Hei. Olen 22 vuotias ja minua on vaivannut todellinen vauvakuume jo kohta kaksi vuotta. Sen ajan mitä nyt poikaystäväni kanssa olen seurustellut.
Elämäntilanteeni ei kyllä tällä hetkellä ole kovinkaan otollinen lapselle. Opiskelen yliopistossa ensimmäistä vuotta, asun vanhempieni luona, rahaa ei kyllä ole ja muuta yhtä perinteistä. Jos tilanne olisi toinen, niin lapsi saisi minun puolestani tulla.
En ole kyllä poikaystäväni kanssa puhunut asiasta vielä lainkaan, enkä tiedä hänen aitoa mielipidettään vauva-asiasta.
Pahinta on se, että jos nyt tulisinkin raskaaksi, olisi kamalaa ilmoittaa siitä vanhemmilleni. (He pitävät minua vielä aivan pikkutyttönä) Ja uskon, että poikaystäväni olisi myös abortin puolella. Saisin kuulla joka suusta, että pitäähän sitä elää ensin nuoruus kunnolla loppuun ja lapsen saaminen pilaisi nuoruuteni ym...
Olemme poikaystäväni kanssa harrastaneet suojaamatonta seksiä kohta jo vuoden verran. Ehkäisynä keskeytetty yhdyntä, mikä ei siis ole mikään varma ehkäisykeino. Salaa toivon, että tulisin raskaaksi tällä tavoin. Kuitenkin kuukautiset ovat tulleet aina säännöllisesti ja olen joutunut aina pettymään. Muka koen jotain raskausoireita ja ne ovatkin vain kuukautisten alkamisen oireita.... Se todella masentaa...
Jos elämässäni kaikki menisi niinkuin haluaisin, toivoisin todella raskautta. Mutta tiedän, että vanhempani pettyisivät minuun ja alkaisivat vihata minua(Pitäisivät ehkäpä "huonona naisena" jos tulisin raskaaksi koska ole edes naimisissa, vanhempani ovat niin vanhoillisia) Ja poikaystäväni pahimmassa tapauksessa jättäisi minut tai pakottaisi aborttiin...
Miksi tämän pitää olla niin vaikeaa? Te muut vauvakuumeilijat, löytyykö sieltä joku jolla on samanlaisia pelkoja kuin minulla?
Elämäntilanteeni ei kyllä tällä hetkellä ole kovinkaan otollinen lapselle. Opiskelen yliopistossa ensimmäistä vuotta, asun vanhempieni luona, rahaa ei kyllä ole ja muuta yhtä perinteistä. Jos tilanne olisi toinen, niin lapsi saisi minun puolestani tulla.
En ole kyllä poikaystäväni kanssa puhunut asiasta vielä lainkaan, enkä tiedä hänen aitoa mielipidettään vauva-asiasta.
Pahinta on se, että jos nyt tulisinkin raskaaksi, olisi kamalaa ilmoittaa siitä vanhemmilleni. (He pitävät minua vielä aivan pikkutyttönä) Ja uskon, että poikaystäväni olisi myös abortin puolella. Saisin kuulla joka suusta, että pitäähän sitä elää ensin nuoruus kunnolla loppuun ja lapsen saaminen pilaisi nuoruuteni ym...
Olemme poikaystäväni kanssa harrastaneet suojaamatonta seksiä kohta jo vuoden verran. Ehkäisynä keskeytetty yhdyntä, mikä ei siis ole mikään varma ehkäisykeino. Salaa toivon, että tulisin raskaaksi tällä tavoin. Kuitenkin kuukautiset ovat tulleet aina säännöllisesti ja olen joutunut aina pettymään. Muka koen jotain raskausoireita ja ne ovatkin vain kuukautisten alkamisen oireita.... Se todella masentaa...
Jos elämässäni kaikki menisi niinkuin haluaisin, toivoisin todella raskautta. Mutta tiedän, että vanhempani pettyisivät minuun ja alkaisivat vihata minua(Pitäisivät ehkäpä "huonona naisena" jos tulisin raskaaksi koska ole edes naimisissa, vanhempani ovat niin vanhoillisia) Ja poikaystäväni pahimmassa tapauksessa jättäisi minut tai pakottaisi aborttiin...
Miksi tämän pitää olla niin vaikeaa? Te muut vauvakuumeilijat, löytyykö sieltä joku jolla on samanlaisia pelkoja kuin minulla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
vauvakuume kanssa jonkun aikaa ja taidetaan olla saman ikäisiäkin.. Ja sama juttu, keskeytetty yhdyntä ehkäisykeinona ja samaa olen toivonut.. Tosin poikaystäväni tietää kuumeestani ja mutta olemme puhuneet siitä vain vähän.. Mutta hän ajattelee minua niin paljon, ettei ole tyrmännyt asiaa ja on kertonu olevansa siihen valmis.. :) Joten poikaystäväsi saatika sitten vanhempasi eivät sinua voi aborttiin pakottamaan.. Ota asia puheeksi poikaystäväsi kanssa äläkä kiduta itseäsi.. Myönnän että olet huonossa tilanteessa koulunkäyntisi vuoksi, mutta juttele ensin poikaystäväsi ja ystäviesi kanssa asiasta, selkeyttää varmasti ajatuksia ajatuksia :) Vauvakuume yhdistettynä rakastuneisuuteen on muuten aika paha yhdistelmä.. Se vie niin mennessään ettei paljoa muun maailman päälle enää tajuakaan.. 8)
Ei varsinaisesti liity asiaan, mutta kaksi asiaa täytyy sanoa.
Kirjoitit: "Mutta tiedän, että vanhempani pettyisivät minuun ja alkaisivat vihata minua(Pitäisivät ehkäpä "huonona naisena" jos tulisin raskaaksi koska ole edes naimisissa, vanhempani ovat niin vanhoillisia) Ja poikaystäväni pahimmassa tapauksessa jättäisi minut tai pakottaisi aborttiin... "
Jos lapsen saat niin se vastuu on ennen kaikkea sinulla, ei vanhemmillasi. Siksipä sinun myös täytyisi seisoa päätöstesi takana. Vanhemmillasi ei ole mitään osaa eikä arpaa siihen.
Toisekseen tuo poikaystäväjuttu. Kai poikaystäväsi tietää, ettei keskeytetty yhdyntä ole luotettava. Jos ei ole valmis lapsia saamaan, voisi jopa yrittää pakottaa aborttiin, niin ei saisi noin huolettomasti olla ilman ehkäisyä. Lasten saaminen edellyttää ennenkaikkea suurta vastuun ottamista, minkä varmaan tiesitkin, mutta se vaatii sitä myös lapsen isältä.
Kysypä poikaystävältäsi, mitä mieltä hän on, että koska hänelle lapsenhankinta olisi ajankohtaista. Koita, jos pääsisitte jonkinlaiseen kompromissiin.
Itse olen samanikäinen kanssasi. Odotan toista lastamme. Opiskelu sujuu kyllä vauvankin kanssa, itse tein sen valinnan, että jäin kotiin nyt jo n. vuoden ikäisen poikamme kanssa, joka muuten sai alkunsa pillereistä huolimatta. Toinen lapsi on suunniteltu, yksi keskenmeno takana.
En sano näitä asioita millään pahalla, mutta tiedän vauva-ajan olevan sen verran rankkaa, että toisenkin pitää olla täysillä mukana. Oletetaan, että tulisit raskaaksi, poikaystäväsi jättäisi sinut ja vanhemmat katkaisisivat välit sinuun (en sano, että näin tapahtuisi), niin mitä tekisit sitten?
Muuten, noin minäkin ajattelin vanhempieni suhtautuvan. Siinä olikin alusta asti osallistuvat ihanat ja onnelliset isovanhemmat. Oikeastaan ainoa asia, mikä sinun pitäisi nyt tehdä, on puhua sille poikaystävällesi, nämä on aika isoja ajatuksia olla kertomatta toiselle.
miksikä sanotaan miestä joka luottaa naisen varmoihin päiviin?
-----
l
V
V
ISÄKSIPÄ tietenkin.
Olen myös samanikäinen, täytän just 23, ja lapsen hankinta pyörinyt mielessä vuoden ajan. Asun yksin.
Olen ollut poikaystäväni kanssa (hän minua pari vuotta vanhempi)vasta n. yli 7kk, sekin jo kertoo, ettei vielä lasta.
Hänellä opiskelut kesken.
Minulla ei ammattia, saati pysyvää työpaikkaa. Vuoden alussa kyllä lähtee jonkinlaisen uran kehittely käyntiin. Eli rahatilanne ei todellakaan hyvä.
Mutta kyllä tässä iässä, vaikka hyvin nuori vielä onkin, alkaa miettiä lapsen saamista. Mistä ihmeestä se kumpuaa? Ehkä siitä,kun läheiseni sai puoli vuotta sitten vauvan, ja sitä tiiviisti seurannut. On vaan sellainen olo, kai sitä voisi nimittää vauvakuumeeksi (?).
Yritän kuitenkin järjellä ajatella, että lapsen kannalta nyt ei olisi paras vaihtoehto. Vaikka niin haluaisi vauvan...
Se, että poikaystäväsi suostuu tuollaiseen "ehkäisyyn", on hänen varmasti tiedostettava tosiasia, että se ei ole 100% varma? Ja oletteko keskustelleet, että mitä tapahtuu, jos tulee "vahinko"? Eihän miehesi voi varmana odottaa, että noin vain menet aborttiin?!? Eihän mies nyt siihen voi luottaa.
Ja kaikki vanhemmat pitävät varsinkin tyttöjä, pikkulapsinaan ;).
Hmm..Kondomia emme tykkää käyttää ja minä en halua käyttää e-pillereitä, vaikka poikaystäväni on yrittänyt painostaa minua niiden käyttöön jo pitkän aikaa.
Sitä en kyllä todellakaan tiedä, mitä poikaystäväni sanoisi, jos ilmoittaisin olevani raskaana. kuitenkin epäilen, että aborttia hän ehdottaisi.
Oikeastaan pelkään etten saa koskaan lapsia, koska äitinikään ei tullut kovin helposti raskaaksi.
Unohdin mainita...
Oli tässä viikko sitten tilanne, että ei käytetykään ehkäisyä. On siis periaatteessa mahdollista, että olisin raskaana (jos ovuloin silloin, tai sen jälkeen), mutta tuskinpa olen... On juu kyllä kaikenlaisia tuntemuksia, mutta pistän ne luulotaudin piikkiin vaikka jotkut vatsakrampit todella ovat olleetkin todellisia.
Kp 27/? meneillään.
Mulle ei sovi pillerit ehkäisynä. Monta kertaa olen kokeillut, ja monia merkkejäkin. Enää en vaan jaksa sitä ruljanssia taas.
Sinun täytyy keskustella poikaystäväsi kanssa, mitä tehdä jos tulisit raskaaksi. Ei hän välttämättä olisikaan abortin kannalla, jos saisi kuulla, että masussasi olisi aluillaan teidän yhteinen vauva... :). Moni mies (yllättävää kyllä) heltyy alkujärkytyksen jälkeen :).