Vanhoillislestadiolaisuus elämänarvoineen tuntuu monessa mielessä oikealta ja elämää suojelevalta. Jokainen ihminen, joka on oikein uskonasian käsittänyt, pitää huolen ennen kaikkea omasta omastatunnostaan ja omista asioistaan kokonaisuutena, johon liittyvät myös yhteiskunnan asettamat velvollisuudet. Hän kunnioittaa sekä itseään että muita. On myös vl-ihmisiä, joiden aika tuntuu menevän tyhjien seurapenkkien laskemiseen ja toisten asioissa valvomiseen ja joiden kohdalla on valitettavasti myös nähtävissä, että oman omantunnon asiat ovat jääneet hoitamatta.
ONKO RY:LLÄSI SEURAPENKKIKYTTÄ?
Toisia kunnioittava
322853
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
"Vanhoillislestadiolaisuus elämänarvoineen tuntuu monessa mielessä oikealta ja elämää suojelevalta".
Mitkä ovat niitä "monessa mielessä oikealta tuntuvia" asioita?
tupakointi, jatkuva raskaus, suuri huolettavien määrä, "älyttömät säännöt"..
Seurapenkkikyttäkö vahtii, kuka käy seuroissa ja kuka ei? On vissiin kullakin vakipaikat, mistä voi helposti sen todeta.
kyylä heti seurasalin oven läheisyydestä. Siinä istunut viimeiset 20 vuotta. Oikein tuntee katseen porautuvan selkään kun saliin astelee, siinähän sitten tekee mielessään viiltävän analyysin saliin tulevan ihmisen sieluntilasta ja elämästä yleensäkin. Olen havainnut hänen vaimon olevan suureksi avuksi. Myös hänen vielä 3 kotona asuvaa lastaan tekevät kytälle tärkeää kenttätyötä.
...ollessani vielä vl, kuinka jotkut oikein vilkuilivat toisten olkapäiden yli ja kainaloiden välistä, liikkuen penkissä sivuttain, vieden välillä päätänsä ylös- ja alaspäin.
Kirjoitit "Jokainen ihminen, joka on oikein uskonasian käsittänyt, pitää huolen ennen kaikkea omasta omastatunnostaan ja omista asioistaan".
Tässä on se olennainen ero oikeisiin herätysliikkeisiin ja vastaaviin, jotka käyvät kaduilla saarnaamassa evankeliumia ja kutsumassa Taivaan isän yhteyteen. Ja pitävät vaikkapa yömajaa ns. laitapuolen kulkijoille.
aina pahasta. omakehukin voi haista paskalle. Mutta oli asioita joita tunnistin VL-herätysliikkeestä, tai ainakin olen itse kokenut.
jutun juonihan on juuri tuo; pidämme "hauskaa" toisten kanssa ja toisten/itsemme kustannuksella: rehelliset rosvot, raittiit juomarit, siviät homot jne.. ;-D
jossa kokee, ettei ole kiva käydä?
niin ettei taho saaha tosiaaankaan otetta, tuntuu vain pakenevan...
On hyvä kuiteskin muistaa lohduttavat sanat "ettekö tekin tahdo mennä pois?"
eivät osaa käyttäytyä ja heihin moni suhtautuu jo automaattisesti varauksella. Heidän pitää ssda tietää kaikkien asiat - etenkin toisten - ja, jos he eivät tietoa ei saa asianomaiselta, niin jutut kehitellään itse. Kyttääminen ja perättömien juorujen levittäminen on heille elämäntapa. Toisista puhutaan vain pahaa ja itsestä ja omasta perheestä naurettavan kaunisteltuja ja paikkansapitämättömiä juttuja, joita saa lukea jopa lehtien palstoilta. Omenat eivät yleensä kauaksi puusta putoa.
Olipa hyvä aloitus. Ensiksi sanoisin, että joka seurakunnassa tahtoo olla ite kullakin ne vakiopaikkansa.
Itsellänikin on muutamia paikkoja, joihin tykkään mennä istumaan ja sitten on sellaisia paikkoja, joita kartan.
Onhan selvää, että kun käy seurasalissa jatkuvasti istumassa, jokaiselle valikoituu automaattisesti se hyvältä tuntuva paikka, josta näkee hyvin eri puolille seurasalia.
Niin itsekkin teen, että valitsen hyvän näköalapaikan.
Kukaan ei mene etupenkkiin, koska sieltähän ei näe muuta kuin puhujan, joka on niin lähellä, että sylyki yltää roiskaamaan päällesi.
Sitten on pylväiden juuret haluttuja istumapaikkoja. Siinä on piilossa takaa tulevien katseilta.
Etumaiset penkit ovat hyvin ahdistavan tuntoisia paikkoja, mutta myöhässä tulijat joutuvat auttamatta näihin etupenkkeihin.
Jotkut eivät halua mennä eteen, vaan kävelevät suoraan kahvion puolelle, jossa on ainakin se etu, että jos lapset ovat rauhattomia, ei tarvitse niin paljon hävetä heidän takiaan.
Kahviossa on myös se etu, että on jo valmiiksi hyvällä paikalla, kun kahviväliaika alkaa.
Olen kyllä kyttä, mutten varmaan ainoa.
Seuraan jokaisen seurasaliin saapuvan perheen ja ihmisen. Monta kertaa olen mennyt istumaan jonkun vakiopaikalle, josta on sitten saanut melkein lähteä pois.
Yleensä valitsen laitapaikan penkkirivistä. Siitä on helppo lähteä pois tarvittaessa häiritsemättä muita. Mutta joku muukin ajattelee samoin.
Siirtysitkö vähän sinnemmäs, kun minä tykkään istua tässä laidassa.
Siirryttyäni, tulee vähän ajan perästä joku, joka taas käskee siirtymään sisemmäs.
Näin sitä saapi siirtyä monta kertaa, ennenkuin penkki on täysi.
Menin kerran hyvissä ajoin tarkoituksenani valita hyvä paikka pylvään juuresta.
Kohta siihen tuli vanha pariskunta ja alkoi kyselemään: Kuka sinä olet, kun ei ole sinua tässä ennen näkynyt. Me on ruukattu istua aina tässä kohtaa. Monesti hyvä penkkirivi on ahdas, kun aina tulee joku, joka käskee siirtyä ja tiivistää.
Joskus on pitänyt lähtiä pois, kun vieruskaverin haju on kuvottava.
Kerran tuli nuorisoporukka ulkoa tupakilta ja retkue istui samalle penkkiriville viereeni.
Tuli semmoinen sietämätön tupakinlöyhkä heidän vaatteissaan, etten voinut jäädä siihen.
Ohitettuani en voinut olla mainitsematta porukalle, että pitää tästä lähtiä, kun semmoinen tupakinlöyhkä tuli.
Kyllä ne olivat hämmästyneen näköisiä.
Jotkut vanhat ukot haisee kans. Ne kun eivät tajua pitää puhtaana itseään.
Samat puvut ja vaatteet yllä vuosikausia, tuskin pesty koskaan.
Mutta tottahan seurapenkissä pitää olla ajankulua.
Salissa on niin monen näköistä ihmistä, että se jo pelkästään panee seuraamaan,"kyttäämään".
Kukas se tuon vieressä istuukaan. Onko se alkanut seurustelemaan. Taasko se tuokin äiti on paksuna, alkaa sillä olemaan kyllä perillisiä.
Yksin se tuokin taas istuu, ei sillä oo monestikkaan ukkosa mukana, minkähän laisissa välilöissä pari mahtaa olla.
Miten tuo tikunlaiha nainen voi lapsia yhtenään tehdä. Keisarileikkaus on karmee toimenpide.
Onhan meitä jumalan lapsia käsketty valvomaan toistemme uskoa. Jos jonkin seurapenkki on tyhjä liian usein, on se merkki, että menee huonosti
...ja sinunlaisten juorutätien kannattaa pitäytyä vain omien asioiden hoitamisessa, koska sinusta ei ole kenenkään neuvojaksi. Äläkä vain missään tapauksessa lähde levittelemään toisista "kehittelemiäsi paikkansapitämättömiä juttuja, on se merkki, että menee huonosti" omien tyhmien havaintojesi perusteella. Sillä toisella nimittäin menee varmasti paremmin kuin sinulla. Seuroissa käynti on kaikille ihan vapaaehtoinen asia, eikä autuus ole tippaakaan kiinni seurapenkistä, vaan ihan jostakin muusta. Kuvottavaa kommentointia.
"Onhan meitä jumalan lapsia käsketty valvomaan toistemme uskoa. Jos jonkin seurapenkki on tyhjä liian usein, on se merkki, että menee huonosti"
Tosi pahan arvion annoit minusta.
En ole juorunnut mitään, ainoastaan tehnyt havaintoja ja ne ovat paikkansa pitäviä.
Tosin juoruan nyt täällä, mutta enhän kerro mitään yksityiskohtaisesti.
Kyllä sitä joutuu pakostakin huolehtimaan toistenkin asioista, ei vain omistaan.
Pakkohan se on välittää, eikä kävellä vaan nokka pystyssä ohi, että ei kuulu mulle. Sehän on jo kristillistä mielenlaatua sellainen, että yrittää auttaa muita ja neuvoa.
Tosin lestadiolaisena on paha mennä neuvomaan ketään, riippuen asianhaarasta.
Olis minulla vaikka minkälaista kerrottavaa, mutta siionihan on nähtävä vain helmenä, jossa ei koskaan tapahdu mitään epätavallista.
että tuo edellinen kirjoittaja tarkoitti viestinsä ironiseksi?
...asoistasi! Sinun tunkeileva käytöksesi ärsyttää. Jokaisella on läheisiä ympärillään, eivätkä ihmisten asiat sinulle kuulu yhtään mitään. Vaikka omasta mielestäsi tiedät paljon, tieto on varmaan sitä arvailua ja toisen käden tietoa. Kukaan ei ole kiinnostunut neuvoistasi eikä ole neuvojesi tarpeessa. Tämä on ihan totta.
Pani ainakin minut hekottamaan ja varmaan moni näki siinä itsensä.:)))
En ymmärrä, kuinka joku otti nokkiinsa, huumorillahan se meni.
vastaus omaan viestiin tms.
Oletko tottunut omiin hajuihisi, niin ettet tiedosta niitä.
Parikymmentä vuotta sitten olin enempi tekemisissä erään naisen kanssa. Hän mm. arvosteli minun vessassakäyntejä ja selitti, että minä käyn liian useasti wc:ssä, että hän käy vain aamulla töihin lähtiessä ja töistä kotiin palattuaan. Ihan rehellisesti sanottuna tällä naisella oli oma ominaishajunsa, josta hän itse tuskin tiesi mitään. Tottunut kun oli. Onhan itsestään selvää, että jos on huono aineenvaihdunta, niin jostakin ne kuonat tulee ulos joka tapauksessa. Yleensä huono aineenvaihdunta on myös syynä epäpuhtaaseen akneihoon ja lihavuuteen.
"Joskus on pitänyt lähtiä pois, kun vieruskaverin haju on kuvottava."
"Jotkut vanhat ukot haisee kans. Ne kun eivät tajua pitää puhtaana itseään."
Ihmisiä ja perin inhimillisiä ja vajavaisia kun olemme, niin noistakin "kyttäysajatuksista" itsemme löydämme. Tuolla tavallahan ympäröivää maailmaakin rekisteröidään, puhumattakaan yhteisöstä, olipa se hengellinen tai maallinen.
En minäkään ymmärrä, miksi tuo kirjoitus joihinkin niin kovasti kolahti. Rehellistä ajatuksenilmaisua toisin kuin niiltä, jotka ovat kaiken ajatusharhailun ulkopuolella.
Mukavaa luettavaa! Kirjoittaja, ole inhimillinen ihminen edelleen!
ei tosiaankaan voi olla kiinni kirjoittajan "haisevista armoneuvoista". Kovin ulkonaisiin asioihin kirjoittaja kiinnittää huomiota ja tuntuu. että seuroissa käydään vain muita kyttäämässä. Seurapenkkiin on kuitenkin saattanut kerrankin päästä se työnsä tai muiden asioiden vuoksi niin kiireinen, ettei häntä ole näkynyt pitkään aikaan. Ilmeisesti ennen seurojen päätytyyä olet ehtinyt ilmoittaa asiasta jo suurimmalle osalle seurakansaa, jos vaikka joku ei olisi huomannut. Todella tyhmää käytöstä, mikä tuo ilmi sen, ettet ole kohdallesi oikein ymmärätänyt mitä usko sydämellä tarkoittaa.
>mitä usko sydämellä tarkoittaa
?? itse kenenkin kohdalla
...vain omista synneistään... Ihminen, joka armon kerjäläisenä näkee ennen kaikkea oman syntisyytensä ja omat tekonsa ja tekee niistä parannusta. Elämä on ja näyttää myös ulospäin yksi yhteen sydämen uskovaisuuden kanssa. Erittäin tärkeä asia on, ettei vahingoita kenenkään toisen elämää ja omaatuntoa omien anteeksisaamattomien ja selvittämättömien syntiensä vuoksi. Ts. ymmärtää tehdä parannusta omista synneistään eikä lähde hakemalla hakemaan toisesta samoja heikkouksia kuin itsellä on ja jopa kanavoimaan tekojaan toisen tekemisiksi. Räikeimmillään uskovaisena esiintyvä henkilö voi toimia jopa ensisijaisena toisen siunaajana asiassa, joka on itselle se suurin ongelma, mutta jota tämä henkilö salaa. Siitäkin löytyy täällä esimerkki. Seurapenkki ei ole uskovaiselle kaikkien asioiden selvittelypaikka, vaan ihminen, joka on väärästä menettelystään tehnyt parannuksen ja oikein parannuksen käsittänyt, korjaa asiansa niiden henkilöiden kanssa ja niissä mittasuhteissa kuin on tarpeellista, jopa julkisesti, mikäli asia on levinnyt laajemmalle.
ollut minun viestini, mutta hauskasti kerrottu. Voisin kyllä nähdä itseni siinä. On se vaan niin mukava katsella ihmisiä, (onkos siinä nyt jotain pahaa), kun ei tarvitse itse olla estradanilla.
Kyttäätkö kyttääjiä. Kyttäämistä sekin on.
ainakin meidän perhettämme. Äiti piti tarkan huolen ollesamme sukuloimassa toisella puolella Suomea, että riittävän laajasti se siionissa tiedettiin. Siis se, että olimme sukuloimassa uskovaisten sukulaisten luona ja käymme seuroissa siellä.
Aina piti todistaa Ry:n ilmiantajille, ettei yhtään ainoaa sunnuntaita jäänyt seuroissa istumisesta väliin. Ehkä joku pitää tuollaista hyvinkin tavallisena ja normaalina, mutta minusta se on sairasta meininkiä.
On vl-ihmisiä, jotka sonnustautuvat Ry:lle hyvinkin hankalista olosuhteista ja tilanteista vain sen valtavan ahdistavan seuroissakäynti-ilmapiirin vuoksi. Ollaan kuoleman uupuneita, sairaita tms., mutta muille täytyy näyttää, että täällä taas ollaan, ettei kellään vain tule mitään sanomista. Monesti varmaankin hyvin ristiriitaisin tuntein istutaan seurapenkissä, ahdistuneena, mutta jos joku kysyy kuulumisia sanotaan, että kyllä oli taas mukava olla ja virkistyi sanan alla, hyvin menee. Tuntuu, että muutamat uskovat kaikkien puolesta, vaikka sen huomaamattomankin usko on ihan hänen omassa sydämessä, jota kuitenkin seurakyttä valvoo ja vartioi.
joita toiset vl-uskoiset kyttäävät. Juoruilu on niin pahaa, että mieluummin tekee kuten muille sopii, ettei joudu pahpjen puheiden kohteeksi.
Nimimerkki: Omakohtaisesti kokenut
Sillä hedelmistään puu tunnetaan.
Mutta se juju onkin siinä, että puun ei voi itse nähdä /arvioida puunsa hedelmien laatua. Tämä tehtävä on muilla, kuin puulla itsellään.
Osuit tosiaan oikeaan. Inhimilliset suoritukset ovat uskon vaatimuksena, ilman tekoja ei kelpaa. Ei tässä opissa ole mitän luterilaista. Tässä on juuri se tekojen oppi jota Luther lähti puhdistamaan.
Tämä oli se oppi, mitä vastaan Luther lähti taistelemaan. Sama oppi on vallannut SRK-laisuuden.
toisten asioita setvivät ja juoruavat "kytät" tulisi julkisesti puhutella. Heidän katseensa tulisi koko yhteisön toimesta kääntää heihin itseensä ja omaan veallukseensa, joka on jäänyt "voimain tunnossa" kokonaan hoitamatta.
Seurakuntapäivillä hyvä keskutelunaihe: olenko minä sovelias, ja nimenomaan sovelias, veljeni vartija.
Siinä teoriassa, että hyvin innokas veljen vartija valvoo toisessa juuri niitä asioita, jotka itselle ovat ongelmia, on vinha perä. Ja sitten ollaankin jo tilanteessa, ettei tällainen "veljen vartija" olekaan sovelias veljensä vartija.
Ei ainakaan Täällä Taalainmaalla ole mitään seurapenkkikyttä itse menen aina istumaan siihen mihin mahtuu niinkuin tänä sunnuntaina olin kylläkin yhden puheen kun piti mennä töihin
kun asetit rahan tekemisen Jumalan sanan edelle lähtemällä töihin kesken Maailman Ainoa Oikean Jumalan Saarnaa?