Olen hankkimassa tässä kevään kuluessa suurempaa akvaariota, jonne olisi tarkoitus hankkia kiekkoja. Tarvitsisin nyt lisätietoja kiekkokalaguruilta (mm. hyviä linkkejä jne). Oon surffaillut netissä kiekkosivuviidakossa, ja toivoisin löytäväni hyödyllisen nettisivujen lisäksi hyvän opuksen aiheeseen liittyen. Lähikirjastosta en ole sitä löytänyt, onko vinkkejä?
Tonkimani tiedon perusteella kiekkojen vesivaatimukset toteutuvat akvaariossani (PH n. 6.5, KH n. 3 ja lämpötilaahan saa säädettyä lämmittimellä n. 26 C tai yli)
Olen ajatellut että muu kalasto koostuisi seuraavista:
partiksia,
leväbarbeja,
piikkisilmiä,
haarniskamonneja,
(yllä mainitut siirrän tämänhetkisestä 180 l. akvaariostani)
lisäksi:
ehkä jotain Corydoras-suvun edustajia,
parvi esim. jotain tetroja.
Haluaisin myös tiikerinuoliaisia, vaikka seurailin tuossa taannoin tämän palstan keskustelua kiekkojen ja tikrujen yhteensopivuudesta. Toisaalta kiekkoguru Timppa oli sitä mieltä omien kokemustensa myötä että fisut sopivat toistensa seuraan, eli antaa palaa vaan...
Enää puuttuu vain suurempi akvaario (n. 300 l) varusteineen ja rutkasti lisätietoa... Eli jos on akvaariota / tiedonjyviä tarjolla, niin otan kiitollisena vastaan :)
Tonkimani tiedon perusteella kiekkojen vesivaatimukset toteutuvat akvaariossani (PH n. 6.5, KH n. 3 ja lämpötilaahan saa säädettyä lämmittimellä n. 26 C tai yli)
Olen ajatellut että muu kalasto koostuisi seuraavista:
partiksia,
leväbarbeja,
piikkisilmiä,
haarniskamonneja,
(yllä mainitut siirrän tämänhetkisestä 180 l. akvaariostani)
lisäksi:
ehkä jotain Corydoras-suvun edustajia,
parvi esim. jotain tetroja.
Haluaisin myös tiikerinuoliaisia, vaikka seurailin tuossa taannoin tämän palstan keskustelua kiekkojen ja tikrujen yhteensopivuudesta. Toisaalta kiekkoguru Timppa oli sitä mieltä omien kokemustensa myötä että fisut sopivat toistensa seuraan, eli antaa palaa vaan...
Enää puuttuu vain suurempi akvaario (n. 300 l) varusteineen ja rutkasti lisätietoa... Eli jos on akvaariota / tiedonjyviä tarjolla, niin otan kiitollisena vastaan :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itselläni on ollut nyt n. kk ajan kiekkoja 4 kpl. Altaassani (600 l) on myös partiksia, leväbarbeja kardinaalitetroja sekä lehtiksiä että lippulehtiksiä ja niitä saamarin tiikerinuoliaisia.
KAikki pärjäävät kimpassa muuten hyvin, mutta noi tiikerit eivät kyllä jätä muille oikein mitään ruokaa. Tein Kuopion kiekkomiehen (Timppa) ohjeella sydänsapuskaakin, muttei siitä ikinä mitään jää kiekoille. Tiikerit vetävät sitä niin että napa raikaa. Kun aloitan ruokinnan tulevat ne kuin hait paikalle ja lähes väkivalloin hoitelevat itselleen kaiken. Vievät muiden kalojen suustakin, jos joku raukka ehtii jonkun palan napsaisemaan muttei nielemään.
Lisäksi joku altaassa tykkää syödä myös pieniä tetroja. Nimittäin melkein kaikki (40 kpl)kardinaalitetrat ovat hävinneet parissa kk:ssa. Tiedä sitten ovatko lehtikset vai tiikerit olleet tässäkin asialla. Tiikerit myös raastavat kasvien lehtiä, eikä auta vaikka ruokkisi vihreillä tabuilla.
Olen ajatellut päästä eroon näistä ogelmista luopumalla joko tiikereistä kokonaan tai ainakin viedä pari pois ja jättää altaaseen 1 tai 2 kpl pelkästään kotiloiden takia.
vai ovat tetrat saaneet kyytiä...asialla saattaisivat olla lehtikalat, syövät kuulemma joskus pienempiään. Tai sit tikrut...onko jollakulla kokemuksia että tikrut napostelisivat ahneuksissaan muita kämppiksiään?
Ilmoittelethan jos luovut osasta tikruja, eli loppuvatko mystiset katoamiset. Kiitti tiedoista ja lisää apuva odottellen,
Minulla oli aikoinaan 3 yli 10-senttistä tiikerinuoliaista. Kun hankin purkkiin neljännen, noin 4-senttisen, niin kyllä nuo sitä jahtasivat kunnes se kasvoi riittävän isoksi ettei enää näyttänyt herkulliselta aterialta. Pienten tetrojen kanssa en ole tiikerinuoliaisia pitänyt, joten vaikea sanoa että saavatko nuo niitä kiinni.
Kannattaa varautua em lämpötilaan jolla kiekkojen hoito on luontevanpaa. Siis tähän suhteutettuna sekä kasvit että muut kalat.
Kiekkojen ruokintaan on myös hyvä panostaa vähintäin se mikä veteenkin. Helposti siirtyvät vain herkkuihin joten heti aloitus on hyvä tehdä varsinaisella ja siksi aiotulla arkiruualla: reseptisekoituksella tmv. Tarvittaessa opettaa nälän kautta. Vain jälkiruokina tai täydennyksenä sitten ravinteiltaan yksipuolisempia herkkuja.
Omat kokemukseni tiikerinuoliaisten syömistavoista eivät täsmää ollenkaan sinun kokemuksiisi. Kyllähä ne puolensa pitävät esim. ruokatablettia napsutellessaan ja kiikuttavat tabletin joskus jopa omaan piiloonsa. Mutta kun ne jotain saavat naposteltavakseen saavat muut kalat syödä rauhassa. Omat tikruni ottavat ruuan lähes yksinomaan pohjalta, joten leijuvaan ruokaan ehtivät muut kalat vallan mainiosti. (Syövätkö kiekot pohjasta vai pinnasta vajoavaa ruokaa?) Ahmateiksi ei tikrujani voi syyttää.
Ja nyt se epäasiallinen kysymys: tarkoitatko ehkä tiikeribarbeja etkä tiikerinuoliaisia? Tiikeribarbikokemukseni vastaavat sinun kuvaustasi. Ne ahmivat itsensä niin täyteen, että meinaavat aivan väkisin nousta pintaan.
Kasveja tiikerinuoliaset kyllä rei-ittävät. Mutta niin raastavat myös tiikeribarbit. Ikinä en ole tikrujen muita kaloja havainnut tappavan. Lehtikalat ovat todennäköisiä syypäitä tetrojesi katoon.
Sorry tämä kysymys. Kun kiekkoja kasvatat, lienet aika kokenut harrastaja. Oli ihan pakko kuiten kysäistä.
...niitä keltamustaraidallisia ;-)
Pinnasta tulevat hakemaan. Vaikka olisin ensin antanut hämäykseksi pari pohjatabua, niin huomaavat kyllä pian, että niitä on petetty ja säntäävät muiden kalojen sekaan. Tulevat myös näykkimään pelkkää kansilasin aukosta työnnettyä sormeakin.
Joo, lehtiksiä minäkin ensisijaisesti olen epäillyt tetrakadosta. Lehtikalani vaan eivät ole kovin isoja, ja kardinaalitkin kumminkin jo parisenttisiä, kun taas isoin tikru on n. 12 cm. Sille pieni tetra olisi siis helppo nakki. Ihmetyttää, etten ole omin silmin nähnyt altaassa yhtään murhenäytelmää, mutta ehkä Lecter iskeekin öisin.
Jaa-a, ehkä sinun tiikerinuoliaisesi ovat sairaita tai jotain. :-) Minun tikruni ovat julmettuja ahmatteja, jotka tulevat pinnastakin syömään sapuskaa. Vesi roiskuu lattialle kun nuo nappailevat hiutaleita pinnalta (ei kansilasia). Purkissa olevat hitaammat kalat (lähinnä ripsimonnit) saavat tyytyä tähteisiin, sillä noilla nuoliaisilla tuntuu olevan pohjaton ruokahalu.
No onpas erikoista. Vaikka olen tikruja nähnyt lukuisissa altaissa ja itsellänikin niitä on ollut toistakymmentä vuotta, en koskaan ole tavannut tiikerinuoliasta, joka kävisi syömässä pinnasta. Mutta yksilöitähän ne kalatkin ovat, voi olla oppimiskysymys.
Omat tikruni eivät ole lainkaan ahneita. Kun eilisen mailini jälkeen ruokin kalani, eivät tikrut viitsineet tulla edes maistelemaan eväitä, vain yksi pisti hiukan kuonoaa esiin luolasta, mutta palasi heti makailemaan samaan kasaan kavereidensa kanssa. Tuo ruokailujen väliinjättö on ihan tyypillistä niille.
Myös tiikeribarbit ovat keltamustaraidallisia. Niille on ihan tyypillistä käyttäytymistä, että siirtyvät pohjaruuan kimpusta pintaan heti kun havaitsevat siellä ruokaa. Ja ovat tosiaan innokkaita sormen näkkijöitä. Toisaalta, enpä ole koskaan tavannut 12cm:stä tiikeribarbia. Ne jäävät yleensä reilusti alle 10 senttisiksi.
Mutta, muistelen joskus nähneeni n. 15cm:n mittaisia keltamustajuovaraidallisa (leveitä vöitä kuten tikrulla) barbeja, jonka ruumiinrakenne oli aikalailla samannäköinen kuin tikrulla (tiikeribarbi on lyhyytensä vuoksi paksumpi pötikkä). Näille barbeille safka näytti mastuvan kuten tiikeribarbeille. Nimeä en enää muista.
Niin tai sinun tikrusi nälissään :-(
Ei vaiskaan, yksilöllisiä eroja nuo varmaan ovat, kun en ihan vapaaehtoisesi suostu omiani sairaiksi tunnustamaan, on ne niin pulskia ja virkeitä.
Oppia ikä kaikki. Pitääpä jatkossa mainita tästäkin mahdollisesta piirteestä, kun jollekulle tikruja suosittelen.
Itselläni on käytössä puolilitraisesta muovipullosta leikattu puolikas. Leikattuun yläosaan on taitettu vieläpä korvakkeet joiden varassa se on peitelasien raossa. Alaosan pullonsuussa on harvasilmäinen verkkopussi pullonkaulassa olevan pannan kiinnittämänä. Ruoka tiputetaan puolikkaaseen ja se kartion vedessä valuu verkkopussiin. Sieltä sitä sitten sopii kalojen napsia. Vaikka siinä tikrukin hääräisi, putoilisi ruokaa tasaisesti myös alemmaksi muille kaloille. Ja voisihan näitä pullokkeita olla parikin. Omassanikin coryt joskus häärivät itse verkolla ja kiekot syövät putoilevia paloja. Samaten yksi kiekko usein määräilee verkosta - mutta ei voi syödessään välttää ruokaa putoilenmasta muillekin.
Verkkoon käy niin uppoavat hyttystentoukat kuin muutkin pakasteruuat. Pintaruoka sitten erikseen. Suppiloon jää pinnalle myös esim ruokaan imeytetty liika kalanmaksaöljy tai muu valkuainen.
...mutta tällaisia ne mun tikrut on: http://personal.inet.fi/private/ela/jpegs/tikru2.jpg
Huom. Kuva ei vie minun kotisivulleni.
Mainittakoon vielä, että tikruni eivät piiloile oikeastaan lainkaan, vaan varsinkin minut nähdessään tulevat välittömästi parveilemaan ruokkimisaukon kohdalle kerjäämään syötävää. Muulloinkin löhöilevät pohjalla avohiekalla kaikessa rauhassa katseiden alla.
http://www.aquaria.co.th/
http://www.xs4all.nl/~fvdhart/english/eindex.htm
http://discusclub.hypermart.net/1st.html
http://www.dph.nl/
http://www.tdiscus.com/
http://www.aquaworldnet.net/wfdiscus/
http://www.scotcat.com/the_cory/the_cory_home/frameset_thecory.htm
Kunhan nuo katselet alkuun. Suomenkielistä kiekkotietoutta ei ole saatavilla kuin minkä Viljo Laakso on kääntänyt ulkomaalaisesta kirjallisuudesta. Viljon puhelin numero jos jotakin kiinnostaa.
02-4848948
täytyy alkaa surffailemaan ja etsimään lisätietoa...Onneksi on tää palsta ja nippu hyviä vinkkejä ;)
Kiittäen ja kumartaen,