Onko teillä ollut raivareita, ärsyyntymistä tai pinna kierällä raskauden aikana??
oon 10 vkolla ja aika ärhäkkä välillä. yleensä ko viilipytty. saan töissä ärtymystä jostain asiakkaiden kommenteista ja pultit äidilleni, tosin siihen oli kyllä syytäkin, mutta reagoin vahvemmin mitä tavallisesti.
yleensä oon lauhaluontonen. tää hämmästyttää. miehen kans ei ole ollut matsia lainkaan, mutta se onkin mua hyvin kohdellut.
kertokaahan kokemuksia. meil esikoinen tulossa.
oon 10 vkolla ja aika ärhäkkä välillä. yleensä ko viilipytty. saan töissä ärtymystä jostain asiakkaiden kommenteista ja pultit äidilleni, tosin siihen oli kyllä syytäkin, mutta reagoin vahvemmin mitä tavallisesti.
yleensä oon lauhaluontonen. tää hämmästyttää. miehen kans ei ole ollut matsia lainkaan, mutta se onkin mua hyvin kohdellut.
kertokaahan kokemuksia. meil esikoinen tulossa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
vaikka miten paljon oli raivareita just alkuraskauden aikana ja oikeesti luulin tulevani hulluks, kun ne raivarit oli niin kamalia. Tavarat lenteli ja huuto raikui... Miehelleni lähinnä raivosin, kun hän siinä lähimpänä oli (syyttömänä tietenkin)... Hormoonithan siellä jyllää ja saa ne tunteet kuohumaan. Myös itkettää ja naurattaa helpommin. Itselläni tunteet tasoittui raskauden keskivaiheilla, kun nyt taas loppuraskaudesta on taas itku herkässä ja vähän kiukuttaakin. Se on ihan normaalia, älä huolehdi! :) Tsemppiä!
juu, omalle vaittomalle miehelleni ja myös äidille puran tuntojani välillä varsin ärhäkästi. sitten tunnen syyllisyyttä kun olen niin kamala akka :D olen ollut välillä aivan hirveä, ihmettelen miten kestävät vielä minua...
Heh raskaana ne mielialat vasta vaihtelee! Totu siihen. Kiukkuraivareita/itkukohtauksia saan minäkin ties mistä asioista välillä :-)
Terveisin,
kesämasu 10 2
mul on nyt 10 3 päivät, miltei sama ku sulla!!!
kiitos tiedosta, oon siitä kuullukki. saanu vasta yhden raivarin ja silläki oli kyllä syy, reagointini oli vaan ärhäkämpi ko tavallisesti.
olisin kyllä muutenkin suuttnut kun luottamuksellisia asioita juorutiin eli raskaudestani kertoi eteenpäin vaikka sanoin ettei viel saa puhua kun oon niin alussa. tuntui pahalta kun läheinen petti luottamuksen. suutuin todella. etenki ko yks keskenmeno takana.
yleensä en oo reagoinu hormoneihin mitenkään. en menkkoihin en pms tai muuta sellasta, pillerit ain sopi´nu, ei juurikaan ongelmaa. raskauski menny hyvin. tosta sitte räjähdin.
On sinulla vielä mukavat n.30 viikkoa tulossa. Itse olen raivoillut vaikka kuinka usein,aivan turhista asioista. Mieheni ollut ihana, mutta kyllä hänelle, jopa siitä, on tullut sanottua ja pää punaisena raivottua.
Itse viikoilla 34 menossa ja esikoista odotellaan. Toivon, että mieliala tasaantuu tästä sitten synnytyksen jälkeen. :)
Nyt on 20:s viikko menossa ja olen raivonnut miehelleni huutamalla ja itkemällä ties kuinka monta kertaa. Yleensä siihen on ollut kyllä syytäkin. Muille en ole huutamaan käynyt vaikka muutkin joskus ärsyttää...
Tämä on eka raskaus ja mies on niin hölmö ettei tajua tätä hormonien määrää. Olen sille koittanut selittää, tiedä sitten tajuaako että olen tällainen vielä toiset 20 viikkoa...
Nyt menossa rv 21. Raivaria en ole saanut kertaakaan. Olen jotenkin yllättynyt, kun on aina kuullut juttuja, että raskaana naisen pinna palaa milloin mistäkin. Olen kyllä päässyt helpolla! Ja samoin ihmiset ympärilläni.:)
Itkut olen pari kertaa päräyttänyt vähän turhan pienestä. (Esim. kun asiakas oli puhelimessa todella töykeä, niin sen jälkeen tuli iso itku... En yleensä ota sellaista henkilökohtaisesti.)Näitäkin tapauksia on siis ihan vaan pari. Vaippamainosta kun katsoo, niin itku tulee...
Moikka!!
Alkuraskaudessa sain kyllä useammat kunnon hepulit. Aluksi, kun emme tienneet raskaudestani, sain muutaman kunnon 'kohtauksen'. Mieheni jo mietti, että kenenkä nai... ;) Vieläkin kiukuttelen, mutta usein puhkeän huutamisen sijasta kovaan itkuun. Lienekö parempi? :/ Onneksi asutaan omakotitalossa, ei ihan kaikki kuulu ulos.
mä oon rv 25 6 ja siis minä oon ainakin huomannu et pienemmästäki räjähtää tai tulee itku,mutta sellasta se on.sitä ottaa asiat niin jotenkin henk.kohtasemmin...
Alkuraskaudesta olin melko lauhkea, äkkipikainen olen aina ollut, mutta tuolloin taisin olla vielä rauhallisempikin ;)
Mieshän siitä jo kerkesi innostua, kun oli lähipiiri varoitellu..Noh, tuossa puolessa välissä alkoi itkukohtaukset ja nyt sitten loppuraskaudesta olen saanu parit oikein messevät raivarit. Hermot on nyt viime aikoina ollu todella kireällä ja kaikki tuntuu ottavan päähän. Hammasta on purtu jo useampi viikko, etten repeä. Mies yrittää olla mukava ja ihana ja silti hermostun koko ajan..onneksi tämä on kohta ohi ;D sitten onkin pikkuinen joka huutaa..
välillä kauheita raivareita, himassa.
Pinna erittäin kireellä duunissa, työkaverit odottelee jo vanhaa mua takasin :D.
Kaikki vaan yksinkertasesti ärsyttää.
Yleensä olen rauhallinen ja hyväntuulinen.
Aika raskasta tällanen, täytyy myöntää....
jotka oistullu muutenki, kun pinna on ollut liian työn takia kireällä.
Mä olen vkolla 37 ja edelleen tosi "räjähdysherkkä". Mulla 6-vuotias esikoinen ja sit ärsyttää tosi paljon kun etenkin väsyneenä sille räjähtelee. =(
Ukon mielestä mä räjähtelen ilman raskauttakin. Ei se korvaansa loksauta mun riehumisille =)
Esikoisella kyllä vähän sama juttu. Tietää, että äiti on "hippasen" tulinen persoona :D
Mä olen "normaali"tilassa varsinainen tuittupää ja raivoaja, mutta nyt raskausaikana olen ollut varsin rauhallinen enkä läheskään niin kiivas. Että hormonit voivat näköjään tehdä sellaisiakin temppuja. ;-) Saas nähdä miten käy, kun vaavi muutaman viikon sisällä putkahtaa maailmaan...onko peto taas irti!?
...mutta on ollut ennenkin. Nyt pikemminkin pyrkii välillä vähän enemmän rajoittamaan, ettei vauva häiriintyisi (!)