koska seksi parhaimmillaan

Mulle kävi kans kerran noin. Himoitsin yhtä miestä puoli vuotta, ja kun vihdoin sain, se oli pettymys. Luulen että tämmöinen johtuu siitä, että olet kuvitellut jotain, et tiennyt millanen mies oikeesti on, siksi petyit. Toisaalta voihan se olla niinkin että ajan myötä paranee. Aiotteko jatkaa sekstailua?

Molemmat selitykset ovat mahdollisia, mutta minä veikkaisin, että kysymys on siitä, ettei "hän" olekaan sinulle niin tärkeä seksiobjekti kuin olit kuvitellut. Ette ole "toisillenne luodut", jos tämä Suomi-Filmin fraasi sallitaan.

Nimittäin. Silloin kuin käy todella kuumana johonkin tiettyyn typyyn (tai, mutatis mutandis), niin se eka pano on raivoisaa juhlaa myös niissä, hyvin yleisissä tapauksissa, joissa pano oli objektiivisesti arvioiden enintäin keskinkertainen. Subjektiivisesti se oli super, koska sait mitä olit pitkään halunnut.

Johdonmukaisesti tästä seuraa, että jos aikuisella ihmisellä ekasta panosta halunsa kohteen kanssa jää nulju maku, niin todennäköisesti samanlainen jäisi koko suhteesta, jos sellaiseen antautuisi. Parempia uskoa ennemerkkejä.

(Nuorten, naimista vasta opettelevien kokemukset ovat ihan eri juttu. Heillä 1. kerta menee aina sekoiluksi).

Kuten in vino veritas (viinissä totuus), voisi sanoa myös että in ekapano veritas.

No itsekään en osaa olla kovin rauhallinen uuden ihmisen kanssa enkä silloinkaan, jos aikaa on kulunut paljon viime kerrasta. En usko, että kyse on niinkään kemioista vaan siitä ettet osannut olla rennosti hänen kanssaan. Ehkä sulla oli jotenkin erilaiset odotukset ja sitten jälkeenpäin tuntui, että "oliko se nyt siinä". Uskon kyllä, että seuraavilla kerroilla ne voi parantua. Itsellänikin tällainen ongelma.. aina seksin jälkeen voisin harrastaa sitä vaikka kaksi päivää putkeen, mutta juuri sillä h-hetkellä olen jotenkin jännittynyt.

Onhan rakastelu aina rakastelua sanan varsinaisessa merkityksessä vasta, kun toisen osapuolen tuntee paremmin ja kun yhteinen luottamus ja rentous on saavutettu.

Mutta itsellä ainakin on vuosien varrella ollut niin, että jos jotain miestä on todella halunnut ja tämän lopulta saanut, niin kyllä se on ollut melkoista kyytiä heti kun on itse asiaan päästy. Mutta näihin asioihin tarvitaan kaksi osapuolta - himoa ja halua molemmin puolin ja rentoa asennetta. Turha tätä asiaa on kaunistella.

Mutta onhan tuossa naimisen "harjoittelussa" omat hyvät puolensa, joten jos intoa riittää jatkaa treenausta, niin anna mennä vain.

Mielestäni seksi ei voi olla kovin kummoista jos ei kumppania tunne, ellei sitten satu käymään uskomaton tuuri ja todella tapanne sopivat hyvin yhteen. Toisen kehoa ja mieltymyksiä ei vain voi tietää ennen kuin siihen tutustuu ja niitä opettelee. Minun mielipiteeni on, että seksi käy aina vain paremmaksi, mitä pidempään suhde kestää. Kunhan molemmat ovat samalla mielialalla liikenteessä eivätkä kyllästy uusien asioiden kokeilemiseen ja jää vain tyytymään nykyiseen. Ainakaan pitkäksi aikaa...

Veikkaisin, että miehelle se ensimmäinen kerta on helpommin "tajunnan räjäyttävä" kokemus kuin naiselle. Näin oli oman kumppanini kohdalla ainakin. Hän tuli, näki ja voitti... Melko nopealla tahdilla vielä. ;P Itse jäin ihan puolitiehen ja olin haluista huolimatta melko jännittynyt. Ja me olimme siis himoinneet toisiamme jos kuukausia ennen ensimmäistä tilaisuutta "toteuttaa itseämme". Sama ongelma jatkuu nyt jokaisella "ensimmäisellä kerralla" kun elämme kaukosuhteessa. Itse olen ehkä yliodottavaisella kannalla ja jännittynyt kaikesta odotuksesta, enkä ikuna saa edes. Vaatii aina muutaman lämmittelykerran, kunnes "koneet lähtee käyntiin" kunnolla. :D

sain kans pitkään himoitsemaltani mieheltä, mut homma jäi omalta osalta puolitiehen.Tiesin sen kyllä etukäteen, etten uskalla relata ihan täysin uuden tyypin kaa. Mutta siitä eteenpäin himo on vaan kasvanut ja uusiks pitää ottaa.En usko et sil on mitään tekemistä minkään kemioitten kanssa.