemmin päivällä täysin hyvään
kunto
itse en sitä käytä, olen kyllä kuullut. ihan OK, mutta onko siinä mitään akvaarionhoitoa ? ehkä jollekkin kiireiselle, joka tahtoo vain näyttää akvaariotaan kaikille. laiskureille.
en kyllä itse käyttäisi moista ainetta, sillä pitäähän pohjakin joskus imuroida, ja samalla menee vettäkin mukana!