Raskaus ja hevostelu

No yleensä sikiö alkaa liikkua jos sitä "häiritään" eli kun äitikin on aktiivinen ja liikkuu.

ratsastuksen joskus rv25 paikkeilla, ku meinasin tippua, mut kyl mä muuten oon tallilla ja hevosten kans puuhaillu, mut ei saa rehkiä liikaa eli ihan oman jaksamisen mukaan.Jos tuntuu et vauva hermostuu, ni ehkä sit on syytä hiljentää tahtia...kuuntele omaa kroppaas, kyllä se kertoo mitä se jaksaa...

rv7-8 ratsastamisen. nyt menossa rv23 6. hevostelussa on kuitenkin isot riskit sattua ties mitä mikä vaarantais raskauden. haluan minimoida kohtuuden rajoissa noita riskejä jos suinkin mahdollista. heppani vein muualle hoitoon. kolme eri lääkäriäkin kehotti lopettamaan vaikkei mitään terveydellistä estettä.

harrastusta ja tallin pitoa ajattelin sitten jatkaa vasta vauvan syntymän jälkeen.

En suosittele olleskaan! Hevonen on iso eläin ja voimakas, joten pienikin nykäisy saattaa olla kohtalokas. Neuvon sua ainaki, ettet mee hevosen selkään olleskaan. Harjailla voi ja paijata hepsuja =) Muuten älä oo hevosten kans tekemisis.

Kyllä minä ainakin olen jatkanut normaali tallipuuhia; vesiämpärit, karsinan siivoukset ja valjastamiset käy jumpasta. Nyt menossa viikko 19.

Eilen viimeks ajoin hepalla, ratsastaa en ole enää uskaltanut. Omat hevoseni ravureita. Riippuu tietenkin paljon hevosesta, mutta kyllä ton rauhallisen suomenhevosen kanssa olen vielä pärjännyt, muut sitten ajavat vireämmät tapaukset.

Itellä on ravihevosia (1 starttari ja pari siitostammaa). Tällä hetkellä viikolla 6 odotan toista lasta, ensimmäinen reilu 1-vuotias.

Itse jätin sen vähän ratsastamisen mitä yleensäkkään teen, niin raskausajaksi kokonaan. Hevosia ajoin radalla (sileä alusta ja varma ympäristö, ei siis mitään kulman takaa ilmestyviä autoja tms.) varmaan tonne viikolle 25 (ihan hiharavistus, en laittanut ylös). Mutta periaatteessa tein sitä niin kauan kuin tuntui hyvältä, sitten kun se pienikin tärinä ja ajoasento ennenkaikkea tuntui pahalta niin lopetin. Tallihommia en lopettanut missään vaiheessa. Karsinat siivosin, ja vedet kannoin tarhoihin / laitumelle yms, ihan omien tuntumien mukaan ihan loppuun asti. Siinä vaiheessa kun laskettuaika läheni ja meni yli, niin tein sitä kahta kauheammin, synnytyksen alkamisen toivossa, ei auttanut ;-))). Kyllähän se neuvolantäti välillä ihmetteli, että ai vieläkö sä teet niitä hommia, mutta siinä itsekkin sitten sanoi, että kun on muutenkin tottunut ja hyvältä tuntuu niin mikäs siinä. Ja hyvähän se vaan on kun pysyy liikkeessä. Itse ainakin synnytyksessä ajattelin, että ei tätä olisi jaksanut, ellei olisi "kuntoillut" vanhaan malliin koko raskauden ajan. Kyllä se touhu ottaa sen verta kunnon päälle!

Ja sit noihin "kaikki pitää lopettaa kun hevonen on niin vaarallinen eläin" ym. ym. juttuihin, niin kyllä se on talvella autolla ajaminen paljon vaarallisempaa, kun tutun hevosen kanssa touhuaminen. Ratsastus ja hevosen ajaminen mettässä on riskialtista, mutta muu hevosen kanssa touhuaminen on ihan yhtä vaarallista kuin tiellä kävely.

edellisessä raskaudessa ratsastin hevosellani säännöllisesti viimeisen kerran kolme päivää ennen synnytystä ja seuraavan kerran kolme viikkoa synnytyksen jälkeen. Tosin olin vain tutussa maastossa ja jätin kovat laukat ja estehypyt yms väliin. Kaikki tallityöt tein.

Ja vauvan kanssa sitten tallilla oltiin jatkuvasti, äitiyslomalla kun siihen oli aikaa. Usein vauva nukkui vaunuissa ja usein myös tallikaverit hoisivat häntä minun ratsastaessani. Mulla on kolme lasta ja neljäs tulossa ja talleilla käydään. Nyt tosin en ratsasta, koska on fyysisiä ongelmia tällä kertaa.

Tämä on mielenkiintonen aihe, koska meillä oli miehen kanssa raskauden alussa pitkät pohdinnat, mitä tehdä meidän kahden ponin ja yhden hevosen kanssa. Ei ollut mitään tietoa, millainen raskauteni tulee olemaan ja mitä se yleensäkään on, koska kyse on meidän esikoisesta. Pelot valtasivat mielen, että miten sitä jaksaa/pystyy. Ratsastamassa ohjatuilla tunneilla kävin muistaakseni 13. raskausviikkoon asti, jonka jälkeen lopetin. Neuvolassa sanottiin, että voin lopettaa, kun siltä tuntuu ja kun pää ei enää kestä turvallisuuskysymystä. Lopetin juuri tuon turvallisuuden varmistamiseksi. Muutoin jatkoin samanlaista puuhastelua omien hevosteni kanssa kuin ennenkin. Tosin, kaikki repivät ja nykivät liikkeet luonnollisesti jätin, jotenkin se tulee luonnostaan se semmonen varominen. Nostelin kumminkin paaleja, kannoin vettä ja siivoilin boxeja. Kaikki sillain hallitusti :). Varottelevia kommentteja tuli paljon, olen saanut jopa kuulla, että olisi viisainta lopettaa hevoset (aika asiaton kommentti oli kyllä jo). Nyt olen 38 4 raskaana, enkä enää paljoa jaksa tallilla olla, mutta sillon tällön pelkästään piristää, että voi puuhailla jotain jaksamisen mukaan. Neuvolas oltu koko ajan sitä mieltä, että hyvä vaan, ku on noi hevoset piristämässä mieltä. Mä olen sitä mieltä, et ihan oman jaksamisen mukaan kannattaa mennä :). Oma keho kyllä kertoo kuinka paljonko tehdä ja sitä kannattaa kuunnella.