SRK:n puheenjohtaja Olavi Voittonen on kieltänyt kirjoittajia kirjoittamasta synninpäästöä hartauskirjoitukseen. "Emme julista hartauskirjoituksissamme suoranaista synninpäästöä, sillä usko tulee kuulosta."
http://www.srk.fi/index.php?p=paivamiehen_uudet_hartauskirj
Asiasta on vilkas ja asiallinen keskustelu Mopin palstalla:
http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/viewtopic.php?t=963&start=0
http://www.srk.fi/index.php?p=paivamiehen_uudet_hartauskirj
Asiasta on vilkas ja asiallinen keskustelu Mopin palstalla:
http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/viewtopic.php?t=963&start=0
Vastaukset 70
Vanhimmat
Raattama kirjoittaa yhdessä kirjeessään;
''On ollut tinka siitä, tuleeko sekä kuullusta, että luetusta sanasta autuaaksi - kyllä luetustakin sanasta tulee autuaaksi ''.
Siis näin se muuttumaton vl-oppi on muuttuu.
No - Raattama olikin Raamatullisempi.
Raamattu useassa kohdassa - mm. ilmestyskirjan alussa todistaa tästä; '' ''Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne jotka kuulevat tämän profetian sanat… ''
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30872-2
Olavi rukka eksyksissä.
Liekö Jumala paaduttanut ja sokaissut lopullisesti katumattoman hoitomiehen !?!
Luin itsekin eilen illalla Mopin palstalta sama jutun.
Otsikkoni oli; "todella hämmästyttävää"!
Tulisi kai olla: "En hämmästy ollenkaan"! Eli, hedelmistään puu tunnetaan.
Tätä Jumalan Sanan väärentämistähän on tapahtunut jo aivan niistä 70-luvun hoitokokousvuosista lähtien.
Muutokset ovat vain peitetty - varovaisella ujuttamisella, ellen sanoisi "muljuttamalla", niin että on vaikea erottaa sitä oikeasta Jumalan Sanasta.
Viimeinkin alkavat SRK:n hoitomiehet paljastaa karvansa.
Muistan jo lapsesta asti, kun äiti meille luki Lasten Siionia. Siellä oli paljon lapsen mieltä kiinnostavia kauniita ja opettavaisia kertomuksia. Oli myös lasten kirjeitä toimittajasedälle.
Niin lasten kirjeisiin vastauksissa, kuin myös kertomuksiin kuului tärkeänä osana tämä: "Uskokaa te pienet lapset kaikki kiusaukset ja epäilyt anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä."
Näin on ollut jo Lutherin ajoista asti - syntejä on voinut saada anteeksi myös luetusta sanasta.
Näin on ollut aikoinaan myös Päivämies lehden kirjoituksissa.
Ei voi muuta kuin valittaa, samalla kun toivoisin, että itse kukin SRK:n vl alkaisi toden teolla miettiä ja tutkiskella - minne on jouduttu?
Trev. Alpo
...ylin hallinto on tällainen - SRK:laisessa uskossa.
Numero yksi: Saara äiti
Numero kaksi: Hengenhaistelijat
Numero kolme: SRK:n johtoporras
Numero neljä: Hoitomiehet
Numero viisi: Urkkijat
Numero kuusi: Jumalan Sana, Luther, Laestadius ym.
Terv. Alpo
Raattamakin oli harhaoppinen ja eriseurainen.
siitä vaikuttaako Pyhä Henki puhelimen kautta kuunnellussa Jumalan Sanassa?
Entä radion kautta kuullussa?
tarkka sanamuoto ja nuotinpaino, jolla päästösanat pitää sanoa - muuten niillä ei ole tehoa.
Taitaa tulla uudet 'OLLIN OPIT' voimaan !
Jo on puheenjohtajalla opea nousu, puheenjohtakjasta taivaan isäksi alle puolessa vuodessa.Lainaus Mopin palstalta:
Jaakko:kyse on rakkaasta veljestä, jonka Jumala on kutsunut sananpalveljan tehtävään, kyllä silloin aivan sydämen palava halukin kuunnella ja kysellä, josko sillä taivaallisella Isällä olisi minullekin jotain.
jonka unohdit ehkäpä vain tietämättäsi;
ja jonka voi nähdä vain uskolla:
Jeesus Kristus, elävä Jumalan ainoa Poika.
Myönnytyksenä tosin myönnettäköön ja varmaankin aavistit myös, Hän itse hallitsee Valtakuntansa lapsi Saara äidin rakkaudella.
Tarkennukseksi ja tiedoksi sille osalle vl-uskovaisia joille oman herätysliikeken historia on jäänyt vieraaksi. toteuttamiseksi aina kuolemaansa asti 1861.
lars Levi Laestadiuksella, lestadiolaisuuden perustajalla, oli useita avustajia. Tärkein heistä oli Johan (Juhani) Raattamaa (1811-1899). Raattamaa oli katekeetta eli opettaja, ja hänestä tuli Laestadiuksen kuoleman jälkeen liikkeen keskeinen johtaja. Häntä on kuvattu lestadiolaisten «vihkimättömäksi piispaksi», sillä hän oli taitava innostamaan, suunnittelemaan ja johtamaan herätystyötä.
Hänen johtajan asemansa oli kiistaton, ja hän piti liikkeen koossa kuolemaansa saakka. Tosin jonkinlainen ero kehittyi jo Raattamaan eläessä toisaalta Suomen Lapin ja Ruotsin Tornionlaakson ja toisaalta Pohjois-Ruotsin länsiosien välille. Ryhmiä ruvettiin nimittämään itä- ja länsilestadiolaisiksi. Ensinmainittua sanotaan usein avoimemmaksi ja evankelisemmaksi kuin toista, jota luonnehditaan sisäänpäinkääntyneemmäksi jyrkemmäksi.
Raattamaan kuoltua alkoivat seuraavat hajaannukset Suomessa, 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Lestadioalisuus on osoittautunut erittäiin hajaannusalttiiksi hengelliseksi liikkeeksi. Tänä päivänä on olemassa kaikkiaan 19 eri lajia lestadiolaisuutta.Osa ryhmistä tuomitsee kaikki muut helvettiin. Muut ulossulkeva kanta on esimerkiksi suurimmalla ryhmällä, SRK-vanhoillislestadiolaisilla.
Järkyttävää henkilönpalvontaa.
Olavi Voittonen oli hoitokokousten vuosina yksi ylimielisimmistä hoitomiehistä, suorastaan pilkallinen ja väheksyvä muita kanssaihmisiä kohtaan. Nyt hän on saavuttanut aseman jota on vuosikymmeniä tavoitellut.
Hieno juttu!
Tunnettu tutkija kansainvälisestikin tämä Heikki Räsänen, joka on tehnyt tuon Rosoisen Raamatun.
Taidanpa ostaa sen itserlleni joululahjaksi.
ja selittää, niin pian ovat SRK:n puh.joht. ja itse SRK jumalan asemassa. Tähän jatkoksi voisi ilkeämielisesti kysyä, kumpi on . .. ja kumpi ... ..? Pyhä Henkihän on jo omittu "vain meille".
..eriseuranen !
kaikkivaltiuden ja Pyhän Hengen työn kieltämistä.
Mitä mieltä olette siitä, kun Abraham oli kauan ollut uskomassa, mutta hänet ympärileikattiin vasta vanhemmalla iällä.
Onkohan Jumala niin pikkumainen? Oliskohan mahdollista, että Jumala johdattais tuota uskovaa ihmistä itse. Jumala on nimittäin antanut katuvalle uskon jo ennen, kunhän edes pyytää syntejään anteeksi. Tämä unohdetaan saivarreltaessa näistä. Lisäksi hänelle tulee halu kristittyjen seuraan.
Tuo jälkimmäinenkin on jo uskon hedelmää. Älkää saivarrelko!
AamentA vastaa veljen todistus. Samalainen kuva minullakin on suuresta johtajasta josta Jumala on heti seuraava.
SRK näyttää omat arvot.
Olavi Voittosen sanat:" Emme julista hartauskirjoituksissammme suoranaista synninpäästöä, sillä usko tulee kuulosta." voidaan kyseistä ajatusta tarkastella esim seuraavasti:
Me ( = joukko, joka jätetään arvailujen varaan), jotka kirjoitamme hartauskirjoituksia, emme voi kirjata evankeliumia samoin sanoin kuin me sitä julistamme puheissamme.
Jotta evankeliumi toteutuu, on kuulijan eli uskojan siten "pakko olla paikalla", puheittemme ulottuvilla. Sairaat, raajarikot ja rammat saavat em syystä väistyä pyhien puheittemme tieltä, sillä heille ei kuulu samat evankeliumin sanat kuin kuuleville, ts kuuloetäisyydellä oleville =(
Kun vertaa yllä olevaa OV:n lausetta vaikkapa Jesajan ymmärrykseen:"Ja nyt, näin sanoo Herra, joka sinun, Jakob, loi, ja joka sinun, Israel, teki: älä pelkää; sillä minä olen sinun nimeltäs kutsunut, sinä olet minun. Sillä jos sinä vesissä käyt, niin minä olen tykönäs, ettei virrat sinua upota; ja jos sinä tulessa käyt, et sinä pala, ja liekin ei pidä sinua sytyttämän. Sillä minä olen Harra sinun Jumalas..." (Jes43:1-3), ei voi kuin ihmetellä kyseisten kirjoittajien täysin erilaista käsitystä evankeliumin armosta.
Miksi Raamattua on lainkaan kirjoitettu, jos kirjoittu sana elää vain niissä sanoissa, jotka ihminen elämänsä aikana kuulee? Tai miksi Jeesus vetoaa ennen kirjoitettuun Jumalan sanaan, jos kirjoitetulla sanalla olisi puheen rinnalla olematon merkitys?
Mutta senhän ymmärtää kun ''Ei tässä raamatuita tarvita '' hoitomies on asialla !
Luin Mopin palstalta: Kyseessä ei olisikaan Olavi Voittosen henkilökohtainen kielto. SRK:n julkaisujen toimitusneuvosto teki 90-luvun alussa päätöksen karsia synninpäästöt pois lehtikirjoituksista. Julkisesti päätöksestä ei tiedotettu kirjoittajille eikä lukijoille.
mopin palstalta - viitsisitkö kopioida ! Kiitos etukäteen !
Tähän se lahkohenki viimein vie.
Heitetään kristityitä helvettiin ja istutaan itse kannen päälle.
Apostoli puhuu sydämen kuulemisesta. Senhän selittää jatkolausekin: "ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta".
----------
Näin ei-VL:nä sanoisin vielä:
Ei esikoisuus mitenkään ole voinut erota lestadiolaisuudesta, kun se on ollut samaa alusta alkaen.
Todellisuudessa opetuksen eriytymistä on tapahtunut saman liikkeen sisällä ja nämä suunnat ovat lähteneet eri teille.
Sama tapahtui vanhassa kirkossa, kun ortodoksit ja lännen katoliset pikku hiljaa eriytyivät.
ei kuitenkaan ole totta se, että toinen olisi lakannut olemasta kirkko ja menettänyt evankeliumin, tai että toinen olisi eronnut toisesta. Rakkaus vain suuntien välillä loppui.
Me esikoiset näemme paljon outoa laillisuutta SRK:ssa.
Sitä emme voi käsittää, että synninpäästö sidotaan yhdeen tiettyyn lauseeseen kuin johonkin mantraan.
Koko saarna on yhtä synninpäästöä, samoin ehtoollisen jaettassa selebrantin eli papin sanomat sanat. VeeÄllille nämä sanat eivät kuitenkaan kelpaa (sinun edestäsi annettu) vaikka vieressä polvistuva esikoinen uskoo ne Jumalan armon lupauksina.
VeeÄllille pitää olla vielä "päästösana". Kamalaa jumalansanan halveksuntaa.
No, en tätä sillä kirjoita, että mielenne muuttaisitte.
Kiitos Sinulle siitä !
ollaan paljon selvemmillä vesillä, kuin vahoillisuudessa. Olkoonkin, että teillä on harha Lapin vanhinten( ja "esikoisseurakunnan") asemasta. Jumalan rauhaa toivottaen, Satakielinen
Vanhoilliset ovat siirtäneet Lapin Ouluun, siinä karkea ero.
Opillisesti emme ole noin pahasti etääntyneet luterilaisesta opista, vaikka työtä sen eteen voimakkaasti tehdään. Se on paradoksi, kun vanhoillisilla on aina ollut liuta pappeja. Mutta, esikoiset eivät ole niin pitkään rakentaneen Siionin muuria taivaaseen asti.
Esikoisissa on sitä henkeä nyt, vaikka se ei vielä ole mennyt kaikkiin täydestä.
Ilmeisesti esikoisissa on sallittu tietty heterogeenisyys. Hoitokokouksetkin ovat tuntematon käsite. Seurakuntaopista on opetettu ristiriitaisellakin tavalla, ja se on hyväksytty. On siis päästetty muitakin taivaaseen. Vanhoillisia on mielellään tervehditty jumalanterveellä, mitä nämä eivät ikinä tekisi.
Mopin palstalla perustellaan erittäin hyvin, miksi Olavi Voittosen oppi on väärä. En toista siellä esitettyä. Onhan avaaja laittanut linkin mopin palstalle.
Muutamaa perustelua tai arvausta - miksi? - en sieltä löytänyt:
1. Onko Olavi Voittosen tarkoitus tällä tavoin korottaa puhujien yksinvaltaa synninpäästön julistajina?
2. Mitätöikö hän näin tarkoituksellisesti muiden uskovien julistaman synninpäästön?
3. Eikö hän ymmärrä sitä, että kirjoitettu teksti muuttuu uskolla omistettuna todeksi?
4. Eikö hän oivalla edes sitä, että ääneen luettu kirjoitus muuttuu kuulluksi?
Hänen kieltonsa ei ole Jumalasta. Lisäksi Olavi Voittonen osoittaa kiellollaan oman ymmärryskykynsä laadun.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Olavi Voittonen ja Päivämies-lehti ovat levittäneet epäluterilaista käsitystä tässä asiassa. Harhaluulo näyttäisi kuitenkin olevan huomattavasti laajempi SRK:ssa.
SRK:n julkaisuja linjaava toimitusneuvosto on tehnyt jo 1990-luvun alussa päätöksen siivota synninpäästö-ilmaukset pois lehtikirjoituksista.
Julkaisuneuvosto ei kuitenkaan tiedottanut tästä päätöksestä kirjoittajille eikä myöskään lehtien tilaajille.
Tämä linjapäätös on siis jo yli 17 vuotta sitten tehty- Mitä siihen aikaan lienee SRK:n johtokunnassa tapahtunut kun näin voimakkaaseen ratkaisuun päädyttiin?
Asiasta kirjoitti nimimerkki "Jairus", ja sitä kommentoi nimimerkki "Pölyttyyt":
http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/viewtopic.php?t=963&postdays=0&postorder=asc&start=24
suuren ihmisjoukon kollektiivipäätös, mutta huomasit varmaan, miten typeräksi se osoittautuu muutamalla talonpoikaisjärjen lauseella?
Me vastaamme sanoistamme tässä ja nyt. Mitä tahansa yhteistä päätöstä ei tule hyväksyä. Hyväksyttiinhän Saksassakin arjalaisten paremmuutta ja juutalaisten pahuutta koskeva oppi. Mitkä olivat tuon sokean uskon seuraukset? Perin tuhoisat.
Kyllä Olavi Voittonen nyt vastaa omasta pimeästä opetuksestaan. Sitä vastaan on noustava. Sitä emme saa hyväksyä.
Vastuu on niillä kirjoittajakurssilaisilla, jotka istuivat siellä Siikatörmällä kuuntelemassa Voittosen teesejä.
Miksi he eivät nostaneet tätä asiaa esiin kriittiseen keskusteluun?
Luulisi jokaisen uskovaisen ymmärtävän, ettei synninpäästön kielto ole kristillisyyden mukaista! Eikö kellään vl-uskovaisella enää ole omaatuntoa mukana?
Tämä on ihan hullua: uskovainen herätysliike kieltää synninpäästön julki kirjoittamisen!!
Miksi kirjoittajakurssilaiset eivät kritisoineet Olavi Voittosen väärää oppia?
Mielestäni se on voinut johtua siitä, että kaikilla ei ymmärrys riittänyt erottamaan koko samakkoa. Tai ne, jotka sen ymmärsivät, ymmärsivät seurakunnasta sitomisen pelossa vaieta ja olla kritisoimatta SRK:n ylijumalaa.
Olen seuraillut palstalla esiintyviä nikkejä, joko rekattuja tai muita.
Silloin tällöin kaikuu korvissani "satakielisen sointu".
Vasta nyt olen ymmärtänyt, että hän onkin esikoislaestadiolainen.
Kuka siis pystyy hänet tuomitsemaan eriseuraiseksi?
Onhan hänellä Pyhään Bibliaan perustuva uskon käsitys.
Olin sanomassa, että olin menemässä lankaan.
Ei silti, koska satakielisen vastaukset ja viestit ovat olleet sitä oikeaa Jumalan Sanaan perustuvaa uskoa - kaikessa.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi".
Etsikää siis Jumalan Valtakuntaa. Ehkäpä löydätte sen arvaamattomasta paikasta.
Huomatkaa tämäkin.
Laestasdiolaisuus tuomitsi aikoinaan, kuten jälkeläisetkin, suoraan helvetin kirnuun
Jopa esikoisetkin.
Oletpa tosi viisas, jos pystyt tuomitsemaan esikoisetkin helvettiin.
Onhan heidän keskuudessaan säilynyt puhdas, Jumalan Sanaan perustuva oppi.
Siis - älkäämme tuomitko esikoisiakaan helvettiin.
Ajattelemisen aihetta monelle, ns. uskovaiselle.
Jrt. Alpo
kirjoittaa ylemmällä oksalla.
Alpomurberger
Miksi et liittänyt viestiäsi sinne?
Muutoin olen kanssasi samaa mieltä siitä, että uskovaisuus ei ole sidottu SRK:hon kuuluvaan rauhanyhdistykseen, ortodoksiseen, katoliseen, anglikaaniseen, tai evankelisluterilaiseen kirkkoon, esikoislaisuuteen tai mihinkään muuhunkaan uskonsuuntaan, kirkkoon tai vapaakirkkoon.
Usko on sidottu yksin oikeaan sydämen uskoon. Uskovan tunnistaa siitä, että hän kilvoittelee hyvän oman tunnon säilyttääkseen syntiensä pois panijana ja että hänen uskonsa on Jumalan sanan mukainen. Hänellä on armoevankeliumi kaikkia syntejään katuvia kohtaan. Nämä ovat oikean uskon tunnistamisen parhaita merkkejä.
En ole esikoislestadiolainen, vaikka arvostankin monia heidän opetuksensa piirteitä.
Taustani on Rauhanyhdistyksessä. Siitä erosin 1985, koska en hyväksynyt jo 10 vuotta kestäneitä hoitokokous-sotkuja. Olin milloin itse hoidettavana, milloin taas hoitamassa jotain sieluparkaa.Itseäni ei koskaan todettu varsinaisesti "väärähenkiseksi", eikä voitu myöskään esittää elämäntavassani olevan kristitylle vieraita aineksia. Säästyin siis raatelulta ja erottamiselta. Uskonelämäni kuitenkin kuivettui. Tiesin SVR:n toiminnasta, mutta minut oli niin hyväksi peloteltu heidän "eriseuraisuudellaan", etten uskltanut mennä sinne seuroihin.
Myöhemmin asioita perusteellisesti tutkittuani huomasinkin, että se joukko, joka on SRK:n, oli mennyt eriseuraan ja pahasti pieleen.
Nyt kysyisinkin, onko SVR vielä olemassa, onko sillä toimintaa Suomessa (Oulun seutu), vai rajoittuuko heidän toimintansa Ruotsiin ja Amerikkaan? Kaipaan hengellistä kotia.
Hyvä Satakielinen, vastaan sinulle, vaikken olekaan Alpo. Kysymäsi SVR on vielä olemassa. Toimintaa on Oulun seudulla sekä Ruosissa ja Amerikassa. Suomessa ja Ruotsissa seuroja järjestetään muutaman kerran vuodessa. SVR julkaisee Armon ja rauhan tervehdys nimistä lehteä (joka pitäisi löytyä Oulun kaupungin kirjastosta). Lehti ilmestyy kerran kuussa. Lehdessä ilmoitetaan tulevista seuroista. Oulun seuroista ilmoitetaan myös seurakunnan Rauhan tervehdys-lehdessä.
Varmaan uskokin. Tyhjästä se ei tule koskaan. Usko on opittua Raamatunkin mukaan.
Filippiläiskirje:
4:9 mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
1.Tessalonikalaiskirje:
4:1 Sitten vielä, veljet, me pyydämme teitä ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa, että te, niinkuin olette meiltä oppineet, miten teidän tulee vaeltaa ja olla Jumalalle otolliset, niinkuin vaellattekin, siinä yhä enemmän varttuisitte.
4:9 Veljellisestä rakkaudesta ei ole tarvis teille kirjoittaa; sillä itse te olette Jumalalta oppineet rakastamaan toisianne;
2.Tessalonikalaiskirje:
2:15 Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.
Hebrealaiskirje:
3:10 sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään'; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni;
1.Johanneksen kirje:
2:13 Minä kirjoitan teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä kirjoitan teille, nuorukaiset, sillä te olette voittaneet sen, joka on paha. Minä olen kirjoittanut teille, lapsukaiset, sillä te olette oppineet tuntemaan Isän.
2:14 Minä olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen, joka on paha.
3:16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
4:16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
Tämä onkin mielenkiintoinen asia.
Tosin kaikki kohdathan voidaan selittää
4:9 mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
Olette siis oppineet kuinka pyydän anteeksi
syntejäni ja nähneetkin kun istun puhumassa
teille jne... ne siis pitäkää.
Tosin tällä alueella on vaara 3 kyynärän oppi.
Esim:
Kristus on vain siellä missä 2-3 on koolla
hänen nimessään. Joten krtukselta ei voi
rukoilla mitään muuta kuin toisen ihmisen kanssa.
Pyhä Henki vaikuttaa missä ja milloin tahtoo
sitä ei voi sitoa mihinkään. Joku tulee
heräämykseen lukemalla toinen kuuntelemalla
uskottoman papin saarnoja kolmas miten tahansa.
Mutta näihin aina liittyy että sitten hän tämä
herännyt hakeutuu uskovaisten seuraan.
Seurakuntaan jossa vanhurskautus tapahtuu.
Seurakunta on Jumalan Valtakunta. Ja Jumalan
Valtakunta on syntien anteeksi saamisen valtakunta. Siis
Jumalan Valtakunta = Syntien anteeksi saaminen.
Tosin Voittosen kommentti on pikkuisen omituinen.
mutta niinhän on sanottu ja saarnattu ja sen
uskon että Päivämiehen / Siionin lähetyslehden teksti ei ole Jumalan sanaa. Myös että Rauhan Yhdistys ei ole Jumalan valtakunta. Myös että SRK ei ole Jumalan valtakunta.
Missä on ihminen siellä on virheetkin !
Emme ole kuulleet aikoihin mitään yhtä päätöntä Raamatun tulkintaa kuin tämän: herätysliike on sensuroinut synninpäästön omista julkaisuistaan!
Me olemme hämmästyksestä äimän käkenä.
Todella outoa. Vanhoillislestadiolaisuus muttuu aina vain omituisemmaksi. Sen opetus on todella kaukana ev.-lut. kirkkomme Raamatun tulkinnasta.
Ei kannata olla hämmästynyt mistään, mitä he tekevät. Eikä heitä kannata ojentaa, eikä neuvoa, koska he ovat erehtymättömiä!
Tämä aloitus lienee yksi mitättömimmistä hälyn aiheista.
Lukekaa linkki http://www.srk.fi/index.php?p=paivamiehen_uudet_hartauskirj
"Voittonen muistutti myös kirjoitetun ja puhutun Jumalan sanan erosta:
Emme julista hartauskirjoituksissamme suoranaista synninpäästöä, sillä usko tulee kuulosta."
Synninpäästö on KUULLUSSA ja uskotussa Jumalan sanassa.
Lisäksi Voittonen sanoi, "emme julista", kun taas aloituksessa luki "SRK-kielsi".
Voittosen ajatus on tuossa asiassa aivan vl-opin mukainen. Lukemalla SRK:n kirjallisuutta ei saa syntejä anteeksi, vaan kuulemalla synninpäästön toiselta uskovaiselta. Ilmaisu voisi kaivata hiomista, mutta oikein oli asiasisältö.
Jos kirjoitetaan esim. seurapuhe, niin luonnollisesti se kirjoitetaan synninpäästöineen niin kuin se on puhuttu.
Miten käy sille ihmiselle, joka menettää kuulonsa ja on kuolemaisillaan. Jos hän ei ole ehtinyt oppia kuurojen kieltä ja kirjoittaa paperille, että haluaisi uskoa synnit anteeksi. Miten se tapahtuu?
jos keskustelupalstalla jollekin tulee synnintunto ja haluaa pyytää anteeksi, eikö sitä saa saarnata kirjallisesti?
Kyllä synninpäästö tulee saarnata niin kauas kuin "sana" kantaa, olkoonkin se sitten vaikka kirjoitettuna, se ei vähennä anteeksiantamuksen -voimaa, jos sen Jumalanlapsi julistaa. Tärkeintähän siinä on vastaanottajan sydän, haluaako hän uskoa siitä "sanasta".
Kyllä vanhoissa kirjoitukissa oli monestikin synninpäästön-julistus. Kuinka se ravitsee niitäkin ihmisiä, jotka eivät seuroihin pääse.
että SAA!
kättenpäälle panemisen kautta tai kirjoitettuna; tärkeintä, että hän ottaa sen sydämellään vastaan. Tietysti voi todeta, että "ethän kysyjä nyt vain saivarrellut?"
Tuossa asiassa Voittosen näkemykset ovat oikealla linjalla. Sen vuoksi asia on helppo tulkita myös teille.
Vaikka puhutaan kuulemisesta, niin tämä kuuleminen on ennen kaikkea sydämen kuulemista ja sydämen asettamista vastaanottamaan Jumalan sanaa. Kuuleminen voi tapahtua vaikka viittomalla. "Kuulemiseen" tarvitaan ennen kaikkea uskovaa sydäntä. Lapsi, jonka Jeesus asetti uskon esikuvaksi, ei myöskään tarvinnut viittomista tms. "luonnollisia" korvia.
"Konkreettinen" esimerkki voisi olla vaikka räjähdysonnettomuudessa kuulonsa menettänyt ihminen on sairaalassa. Sinne saapuu uskovainen ihminen ja hän näyttää loukkaantuneelle lappua, jossa lukee, "haluatko uskoa epäuskosi ja kaikki synnit anteeksi?". Hänelle voidaan saarnata kaikki anteeksi, mikäli hän vastaa (tai ilmaisee muutoin halunsa). Niin...vastaus on tosiaan tultava ja tajuttomalle asiaa ei voi kirkastaa!
Jos loukkaantuneella olisi lappu tyynyn alla, ja hän lukisi sieltä "anteeksiantamusta", niin parannus ei ole vl-opin ja Raamatun mukainen.
Anteeksipyyntö voi siten tapahtua vaikka paperilla, mutta anteeksiantamus tulee vain SUULLISESTA SAARNASTA! Anteeksiantamus tulee kuitenkin Jumalalta, joten mikään leikittely lappujen kanssa ei pahenna ainakaan sovinnon saarnaajaa, mutta leikkijän tunto voi paatua.
Onko täällä niin puhuttelevat keskustelut, että herää synnintunto?
Täällä keskustelupalstalla ei voi saada parannusta epäuskosta! Parannus tarvitsee ihmisen välille. Ei voi juoda elämän lähteestä Internetin välistyksellä.
Jos taas on loukannut kirjoituksillaan toista ihmistä tällä palstalla, niin sen voi pyytää anteeksi myös tällä palstalla. Se on silloin anteeksiannettu. Miksikö? Koska anteeksi on pyydetty niin laajasti, kuin se pahennusta aiheutti! Silloin anteeksianto on myös kirjallinen. Ydin ei siten ole kirjoittamisessa tai kirjoituskiellossa. Voimattomia sanoja on turha kirjoitella ja tätä Voittonen tuo esille.
Tulee saarnata se on totta. Saarnaaja on kylvömies...! Kylväjä ei ole mitään, vaan se, joka kasvun antaa.
Luetussa sanassa ei tuota kasvua ole, mutta siemen on.
Vanhojen kirjoitusten "synninpäästöjulistus" lohduttaa lukijaa. Lohdutus on eräs evankeliumin tehtävä ja Raamatun mukainen. Siten asialle ei voi "täyskieltoa" asettaa, mutta se voi johtaa helposti virheelliseen anteeksiantamuksen käsitykseen. "Emme kirjoita" voisi kuvata sanoilla "emme johdata väärille jäljille".
Kun muistan muita kirjoituksiasi, enpä olisi uskonut lukevani sinulta tuollaista tekstiä. Noin yksinkertaisen rajaavaa ja Jumalan töitä mitätöivää!
Tarkoitatko, että vain vl on kelvollinen saarnaamalla julistamaan evankeliumia pyytäjälle uskoon pääsemiseksi. Ja sekin pelkästään äänellisesti? Ehkä joku vl-hoitomies on paras siihenkin? Tulee puhdasta jälkeä?
Arvasin, että pidät esim. Voittosen sanoja voimallisina. Hän onkin hyvä esimerkki! Vai onko Sinulla selvä hengenerottamisen lahja, että tiedät, kenen kautta oikea voimallinen päästö tulee? Vai kelpaako siihen kuka tahansa vl?
Voimattomat sanat eivät tarkoittaneet Voittosta, tai muutakaan puhujaa. Arvasit siis väärin!
Jumala on laittanut anteeksiantamukseen voiman ja se voima on Jumalalta eikä saarnaajalta. Huomaa ero Jumalan ja Voittosen välillä!
Monia SRK:n ohjeita olen kritisoinut, mutta en hyväksy sen varjolla Voittosen asiatonta arvostelua.
eriseura lähtenyt siitä, että alettiin rajoittamaan anteeksiantamusta. Oliko se esikoiset.
Ja toinen kerta hoitokokouksissa. Ei annettu synninpäästöä, vaikka hoidetut kyynelillä anoivat sitä .
Nyt kolmas kerta, vain tietyllä tavalla saarnattuna se on oikein, enää ei riitä, että saarnaaja on itse vl-uskossa.
Se joukko on kuihtunut pois pelkäksi lähetysyhdistykseksi. Esikoisten joukko sen sijaan on melko suuri ja aktiivinen.
Onko sinun tiedossa tälläisiä, jotka on leikitellyt lappujen avulla, haluan rehellisen vastauksen.
tapahtuva siunaaminen anteeksiantamuksen sanoilla?
Tai radion välityksellä?
Pystyykö uskomaan, jos ei käy seuroissa?
Tiedän monia, jotka eivät pysty menemään seuroihin, koska kokevat sen liian ahdistavana, johtuu hoitokokous-ajoista, joista heille jäi pysyvä ahdistus, joka tulee pintaa ry:llä.
"Tarkoitatko, että vain vl on kelvollinen saarnaamalla julistamaan evankeliumia pyytäjälle uskoon pääsemiseksi. Ja sekin pelkästään äänellisesti? Ehkä joku vl-hoitomies on paras siihenkin? Tulee puhdasta jälkeä?"
Trim Cat unohti vain kertoa, että tuo mitä hän kirjoitti, pätee ainoastaan vl-synninpäästössä, johon tarvitaan aina fyysisesti joku toinen vl. Vl-hoitomieskin kelpaa tähän tehtävään.
Tiedossani ei ole, että kukaan olisi leikitellyt lappujen kanssa. Miksi kyselet tuollaista?
Tekstitys on eräs keino toimittaa asioita eteenpäin. Tarkoitus oli selventää anteeksiantamuksen sanoman viestintämenetelmien eroja.
On täällä keksitty mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä, että saako näin ja näin anteeksi. Halusin kiertoa asian mahdollisimman ymmärrettävästi ainakin kirjoituksen osalta.
Jos lukemalla arvelee autuuden löytyvän, niin lappujuttu ei ole kaukana lukemisesta. Jos aiheena olleesta hartauskirjallisuudesta saisi lukemalla syntinsä anteeksi, niin miksei saisi silloinkin, kun kirjasta on synninpäästön sisältävä sivu taskussa?
Noihin en tietysti löydä mistään painettua dokumenttia, joten niihin saisi vastata viisaammat.
Osaltani ajattelen, että puhelimessa voi saarnata tutulle uskovaiselle synnnit anteeksi. Parannuksen tekeminen puhelimessa ei oikein käy..?
Radio tuo lohdutusta sydämelle, mutta anteeksiantamusta ei. Näitä vastauksia ei ole sitten punnittu SRK:ssa!
Joku pystyy, mutta useimmat eivät. Äänellinen anteeksianto on avainasemassa. Mielestäni sähköisessä muodossa anteeksiantamus ei suostu kulkemaan. Tutulle puhelun arvioisin toisenlaiseksi. En halua alkaa aitaamaan ja rajaamaan asioita näin.
Seuroissa käynti ei tee ihmistä autuaaksi. Osaltani olen pyrkinyt selvittämään noita hoitokokoustapauksia, mutta asiat eivät ole minun varassa.
Jos nimesi ei olisi näkyvissä, en ikinä uskoisi, että sinä saivartet syntien anteeksisaarnaamisen kanssa kuin pahin paavin katolilainen!
Uskomatonta pilkunnussimista ja uskomisen monimutkaistamista!
Tuollainen saivartelu kaikenmaailman puhelinten ja kirjeiden kanssa, on todella outoa. Ehkä hän on yksin kelvollinen saarnaaja, on ainakin satayksivarmasti puhdas pesijä! Kuten hoitomiehetkin! On siis pakko kuulua veeälliin, että Jumalan Työ voi tapahtua? Jotta ihminen pääsee osalliseksi Armosta ja pelastuksesta. Olen pettynyt, vaikka en ole kerjäämässä hänen anteeksiantosiunaustaan. En tunne siihen tarvetta enkä halua. Ennemmin menen kauemmas.
varmemmalta, että vl-tieltä yksinkertaisimmat eksyvät. Jokainen puheenjohtaja piirtää oman puumerkkinsä vl-oppiin. Koko joukko on vähitellen eksyksissä.
Kun vielä ennen 90-lukua kelpasi synninpäästöksi v-lestadiolaisuudessa kirjoitettu sana, niin nyt uusi puheenjohtaja kaivoi esiin jo 90-luvulla penkkiläisille tuntemattomana päätöksenä pysyneen armoneuvon; synninpäästöä ei enää laiteta ns. toimittajien teksteihin. Sellainen synninpäästö ei olekaan nyt 2007 enää pätevä.
Tästä uudesta ohjeistuksesta seuraa, että ry:lle pitää mennä vl-synninpäästöön, tai pyytää joku vl kotiin julistamaan vl-synninpäästö, jos esim. yksinäinen vaivassaoleva on estynyt menemästä seuroihin. Eipä auta lappuset, lippuset, Päivämiehet ja nettiseurat, ei,ei, mutta lähimmäisen valvomisestahan tässä onkin kysymys.
Kansankirkkoon kuuluvat vl:t käsittävät yleisin ripin ainoaksi oikeaksi synninpäästöksi, mutta vain vl:n suusta toiselle vl:lle.
Pysyitkö mukana? ;)
kuten Trim Cat, se on heidän uskonsa. Miksipä vetää siitä hernettä nenäänsä, Suomessa on uskonnonvapaus.
Uskon pysyneeni kärryilläsi. En tipahda helposti veneestäkään, koska en ole mikään eno vaan täti!
Toisinaan vl-tekstejä ei meinaa tajuta tai niissä ei ole mielestäni oikein mitään sisältöä, vain sanahelinää ja tuttuja tyhjiä sanoja. Niitä ne ovat minulle.
Kaipaan tuoretta ruohoa ja raikasta vettä, en mitään tunkkaista säilörehua ja seisonutta lätäkkövettä. Minun ruoansulatukseni ei sellaista kestä! Ehkä se hengissä pitää, mutta ei terveenä?
Pysyitkö mukana? ;D
Kyllä tiedän, miten vl:t ajattelevat tai ainakin luulevat, miten heidän pitäisi ajatella. Virallinen vl-opetus on tuttua minulle. Se ei niinkään, etteivät he itsekään sitä toteuta viimeisenpäälle käytännössä. Ja tuskin tekevät joka risauksesta parannustakaan? Haisee kaksinaismoralismilta ja itsekorotukselta.
En ota hernettä nenääni, niistän senkin kauemmas. Nenäni on sen verran arvokas, ettei sinne kaikista asioista kannata lisukkeita laittaa. Henkitys vaikeutuu. ;)
Miksi se usko menee vain korvien kautta? Kuulovammaisillahan sen melkein joutuu menemään silmien kautta viittomakielellä tai luettuna tekstinä. Eivätkö he kelpaa vl-uskovaisiksi?
Eikö tuosta "Helppo tulkita "kirjoituksestani saanut mitään irti?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000030963677