Psykologia ja matematiikkaa

No meillä on kakkosvuodella tuo kurssi.

Olen lukenut, että 3-10% hakijoista pääsee opiskelemaan psykologiaa. Eli erittäin pieni osa. Monta kirjaa tulee lukea pääsykokeita varten (haen vain Turkuun)? Mihin muuhun kannattaisi panostaa? Itseäni ei oikein muut alat tällä hetkellä kiinnosta, mutta on myös niin suuri mahdollisuus, että en pääse sisään. Jos jollain ihmeellä menestyisin hyvin pääsykokeissa, tuskin pääsisin läpi niistä haastatteluista. Psykologienhan pitäisi olla niin hemmetin sosiaalisia sun muita. Kannattaako yrittää esittää toisenlaista ihmistä näissä kuulusteluissa? Tiedän, että minusta luullaan, etten voi hankkia sosiaalista ammattia, koska olen ujo ja hiljaisempi, mutta itse kyllä tiedän, että olen sopiva ammattiin.

Tarkoitus olisi opiskella psykoterapeutiksi. Meneekö koulutus siis niin, että 5 vuotta menee psykologiksi, 2 vuotta tehtävä töitä ja sen jälkeen 3 vuoden opinnot psykoterapeutiksi? Jossain luin, että psykologiksi opiskelisi 3 vuodessa eli mitenkäs tuo nyt meneekään?

NllePuh kirjoitti:

No meillä on kakkosvuodella tuo kurssi.

Olen lukenut, että 3-10% hakijoista pääsee opiskelemaan psykologiaa. Eli erittäin pieni osa. Monta kirjaa tulee lukea pääsykokeita varten (haen vain Turkuun)? Mihin muuhun kannattaisi panostaa? Itseäni ei oikein muut alat tällä hetkellä kiinnosta, mutta on myös niin suuri mahdollisuus, että en pääse sisään. Jos jollain ihmeellä menestyisin hyvin pääsykokeissa, tuskin pääsisin läpi niistä haastatteluista. Psykologienhan pitäisi olla niin hemmetin sosiaalisia sun muita. Kannattaako yrittää esittää toisenlaista ihmistä näissä kuulusteluissa? Tiedän, että minusta luullaan, etten voi hankkia sosiaalista ammattia, koska olen ujo ja hiljaisempi, mutta itse kyllä tiedän, että olen sopiva ammattiin.

Tarkoitus olisi opiskella psykoterapeutiksi. Meneekö koulutus siis niin, että 5 vuotta menee psykologiksi, 2 vuotta tehtävä töitä ja sen jälkeen 3 vuoden opinnot psykoterapeutiksi? Jossain luin, että psykologiksi opiskelisi 3 vuodessa eli mitenkäs tuo nyt meneekään?

En osaa psykologian opiskeluista sanoa (itselläni vain sivuaineena), mutta kaksista muiden alojen pääsykokeista on kokemusta. Ei kannata tuijottaa niitä prosentteja. AINA pääsykokeissa on tyyppejä, jotka käyvät vain katsomassa/kokeilemassa ja häippäisevät heti minimiajan jälkeen. Varmaan etenkin psykologiassa, koska sen tuntevat "kaikki" lukiosta. (Vähemmän tunnettujen alojen pääsykokeisiin hakeudutaan harvemmin ihan vain huvin vuoksi.)

NllePuh kirjoitti:

No meillä on kakkosvuodella tuo kurssi.

Olen lukenut, että 3-10% hakijoista pääsee opiskelemaan psykologiaa. Eli erittäin pieni osa. Monta kirjaa tulee lukea pääsykokeita varten (haen vain Turkuun)? Mihin muuhun kannattaisi panostaa? Itseäni ei oikein muut alat tällä hetkellä kiinnosta, mutta on myös niin suuri mahdollisuus, että en pääse sisään. Jos jollain ihmeellä menestyisin hyvin pääsykokeissa, tuskin pääsisin läpi niistä haastatteluista. Psykologienhan pitäisi olla niin hemmetin sosiaalisia sun muita. Kannattaako yrittää esittää toisenlaista ihmistä näissä kuulusteluissa? Tiedän, että minusta luullaan, etten voi hankkia sosiaalista ammattia, koska olen ujo ja hiljaisempi, mutta itse kyllä tiedän, että olen sopiva ammattiin.

Tarkoitus olisi opiskella psykoterapeutiksi. Meneekö koulutus siis niin, että 5 vuotta menee psykologiksi, 2 vuotta tehtävä töitä ja sen jälkeen 3 vuoden opinnot psykoterapeutiksi? Jossain luin, että psykologiksi opiskelisi 3 vuodessa eli mitenkäs tuo nyt meneekään?

Eri yliopistoihin on erilaiset pääsykokeet psykologian suhteen. Pääsykoekirjojen mukaan jaoteltuna ne menevät näin:

Helsinki: tilastotiede
Joensuu: filosofia ja psykologia
Jyväskylä: 1-vaihe: tilastotiede ja psykologia; 2-vaihe: soveltuvuuskoe
Tampere: tilastotiede
Turku: tilastotiede soveltuvuuskoe

Turun pääsykokeesta en ole ihan varma, en ole siihen niin perehtynyt. Sisäänpääsyprosentteja ei kannata tuijottaa. Aina sinne kuitenkin joku pääsee ja se joku voit olla yhtä hyvin sinä kuin joku muukin. Toki kokemuksesta on usein etua pääsykokeessa, ainakin jos pääsykoekirjat ovat ennestään tuttuja. Psykologia on kuitenkin sellainen ala, että ei haittaa vaikka opiskelemaan pääsisi vasta vähän vanhempanakin. Itse hain yliopistoon kolme vuotta, enkä kadu tippaakaan. Lopulta pääsin kuitenkin ja on vähän enemmän elämänkokemusta ja ikää. (Luen siis juuri psykologiaa.)

En suosittele, että esität muuta kuin mitä olet. Jos epäonnistuu soveltuvuuskokeissa, joutuu ehkä enemmän pohtimaan omaa persoonaa ja soveltuvuutta alalle. Ei kuitenkaan kannata yhden epäonnistumisen takia luopua siitä, mikä todella kiinnostaa. Psykologit ovat todella heterogeeninen ryhmä ja kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, edustavathan asiakkaatkin koko ihmiselämän kirjoa ja lisäksi psykologit voivat työllistyä todella vaihteleviin työtehtäviin.

Sosiaalisuus on laaja käsite; ei välttämättä puhelias, äänekäs ja itsevarma ihminen ole sosiaalinen. Hän ei välttämättä anna toisille tilaa. Ujo ja hiljainen voi olla omalla tavallaan tällaista ihmistä sosiaalisempi. Sitäpaitsi, eivät ujous ja hiljaisuus ole mitään pysyviä, synnynnäisiä piirteitä joille ei voi tehdä mitään. Persoonaansa voi kehittää, jos kokee sen tarpeelliseksi. Yliopistossa on monta vuotta aikaa kasvaa ihmisenä ja katsella maailmaa kaikessa rauhassa.:)

Psykologiksi (siis psykologian maisteriksi) opiskeleminen kestää noin 5-6 vuotta. On oltava 2 vuotta töissä, ennenkuin voi hankkia jatkokoulutusta. Psykoterapeutin opinnot ovat noin 3-4 vuotta.

Tsemppiä opiskeluun!:)