Joulun

>>Köyhien ja huono-osaisten toimeentuloa ei saa kiristää rikkaiden verohelpotuksilla.>Suomen veropolitiikka on viime vuosina muuttunut siten, että on siirretty palkkatyön verotukseen. Myös pienituloisia eläkeläisiä verotetaan liikaa, jopa enemmän kuin palkansaajia. >Pienyrittäjät maksavat myös kohtuuttoman suuret verot - ilman kehitys- ym. avustuksia, joita suurteollisuus saa. Arvonlisävero 22 % on EU:maiden korkeimpia. Hallitus korotti ensi töikseen energiaveroa, mikä aiheuttaa ahdinkoa pienyrittäjille ja lisää vuokria. Myös rintamiesmökeissä elävät eläkeläiset joutuvat miettimään muuttoa vuokralle tai palvelutaloihin. >Pääomatulojen verotus on vähäisempää kuin palkkatulon.>Varallisuusvero on poistettu kokonaan kaikkein veronmaksukykyisimmiltä. >Luovutusvoittojen ja myyntivoittojen verotus on pientä.>Kokoomuksen vaalitavoitteita oli sijoitustuottojen verovapaus. >Nyt hallitus on poistamassa kaikkein rikkaimmilta suomalaisilta perintöveron kokonaan, vaikka varallisuusvero heiltä on jo poistettu. >Tärkeää on muuttaa veropolitiikkaa siten, että verot peritään niiltä, joilla on veronmaksukykyä. Näin kertyneillä verotuloilla saataisiin paljon hyvää aikaan sosiaalitoimen puolella.

kommentteja kirjoitti:

>>Köyhien ja huono-osaisten toimeentuloa ei saa kiristää rikkaiden verohelpotuksilla.>Suomen veropolitiikka on viime vuosina muuttunut siten, että on siirretty palkkatyön verotukseen. Myös pienituloisia eläkeläisiä verotetaan liikaa, jopa enemmän kuin palkansaajia. >Pienyrittäjät maksavat myös kohtuuttoman suuret verot - ilman kehitys- ym. avustuksia, joita suurteollisuus saa. Arvonlisävero 22 % on EU:maiden korkeimpia. Hallitus korotti ensi töikseen energiaveroa, mikä aiheuttaa ahdinkoa pienyrittäjille ja lisää vuokria. Myös rintamiesmökeissä elävät eläkeläiset joutuvat miettimään muuttoa vuokralle tai palvelutaloihin. >Pääomatulojen verotus on vähäisempää kuin palkkatulon.>Varallisuusvero on poistettu kokonaan kaikkein veronmaksukykyisimmiltä. >Luovutusvoittojen ja myyntivoittojen verotus on pientä.>Kokoomuksen vaalitavoitteita oli sijoitustuottojen verovapaus. >Nyt hallitus on poistamassa kaikkein rikkaimmilta suomalaisilta perintöveron kokonaan, vaikka varallisuusvero heiltä on jo poistettu. >Tärkeää on muuttaa veropolitiikkaa siten, että verot peritään niiltä, joilla on veronmaksukykyä. Näin kertyneillä verotuloilla saataisiin paljon hyvää aikaan sosiaalitoimen puolella.

ERIARVOISTUMINEN

Käänne tasa-arvoistuvasta suunnasta eriarvoistuvaan alkoi Suomessa hiipien 1980- ja 1990-luvun vaiheessa, jolloin ylimmän kymmenyksen osuus kaikista tuloista kääntyi kasvuun.

Suuremmassa mitassa eriarvoistuminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, jolloin sekä tuloeriarvoisuus että tuloköyhyys lähtivät kasvuun.

Tulonjaon rakenteen eli desiilien tulo-osuuksien ja desiilien käytettävissä olevien reaalitulojen valossa merkittävin suunta on ollut tulohaitarin ylä- ja alareunan erkaantuminen, ennen muuta KAPEAN HUIPUN IRTIOTTO, kun siinä välillä tulonjakauma on pysynyt suhteellisen stabiilina.

Vuosina 1990-2002 kaikkien tulonsaajien reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %.
Alimmassa desiilissä kasvu oli 1,09 % ja ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %.

Yritysjohtajien tuloja ei verrata kotimaahan vaan amerikkalaiseen normiin. Suhde suuriin tuloihin, etenkin niihin joista maksetaan palkkaveroa (kuten optiotuloista), on usein pragmaattista. Vuoden 1993 veroreformin vaikutus HUIPUN IRTAANTUMIEEN oli RATKAISEVA. Tuolloin pääomatulojen verotuksessa siirryttiin ensin 25 prosentin, sitten 28 prosentin tasaveroon.

HUIPPUTULOJEN IRTIOTTO perustuu nimenomaan pääomatuloihin (osingot, myyntivoitot). PÄÄOMAVEROTUSTA KEVENTÄMÄLLÄ kansantaloudet ovat pyrkineet vastaamaan pääomien liikkuvuuteen ja verokilpailuun. Tuloksena on sietämätön ristiriita suhteessa palkka- ja sosiaalitulojen kovempaan verotukseen. PÄÄOMATULOJEN KEVYELLÄ VEROTUKSELLA voi olla myös investointitavoitteen vastaisia vaikutuksia. Ainakin osinkojen jako yltyi, kun niiden vastaanottaminen tuli kannattavammaksi.

Tulohaitarin alareunassa

Tulonjakoon (60 %:n rajaan) perustuva köyhyys ei paradoksaalisesti yleistynyt laman aikana, vaan laman jälkeisen voimakkaan kasvun aikana.
Tällä mittarilla meillä on köyhiä tai köyhyysriskissä eläviä reilut 11 %. 600.000 henkeä.

Miten vaihtaa kurssia?

Kurssinvaihtoon voi ajatella kahta erilaista linjaa (Kautto ym. 2006)
1. Tuloerojen kasvun pysäyttäminen...
Tuloerojen kasvua on mahdollista hillitä vero- ja sosiaaliturvapolitiikalla...
2. Toinen mahdollisuus on siirtää huomio tuloerojen kasvusta huono-osaisten asemaan, turvata heidän asemansa kohentuminen.

Edellä oleva teksti on lainausta akatemiatutkija Raija Julkusen raportista "Onko eriarvoistuminen väistämätöntä?"

Edellä mainitussa raportissa kirjataan myös mahdollisuuksia pienituloisimpien aseman kohentamiseksi:
1. Työttömyysturvan vähimmäistason korottaminen
2. Sidoksen purkaminen työttömyyden perus- ja ansioturvan väliltä tavoitteena vähimmäisturvan nostaminen
3. Pienimpien palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistäminn eli ns. välityömarkkinoiden luominen
4. Toimeentulotuen sitominen reaalisiin elinkustannuksiin
5. Verotettavan tulon alarajan korottaminen
6. Lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen etuoikeuttaminen suhteessa toimeentulotukeen
7. Kotihoidontuen muuttaminn osa-aikatyön mahdollistamiseksi
8 Terveydenhuollon maksukattojen uudelleenarviointi

Kelan tutkimusosastolta Pertti Honkanen ja Jouko Kajanoja ovat esittäneet kuuden kohdan ohjelman:
1. Etuuksien tasoa yhtenäistetään sitomalla ne täyden kansaneläkkeen määrään suoraan tai jollain kertoimella
2. Pienten päivärahojen ja muiden sosiaalitulojen verotusta kevennetään
3. Puretaan työmarkkinatuen riippuvuutta puolison tuloista
4. Muiltakin osin tarveharkintaa loivennetaan
5. Yleistä asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan
6. Byrokratialoukkuja puretaan niin, että tukia voidaan säilyttää vähän aikaa työllistymisen jälkeen.

***

Eriarvoistamisen estäminen, syrjäytymisen ja köyhyyden estäminen eivät ole nykyisen hallituksen ohjelmassa.

Sen sijaan siellä on perintö- ja lahjaveron keventäminen 165 miljoonalla eurolla maatalouden sukupolvenvaihdoksissa sekä yritysten perijöillä. Varallisuusvero on voitu poistaa vain rikkailta - koska köyhillä ei ole varallisuutta - kuten tiedämme. Saadakseen toimeentulotukea on hakijoiden pitänyt jopa luopua puhelinosakkeestaan kuten muistamme.

Sensijaan hallitus on korottanut energiaveroa. Hallitus korottaa alkoholijuomaveroa. Nämä korotukset maksavat veronmaksajille 330 miljoonaa euroa.

Kuntien työllistämistukea hallitus vähentää 20 miljoonalla eurolla. Tapani työtön ei enää avusta Seppo Sotaveteraania työllistämistuen turvin.

Terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan, lasten päivähoitomaksuja korotetaan yhteensä 60 miljoonalla eurolla vuosittain.

Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset koskevat kaikkein huono-osaisempia. Työssäkäyvät kuuluvat yleensä työterveydenhuollon piiriin. Rikkailla on taas vakuutuksensa.

Terveydenhuollon maksukattojen uudelleenarvioinnin sijasta (pienituloisten aseman helpottamiseksi) hallitus päinvastoin nostaa terveyskeskusmaksuja.

Hallituksen politiikka on ollut ja on eriarvoistavaa ja epäoikeudenmukaista.

***

Kokoomuksen sivuilta luin ennen vaaleja seuraavia tavoitteita:
- kuluttajille lisää neuvontaa tehokkaasta energiankäytöstä
- energiaverotus ei saa rasittaa tuotantoa eikä vientiteollisuutta
- Vuoksen ja Kollaan altaiden rakentaminen
- verovaroista kustannettava vanhemmuuden aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti
- kannustin- ja tuloloukut purettava
- työn vastaanottaminen oltava aina työttömäksi jäämistä parempi vaihtoehto
- toisella paikkakunnalla kuin perhe, työn vuoksi asuvalle, myönnettävä uusi 3000 euron vähennys vuodessa
- pieniä palkkatuloja ja sosiaaliturvaa pystyttävä paremmin sovittamaan yhteen mutta työtä tekemällä tultava taloudellisesti toimeen

- OSINKOJEN VEROVAPAUS 5000 euroon asti
----------------------------------------
- perintövero pois
-------------------

Vaikka Suomessa on 600 000 köyhää tai köyhyysriskissä eläviä, hallitukselta puuttuu köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseen tähtäävä ohjelma.