kaikkea! Annatkos minulle anteeksi? Että ikipäivänä sotkin sinut elämääni? Että herätin uskon ja toivon johonkin ihanaan - johonkin hulluun tyhmään olemattomaan haaveeseen? Että en antanut sen haaveen kuolla aikanaan, vaan väkisin yritin pitää jotakin tallella? Että en ymmärtänyt ajoissa kaikkea mitä nyt ymmärrän? Että kävinkin sinulle riesaksi ja häiriöksi? Annatkos minulle anteeksi kaiken tämän typeryyteni? Kun ymmärrys tilanteeseen iski tajuntaani kuin salama kirkkaalta taivaalta valtasi minut suuri katumus ja häpeä. Uskon ja toivon että annat minulle kuitenkin anteeksi nyt kun suljen lopullisesti kannet muistojeni kansioon. Kaikkea hyvää sinulle elämääsi. Ehkäpä joskus vilahdan ajatuksissasi ja toivon että sillä hetkellä tunnet sen lämmön ja ilon joita sanasi aikoinaan minussakin herätti. Jää hyvästi ystäväin.
Kadun niin
kamalasti
884160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 88
Vanhimmat
nälkä. Täytyy kurkkaa jääkaappiin, kyl sieltä varmaan jotain suolaista löytyy
äläs vielä huokaise helpotuksesta. Tuo ei ollu multa... mä en kadu vielä mitään, mulla ei oo mitään järkeä, mä vieläkin ajattelen sua koko ajan, ihan koko ajan. Sä et päässy vielä musta ollenkaan...mun järki on suunnattu muihin juttuihin...ei suhun...sulle jää nää tunteet tuliset
tulista chilipaprikaa tai jotain.Tuntuis siltä että voisi vaikka sipuleita syödä sellaisenaan.Joskus iskee vaan sellainen viilinki.
tuolta löytys...jääkaapista. heh... ota niitä sipuleita jos tykkäät
yhtä hyvin olisit voinut olla kirjoittamatta.
Huvittavia hyvästijättöjä, jos ihminen on
tosissaan, silloin toimii toisin, eikä kirjoita nimetöntä hyvästiä.
Jokainen ehkä ansaitsee hiukan enemmän, jos
on ollut jotakin oikeasti.
Leikit vain suurta jättäjää, surkuteltavaa käytöstä.Olisit ajatellut vähän.
välillä on jotakin, asiat selvitetään yhdessä,
vaikka sitten täällä, mutta ei koskaan näin.
Tämä on kaikista raukkamaisimman ihmisen tapa.
Ajattelet vain itseäsi.Häpeä.
Et sä tosissasi ole välittänyt, leikkinyt vain.
Muussa tapauksessa sä selvittäsit asian sen ihmisen kanssa etkä näin typerällä tavalla.
Oot pelkuri.
riittää, pysykää erossä niistä ja älkää antako niiden leikkiä tunteillanne. Siitä koituu vain itsellenne harmia. Ne luistelee sitten vaan jatkamaan toimintaa jonnekin uusille kalavesille.
älä jauha paskaa
ihmistä josta pitää ei kohtele näin
Enpäs minä ketään jätä tällä tavalla, tässä ja nyt. Minut itseni on hyljätty pelkurimaisella tavalla. Minä vaan en ymmärtänyt sitä ennen kun vasta nyt. Tämä oli minun tapani yrittää karistaa asia hartioiltani, ko henkilö mielestäni, pukea asia sanoiksi itselleni, tehdä se konkreettiseksi että viimeinkin älyän lakata huutamasta tyhjyyteen, kadonneen fantomi-ihmisen perään, ja luulla että sieltä jostain kuuluisi vastauskin. Minäkin kuvittelin että ihmisestä josta pitää ei kohtele näin. Ilmeisesti olin väärässä tai sitten hän ei vain pitänytkään minusta.
mitä sä pyytelit koko ajan anteeksi..???
Kun en ymmärtänyt koska kaikki oli ohi. Ymmärsin vaan että muutos oli tullut asioihin, mutta kun en koskaan saanut mitään selityksiä, vastauksia kysymyksiini, suoria lähtöpasseja, selventävää keskustelua asioista, en siis mitäään mikä olisi valaissut vähäsen toisen ajatuksia. Kaikki oli oman tulkinnan varassa ja tietenkin tulkkasin sitten kaikin väärin. Nyt ymmärsin sitten vihdoinkin kaiken. Ja pyysin anteeksi etten älynnyt jättää ihmistä rauhaan jo kauan sitten. Nyt on hiljaisuus laskeutunut välillellemme ja ihan vain pienenä tuulen kuiskauksena aavistin helpotuksenhuokauksen toisessa päässä. Hiljaisuus kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
veikkaanpa että MEIDÄN välillä ei oo mikään laskeutunu, se kiihtyy vaan, mistä vetoa
sulle
yhtä huonosti..??
En oikein ymmärrä kysymystäsi. Ehkäpä se oli huonoa käytöstä puoleltani kun en ymmärtänyt ettei toinen halunnut selitellä mitään. Hipsutella vain tiehensä huomatessaan erehdyksensä minun suhteeni.
jaahas...
huh, miten näin kirjoitat..
paikat sanomassani? En ymmärrä missä se imelyys ja lipevyys on piilotettuna? Olisiko pitänyt löydä nyrkki silmään niin ei olisi ollut turhan imelää? Mitä yrität sanoa kommentillasi?
sataa anteeksipyyntöö,ehkä sitä.
eri kirj. se luo tympeän tunnun.
tympeäksi? Kaksi kappaletta anteeksipyyntöä laskin viestissäni olevan (se kolmashan ei ole enää pyyntö, vai mitä?). Ehkäpä se toinen oli sitten jo liikaa. Yritän seuraavalla kerralla kun tulee aihetta anteeksipyyntöön muotoilla itseni vähän vähemmän kermakakkumaisesti.
Tässähän meni nyt sitten koko asia hukkaan ihan pelkästä ääliömäisestä itsensäilmaisusta. Pyydän anteeksi!
nenään, kyllähän kirjoituksesi oli jotenkin
alentuva, ei siitä mihinkään pääse.
Ehkä yritit liikaa.
todellakin pursotettu liikaa ...jotakin kummallista..miksi et voinut olla asiallinen ja
reipas, nyt matelit maassa. se etoo.
kummallekaan teistä! Täällähän jokainen muotoilee omat ajatuksensa ja sanomansa miten haluaa ja sen tietää jo kirjoittaessaan että aina joku löytää valittamista jostakin, joko sisällöstä tai muotoilusta tai molemmista - ja sen myös ilmaisee selvästi. Siin kiitos mielipiteistänne, mutta viittaan niille kuitenkin kintaalla. Sanomani ei ollut kuten sanottu kummallekaan teistä joten asian ydin ei mitenkään muutu teidän etomisistanne. Hyvää pyhän jatkoa! Menkää tekin vähän raikkaaseen talvisäähän tuulettamaan tunteitanne, niin minäkin teen.
jos ottaa nenuun vastauksista, niitä tulee aina,
nuo olivat vielä asiaa.menehän tuulettumaan.
lauvantaki, lauvantaki, vasta...
kirjoitus taas sen saman tekosia.. Aika epäuskottavalta näyttää tuo kirjoittelu, taas jälleen kerran. No hänen ajatusmaailma on mitä on.
en ole ap. enkä sanaakaan kirjoittanut tähän ketjuun, mutta sun viestisi saa minut surulliseksi, kärttyisäksi, kaikkea. Sinä syytät yhtä ihmistä kaikista viesteistä. Sinä siis ajattelet, että hän on jotenkin "ulkona kuvioista". Provo. Toisaalta epäilysi saa aiheen olettaa, että ongelma ei olekaan hänen.
Mikä saa sinut luulemaan, että kaikki olisi joltain yhdeltä?
Suuresti ihmettelen, esim. tuo aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittamani Toisin en halua vielä luopua toivosta, koska olen sellainen...siksi en tuota kirjoittaisi... tiedän jo kaksi jolta se voisi mekein olla, minä ja tuo ap..
erehdyit, ei ollut "taas sen saman tekosia". Sulla taitaakin sitten olla ihan tapana käyttäytyä huonosti kun ilmeisesti oletat että kaikki tämän aiheen aloitukset on sinulle tehty. Jos kirjoitteluni näyttää epäuskottavalta niin siirryt sitten vaan seuraavaan ketjuun. Jos luet aikaisemman vastaukseni miksi tämän kirjoitin niin se on aika selvään sanottu: kirjoitin sen tyhjentääkseni omat ajatukseni, tehdäkseni tilanteen konkreettiseksi ITSELLENI jne jne, vastaus löytyy kuten sanottu ylempää. Jos olisin halunnut osoittaa tämän Hänelle joka poistui vaivihkaa takavasemmalle niin olisin laittanut sen sähköpostilla. Olisinhan tietenkin voinut pyöritellä ajatusta hiljaa päässäni mutta sillä hetkellä minusta tuntui vapauttavalta pukea se sanoiksi ja sitä vartenhan tämä Suomi24 käsittääkseni onkin. Joten vastauksia en odottanut, en myötätuntoa, en sääliä, en ymmärrystä, enkä varsinkaan kaikkea p....a jota niskaani suollettiin aloitukseni aiheesta. Jatkakaa vaan samaan tapaan, kyllä se teidänkin olonne paranee siitä kun syydätte tarpeeksi toisten silmille.
syytä mieleen? Siksi et kun olen joskus kirjoittanut tänne jotain, joku (jonka kyllä tiedän jo yhdestä syystä) on sotkenut ketjua aika pahasti. Ja toinen syy on se et tämä sama ääliö on kirjoitellut minun nimissä täällä kaikenlaista p**kaa. Olenkin sen päättänyt etten enää näiden sivujen kautta aio viestittää yhtään mitään kenellekään. Ja se päätös pitää. Jos on asiaa jollekin, on parempi ottaa suora yhteys häneen tai mennä kyseisen henkilön juttusille. Siinä on aika vaikea kolmannen (tai neljännen tai viidennen) osapuolen vääristellä tai selitellä asioita omaksi mieleisekseen.
mitään. Harmittaako? :)
koska en todellakaan usko, että oku kirjoittaa tänne toisen nimissä. Se vaan tuntuu siltä, koska tilanteet ja tutntomerkit on samoja. En oikeastaan usko, että kukaan niin tekee. S evaan tuntuu siltä, olet kenties herkkä ja otat kaikki itseesi. On mustakin joskus tuntunut, että joku kirjoittaa "puolestani", silloin on otettava järki käteen ja ymmärrettävä, että mielikuvitus tekee temput... Koku kirjoitellut sun nimissä, entäs jos jollain samannimisellä on täsmälleen sama tilanne, ja ehkä samanniminen kulta. Täsyin mahdollista...
makaan tämän läppärin kanssa :)
puolestani luulla mitä haluavat. Ei vaan tarviis jokaiseen ketjuun niitä luulojaan suoltaa. Se on melko itsekeskeistä kuvitella että yksi ja sama ihminen jaksaisi sinun vuoksesi kaikki nämä ketjut kyhätä aikaan.
Olen täsmälleen samaa mieltä, on aika itsekästäkin kuvitella, että joku viitsisi nähdä niin paljon vaivaa juuri hänen takiaan..
Se on itsekästä, mutta myös todellisuuden kadottamista jossain määrin..
nimimerkki viittaa aiempaan viestiini, sinä et saanut mua pahalle tuulella :)
varsinkin silloin jos tunteet jyräävät järjen yli. Mutta jos nämä viestit saavat tunteet liian kuumiksi ja alkaa nähdä itselleen osoitettuja jäähyväisviestiä, tai mitä hyvänsä muutakin, liian tiheään, niin olisi aika laittaa jo kone lepäämään joksikin aikaa.
Minäkin olisin ap:n tavoin voinut kirjoittaa tämän viestin. Liian tutulta kuullosti ainakin minulle, samasssa jamassa mennään. Minulla järki voitti vihdoin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ollut. Anteeksikin tuli pyydettyä, siis muualla kuin täällä. Toivon hänen elämään kaikkea hyvää!
että asiaa ei enää kannata mennä sorkkimaan ko ihmisen kanssa, ei mistään pelkuruudesta. Siitä seuraisi vaan lisää selkkauksia ja sotkua joista hän vaivautuisi. On kummallekin helpotus vain antaa kaiken hautautua tähän, mennä eteenpäin, jättää menneet ja muistot sinne suljettuun kansioon.
itse aina ajattelen, että vähän saa kuvitella, mutta jätän kuvittelun niihin viesteihin, joissa rakastetaan. Mulla siis on valikoiva vainoharhaisuus, ja pystynkin sitä itse säätelemään. Tajuan kyllä järjellä, että tuskin mikään on mulle, mutta silti nautin joistain kivoista viesteistä, mietin että mistäs sitä tietää :) Mutta hykäämistä tms. en ota koskaan itselleni päin täällä...
mielen kohotukseen. Näinhän se on että on omittava ne viestit jotka saavat iloiseksi ja hyvälle tuulelle ja jätettävä ne muut niiden huoliksi jotka niistä jaksavat välittää. Enkä usko muutenkaan millään että minulla olisi sellaisia tuttavuuksia jotka tekisivät asiat selviksi kanssani näillä palstoilla.
tasapainossa...täältä saa ne positiiviset viestit ja tosielämässä ne negatiiviset... täällä haaveilu tasoittaa tosielämän alamäkiä...tämä on itsesuggestiota parhaimmillaan, ja kyllä tämä toimiikin. Joskus tulee tosi hyvä mieli..vaikkei järkee oliskaan
Mutta miksi näistä ei saisi kuvitella ja ottaa itseensä, eihän me tuolla tosielämässäkään aina tiedetä mikä on totta ja mikä ei, ja mikä oli itselle tarkoitettu ja mikä ei, ja miks joku teki mitä teki jne... kyllä se elämäkin on yhtä arvuuttelua, ainaskin mulla
Poistuin eilen koneelta neljän jälkeen joten joku tuossa on taas vastaillu puolestani. Eipä varmaan niin (jaksais kyhätä ketjuja minun takia).. En ole siitä yhtä vakuuttunut enää. Entäpä sit kun poliisi ottaa sinuun yhteyttä (tai tekijöitä on varmasti tässä tapauksessa useampi, oletan)? Sinä ja sun luulotautises..
puolesta vastailijoita taas tuossa mut.. Jos pystyt noin vielä uskomaan vielä niin se on hieno juttu. Asia on ollut pitkään siinä vaiheessa et vien rikosilmoituksen poliisille. Ja poliisihan alkaa tutkimaan asiaa ku on näyttöä tarpeeksi (sitä on jo tässä vaiheessa). Muutamat asiayhteydet todisti epäilykseni todeksi ja sen takia on pakko sanoa ettei ole sen suhteen erehtymisen vaaraa et jollain muullakin olisi samanlainen tilanne. En voi enempää siitä tietystä asiayhteydestä kertoa täällä valitettavasti.
Luin nuo muut vastaukset vasta nyt.. Eli ei ole puolestani vastattu noissa tapauksissa.
mutta vastaan, koska mulle sen laitoit. Kyllä minä uskon vakaasti, että täällä kaikki tuollainen luuleminen on kuvittelua, sen verran saattaa itsellänikin joskus tunteet/järki käydä kamppailua todellisuudesta.
Mutta mistäs minä tiedän vaikka sun juttusi olisi totta, ja jos ei ole, niin sittenhän sekin selviää sulle, kun oot ilmoituksen tehnyt. Jos se on kuvittelua, niin onhan sekin hyvä selvittää..
Mutta mietipä itse...minkälaisia nämä jutut näillä sivuilla on...sellaisia, että joka toinen, minä mukaanlukien, kuvittelee, että se voisi olla itselle. Miten siis joku voi kirjoittaa sun nimissäsi, jos mäkin, ventovieras, voin kuvitella, että se on mulle. Silloinhan se joku "huijari", kirjoittaa myös mun ihastuksen nimissä, ja mun nimissä. Täällä kun ei nimiä käytetetä. Luen näitä melko paljon, enkä oo koskaan tuollaista nähnyt, joten en usko. Mutta jos/kun olet rikoksen selvittänyt, käy täälläkin kertomassa, sitten mäkin uskon tuon.
luin tuossa muitakin viestejä tässä ketjussa, ja nyt jo 3 henkilöä on sanonut, että olisi voinut tuon aloituksen kirjoittaa. Eikös se jo osoita, että yhden syyttäminen tuosta on melko varmasti kuvittelua tai ainakin liioittelua..
tämä siis jatkoa tuolla "täysin ymmärrä" viestille..
tässä tapauksessa. Tarpeeksi suuri varmuus on siitä asiasta.
vastasin koska minä olen tuon tämän sivuhaaran aloittaja (en keksi parempaa ilmaisua tuohon) jossa totesin et onkohan aloittaja taas niitä samoja pelleilijöitä.. Sen verran sanon ettei asia ole kuvittelua. Sen verran kauan on kyseinen tyyppi (kavereineen?) harrastaa näillä sivuilla (ja eräässä chätissä) sitä touhua. Siitä on tarpeeksi suuri varmuus.
se on kyllä totta et monet jutut käy monille. Mut tässä mun tapauksessa on muutama asia jotka ei voi käydä muille tapahtuma-aikojen ja nimien takia. Ei sit millään.. Ja toinen niistä asioista ei liity mitenkään ihastumiseen. En voi enempää asioista kertoa täällä. En usko minäkään et moni olis tuollaiseen törmänny enkä olis uskonu itsekkään ennen kuin itse jouduin sen kokemaan. Ihan vaan sen takia et ihastuin kyseisen naisen mieheen ja tällä hetkellä entiseen sellaiseen.
Voinhan toki tulla kertomaan miten kävi mikäli pistän tuumasta toimeen..
ettet sinä kuvittele. en voi tietää, mutta melkein jo uskon sua. Toivotan sitten sulle onnea asiasi kanssa. Toivottavasti kaikki selviää parhain päin.
tuo on kun siitä voi joku muu saada vääriä käsityksiä ja kaikkea.. Enkä minäkään ole näillä sivuilla käynyt kuin juuri tuon kyseisen miehen takia. Mut kiitos sinulle.. :) Toivotaan...
sitten riittää! Osoita anteeksipyyntösi reilusti hänelle suoraan, ehkä saat myös sielunrauhan myös itsellesi siten.
miten katalasti tämä ko ihminen kohtelee ihmisiä ja valehtelee heille niin osoittaisit kiukkusi muualle. Itse olen saanut sielunrauhan totuuden selvitessä minulle. Hän on monen muun tavalla saanut tartunnan nettisairaudesta - roikkuu treffipalstoilla niin usein kuin pystyy aina uuden profiilin kanssa, kuitenkin niin tyhmästi muotoiltu että ei voi olla tunnistamatta jokaisesta profiilista. Vain puolison läsnäolo estää vuorokaudet ympäri roikkumisen. On kykenemätön mihinkään lähempiin ja syvempiin ihmissuhteisiin, missään muotoa. Kehuskelee olevansa avoin, sympaattinen, empaattinen, rehellinen mutta on jokaisen mainitsemansa ominaisuuden vastakohta. Miten voisikaan olla mahdollista olla kaikkia näitä jos oman puolison selän takana jahtaa onneaan? Kun pelaa tällaista peliä aikansa niin sotkee itsensä sellaisiin valheitten kehään että ei varmaan tiedä enää itsekään mikä on totta ja mikä tarua. On psyykkisesti erittäin labiili, tunne-elämä ja henkinen vointi heiluvat laidasta laitaan. Vaikuttaa siltä että henkilö on täysin kadottanut itsensä ja harhailee tuntemattomilla poluilla eikä edes tiedä minne on menossa. Onneaan etsii sokkona netistä mutta ei kuitenkaan pysty kehittämään mitään syvempää. Siispä hän ei ansaitse minun anteeksipyyntöjäni sen enempää kuin muittenkaan. On itse velkaa monet anteeksipyynnöt monelle muulle. Anteeksipyyntöni oli kuten jo olen asian ilmaissut muutaman kerran tässä ketjussa lähinnä minulle itselleni osoitettu. Nyt olen selvä tämän asian kanssa, onnellinen että vihdoinkin pääsin selville totuudesta, onnellinen että voin pyyhkiä kaiken mielestäni ja jättää taakseni tämän sairaan kokemuksen ja jatkaa elämääni terveitten ihmisten kanssa ja joukossa. Hyvää sunnuntain jatkoa! Olkaa varovaisia ja pitäkää silmänne auki näissä nettituttavuuksissanne!
Miksi matelet kuin maan matonen: annatkos anteeksi...annatkos..uskon kuitenkin...
et enää tyhmempi osannut olla??
Mateleminen on alentumista. Minä kannan ylpeydellä pääni pystyssä ja tiedän oman arvoni. Otan opikseni tästäkin kokemuksesta ja sinunlaisesi henkisesti köyhät ihmiset pidän tästä lähtien loitolla itsestäni.
täällä jokainen kommentin kirjoittaja haukkua,
ei kannata haukkua muita henkisesti köyhiksi
näiden omien kommennttiesi jälkeen.
liikkeellä tänään. Mitenkähän lienee sen henkisen hyvinvoinnin kanssa tollaisilla eväillä tallustaessa?
katohan peiliin, mitä riekut, jos sanoo mielipiteensä, ei se ole kiukkuamista.
ap nyt kyllä näyttää kiukkuavan jokaiselle, joka
on eri mieltä, mutta on sen tuntuinen ihminen..
Onko porukka kiukkuista jos ei ole samaa mieltä
ap:n kanssa? Henkinen hyvinvointi,,heh,,turha
käyttää liian hienoja sanoja...ei onnistu vaikutus.
näyttää takertuneen kaikki luulosairaat, vainoharhat, henkiset raakut, katkerat, pettyneet, sivistymättömät ja you just name it! Oikein joukolla käydään jonkun kimppuun joka asiallisesti ja hyvin muotoillen esittää asiansa. Vaikutat sympaattiselta ja henkisesti tasapainoiselta fiksulta ihmiseltä. Näitä moukkia on palstat täynnä, ei heistä kannata ottaa kantaa.
Nainen asialla? Älä ruikuta, sillä osasi olet varmaan ansainnut. Äläkä kerro toisen tunteilla leikkimisestä, täälläkin vielä!!!
varoituksena muille. Ja emmekös me kaikki ole osamme ansainneet? Elämä opettaa, kokemuksistaan ja erehdyksistään oppii ja viisastuu - jotkut. Toiset suuntaavat energiansa laillasi toisten ihmisten mollaamiseen, toiset käyttävät sen omaksi hyväkseen kehittääkseen itseään ihmisenä. Sekin on jokaisen oma vapaaehtoinen valinta. Henkisesti kypsä ihminen ei tarvitse kasvaa toisten tallaamisesta. Sinä kuulut niihin jotka syyttelevät muita omista epäonnistumisistaan, katkeroituvat ajan kanssa ja voivat yhä huonommin. Minä otan oppia kokemuksistani syyttelemättä ja tuomitsematta ja sitä myöten kasvan ja kehityn ihmisenä yhä vahvemmaksi. Tiedoksi sinulle: homman nimi on itsetunto. Jos sinulla olisi sellaista niin et sinäkään tarvitsisi hakkailla toisia rumilla sanoilla.
että sä jaksat, ei kyllä tarvii ihmetellä, että se tyyppi lähti, ei tollasta jankkaajaa kukaan
jaksa..
heh ja jokaisen haukut, joka ei oo kanssas samaa mieltä, kasvahan aikuiseksi vähitellen ja opettele suvaitsevaisuutta.
ei tuo jolle vastasit.
sinulle: kukaan ei kaipaa sinun varoituksia,
anna olla.
Onkos kenenkään pakko lukea ja vielä vastailla epäkohteliaasti ja ilkeästi? Tästäkin ketjusta voi varmasti monikin tunnistaa itsensä, miksi olla noin ilkeä toisille?
yksi ja sama henkilö joka on pahalla tuulella ja purkaa kiukkunsa tähän ketjuun. Minullakin on samantapainen kokemus takanani ja tunnistan monin osin itseni tästä ketjusta. Onnea sinulle että olet selvinnyt tästä suhteesta ilman masennusta ja surua. Olet vahva ihminen ja löydät varmasti vielä hyvän ihmisen vierellesi. Tsemppiä!
Minulta on vain tuo yksi kommentti ja olen edelleen sitä mieltä, että kyllä jokainen ihminen
joutuu ne erehdyksensä tekemään, ei niihin kenenkään esimerkki auta.
Mikähän sulla oikein mättää?
mutta vastaan tähän, koska kuulosti jotenkin niin tutulta ja kirjoitusasukin oli harkittu.
Annan sinulle anteeksi, mutta älä koskaan pidä itseäsi typeränä. Olet kaikkea muuta kuin typerä. Loukkaannuin, koska elin ns. haaveiluelämää yli vuoden ja onhan se iso aika ihmisen elämästä. Tavallaan olin masentunut, koska olin niin ihastunut sinuun ja yritin pitää jotain yllä, mutta kuitenkaan se meidän välinen juttu ei edennyt mihinkään. Olen aika paljon itkenyt ja ehkä se muutenkin liittyy tähän kriisiin. Olen kasvanut tosi paljon henkisesti tämän kriisin kautta. Olet niin oikeassa siinä, että herätit minussa uskon ja toivon johonkin, johon en ole voinut uskoa.
Haluaisin sinulle myös joskus kertoa, mitä kaikkea tapahtui ja mitä hulluja päähänpistoksia sain välillä, mitä harrastuksia aloitin purkaakseni toivottomuutta, miten yhden jos toisenkin kerran itku kurkussa vastasin puhelimeen, kun joku lähisukulainen soitti, miten jouduin erään kanssa melkein käsirysyyn, miten muutaman kerran makasin paljaalla lattialla yöllä ajatellen syntyjä syviä...
Voi hyvin. Ajattelen sinusta pelkkää hyvää. Elämä on vaan välillä rankkaa. Pidä huolta itsestäsi ja muista syödä terveellisesti, liikkua ja levätä. Äläkä myöskään rehki liikaa.
te ette voi olla tosissanne....nää on vain vieraiden kirjoitelmia..!!! herätkää.
Mutta kuinkas sinä tänne eksyit? Tunnetko jonkun kirjoittajan täältä;)
sinä....hihii
kannattaa ajatella hoitoa,ei kukaan tunne, et sinäkään.
Miksi et sitten tee sitä? Tarjosin sinulle rehellisesti ja vilpittömästi ystävyyttä, luottamusta, ja jos olisit halunnut, enemmänkin. Luisuit vain koko ajan yhä kauemmaksi, muutuit yhä sulkeentuneemmaksi, torjuvaksi, pinnalliseksi, häilyväksi. Minun käsitykseni ystävyydestä on että kriisin keskellä ollaan tukena, apuna ja lohtuna, ehdottomasti ja omia voimia säästämättä. Kaiken sen olisin tarjonnut jos olisit sen ottanut vastaan. Jos haluat avoimesti keskustella kanssani niin tiedät mistä minut löytää. Ojennan käteni ja jos haluat tarttua siihen olen valmis puhumaan, auttamaan, tukemaan. Mutta avoimin kortin.
kerron sulle silmästä silmään. kyllä mä haluan kuulla kaiken mitä et rohkene kertoa. ja autan.... koska välitän.paljon.
...Huuhaa Innanen itse kuvaa musiikillista kehitystään näin: "Olen sisäänpäin kääntynyt mietiskelijä, punainen lanka eloni tiellä on aina ollut itseni kehittäminen. Näin kerran unta, että olin valveilla, mutta kun heräsin, huomasin nukkuvani. Heh-heh. Tanssipaikoilla alkoi ottaa kaaliin junttikansan ikuinen toive: "Soettakee tankova." Kerran keikalta palatessani syttyi lamppu. Olisi kiva parodioida tangoa ja katsoa, ottavatko suomalaiset oikein banaalin tsoukin tosissaan."...
Elämä on kovaa. Mitä tapahtuu kun suomikaksnelonen menee lakkoon? Kun kukaan enää osaa puhua toisilleen, vain epätoisilleen uskovasti epätoivoisen toiveisesti. Kun minäkin olen sinäkin olet vaikket olekaan enkä minäkään.
En olis enää tätä kaksnelosta jaksanutkaan. lakkoon vaan... mieluummin menen tonne pimeeseen sateeseen, kun jään tänne enää hetkeksikään
Sivusta tämä viesti, jossa ei sanomaa mitään, ei alkuperäiseltä.
huomioimisen arvoinen sanoma!
En rehki. Liikun,lepään ja voin hyvin. Ikävä:)
jatkan vielä...:)
Hyvä juttu sulla. Tässä on kai yksi samanlainen huuhailija.:)
nettiroikkujaa jolla on kierrossa useampi samaan aikaan kun mitä ihmisellä on sormia?
Olen siis tämän "En lukenut koko viestiketjua" kirjoittanut henkilö.
Olen aina ollut tällainen. Jos tulee kriisi, sulkeudun ja ärhentelen. Minun on aina ollut vaikea ottaa apua vastaan. Olen joutunut niin paljon taistelemaan, että pitää olla koko ajan taistelunaamio päällä. Olen se, joka tukee muita ja kaikki soittelevat minulle ongelmistaan. Häilyvyys on keino paeta asioita. Kun laittaa itsensä tilanteista ulkopuolelle, niin ei ole läsnä eikä satu niin paljon. Ja jos tuhlailee tai jotain muuta sellaista typerää, niin sekin on keino paeta. Tulipahan tilitettyä tuntemattomalle, mutta ehkä tästä oli jollekin apua tai joku sai taas nauraa, että mitä tuokin typerys tänne kirjoittelee:) ...Hyvää jatkoa.
sitä, kun keksit sen asian. En minä. Yleensähän ihmiset puhuvat omasta kokemuksestaan. Sinä omasta puolestasi, minä omastani. :)
tuon asian keksijäksi, kyllä täällä näistä jutuista päätellen moni muu on keksinyt asian kauan sitten. Tuntuu noita kierrättäjiä ja nettiroikkujoita riittävän ja jäävän vielä ylikin. Ihmettelyni oli mitä sinä sillä huuhailijalla tarkoitit? Tuli tuo sitten mieleen kun vaikuttaa ketju aihetta käsittelevän. Alunperin. Vaikka eksyykin monelle sivupolulle matkan varrella. Vakavia asioita käsittelee kun poliisillakin uhkaillaan.
olevaa ihmistä eli haaveilijaa. Huuhastelija on huono sana.
koska olin itsekin ennen samanlainen. Mutta kun sitten ajauduin elämäni kriisiin niin opin että todellista vahvuutta on uskaltaa näyttää heikkoutensa ystävien edessä. Ja opin myöskin, että sitä kautta vahvistuu, ei pelkästään ihmisenä, vaan myöskin ystävyyssiteet. Ei ole helppoa alkujaan mutta kun kriisi on tarpeeksi suuri ja olo liian lohduton, niin lopulta on muurien annettava sortua ettei ajaudu pillerihörhöksi tai pyöreään pehmustettuun huoneeseen.
vaihtaa ajatuksia. Olen aikamoinen pakenija ollut, että ilmeisesti enkelit ovat olleet matkassa, kun ei ole pahempaa sattunut.
Hyvää jatkoa sinulle!
sinullekin!