Tuliko uni hyvin ja oliko se levollinen?
Luulen, että eilisen uhkatilanteen jälkeen useammassa perheessä on esitetty kysymys "olitko se pulpettiin kirjoittaja sinä?" tai toiveikkaammin "ethän se ollut sinä?". Vastaus on selvä "en", mutta toivottavasti se ei ollut riittävä keskustelun lopettamiseksi.
Nuorten ja lasten kanssa keskustelua tulee jatkaa kotona siitä miten typerää tällaiset uhkaukset ovat ovat, miten paljon ne työllistävät eri tahoja, miten paljon turhaa stressiä/traumoja ne aiheuttavat, miten kauan niiden selvittely kunkin omassa pääkopassa kestää ja ennen kaikkea mitä seuraamuksia niiden kirjoittajalle iästä riippuen tulee.
Ei ole hyväksi tulevaisuudessa, jos rikosrekisterissä on merkintä nuorena henkilönä tehdystä rikoksesta, kun menee armeijaan tai hakee aikuisena työpaikkaa. Tai jos joutuu vuosia maksamaan sakkoja aiheuttamastaan vahingosta.
Jossain oli kirjoitus, että koulussa olisi hyvä keskustella asiasta.
Miksi nykyisin yhä enemmän sälytetään asioiden opettamista kouluille tai muille nuorten lähellä oleville tahoille?
Omat vanhemmat ovat nuorta lähellä olevia aikuisia, joiden velvollisuus on kasvattaa omia lapsiaan oikeaan. Heillä on paras tieto siitä miten asiat menevät "jakeluun".
Nyt täytyy jokaisesta perheestä löytyä aikaa asian käsittelyyn. Ei voi ajatella, ettei tämä meitä kosketa.
Meidän nuorilla on paha olo ja nyt olisi aika lääkitä sitä - kukin tahollaan ja yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Luulen, että eilisen uhkatilanteen jälkeen useammassa perheessä on esitetty kysymys "olitko se pulpettiin kirjoittaja sinä?" tai toiveikkaammin "ethän se ollut sinä?". Vastaus on selvä "en", mutta toivottavasti se ei ollut riittävä keskustelun lopettamiseksi.
Nuorten ja lasten kanssa keskustelua tulee jatkaa kotona siitä miten typerää tällaiset uhkaukset ovat ovat, miten paljon ne työllistävät eri tahoja, miten paljon turhaa stressiä/traumoja ne aiheuttavat, miten kauan niiden selvittely kunkin omassa pääkopassa kestää ja ennen kaikkea mitä seuraamuksia niiden kirjoittajalle iästä riippuen tulee.
Ei ole hyväksi tulevaisuudessa, jos rikosrekisterissä on merkintä nuorena henkilönä tehdystä rikoksesta, kun menee armeijaan tai hakee aikuisena työpaikkaa. Tai jos joutuu vuosia maksamaan sakkoja aiheuttamastaan vahingosta.
Jossain oli kirjoitus, että koulussa olisi hyvä keskustella asiasta.
Miksi nykyisin yhä enemmän sälytetään asioiden opettamista kouluille tai muille nuorten lähellä oleville tahoille?
Omat vanhemmat ovat nuorta lähellä olevia aikuisia, joiden velvollisuus on kasvattaa omia lapsiaan oikeaan. Heillä on paras tieto siitä miten asiat menevät "jakeluun".
Nyt täytyy jokaisesta perheestä löytyä aikaa asian käsittelyyn. Ei voi ajatella, ettei tämä meitä kosketa.
Meidän nuorilla on paha olo ja nyt olisi aika lääkitä sitä - kukin tahollaan ja yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Puhut asiaa ja olen samaa mieltä. Lasten kasvatuksessa on ennekaikkea vastuu vanhemmilla, ei koululla tai viranomaisilla. Tälläisesta pitää puhua ja tehdä selväksi rajat, mikä on oikein ja mikä väärin.
Kyseinen tapaus on mielestäni kuitenkin aika pieni poikasten kuje. Nyt jokelan tapausten jälkeen on hysteria valmis ja aika otollinen tällaisille piloille. Tottakai viranomaiset joutuu ottamaan asian tosissaan ja on oikein, että syylliset saavat kunnon rangaistukset. Jääköön sitten merkintä rikosrekisteriin ja niinhän se on ihan oikein. Kaikki koululaiset tietävät pelisäännöt ja niin tässäkin tapauksessa tekijät ovat ennen tekoaan olleet selvillä teon rangaistavuudesta.
En usko kuitenkaan että tässä on laajemmin kyse mistään nuorten "pahasta olosta". Tällaisia temppuja on tehty sivu kouluhistorian. Jokelan tapaus on vain antanut lisää pontta vilkkaimmille pojankoltiaisille. Kunnon entivanhanen kuri auttaa varmasti tässäkin tapauksessa niin kotona kuin koulussa. Emme voi vanhemmat luistaa kasvatus vastuusta.
sitten julkaistiin tutkimus siitä miten yläaste- ja lukioikäiset voivat omasta mielestään. Kysely oli maan kattava ja se kyllä osoitti, että meidän nuorten keskuudessa masennus ja koulu-uupumus ovat lisääntyneet vaikka elinolot ja terveystottumukset ovat kehittyneet parempaan suuntaan.
Kirjoitit: "Kaikki koululaiset tietävät pelisäännöt ja niin tässäkin tapauksessa tekijät ovat ennen tekoaan olleet selvillä teon rangaistavuudesta."
Miksi kuitenkin niin usein asioita selvittäessä törmää siihen, että sanotaan "minä en tiennyt?" - enkä tarkoita tätä eilistä tapausta vaan yleensä, kun jotain sääntöjä rikotaan. Varsinkin teon vakavuus ja siitä seuraava rangaistus ovat hämärän peitossa - ilme vakavoituu ja joskus silmät kostuvat isommillakin pojilla, kun rikkomuksia ruvetaan selvittelemään... kotona, kylillä tai koulussa.
On todella huono asia, jos tulevaisuudessa tällaiset "pilat" yleistyvät siitä syystä, ettei niiden todellisista seurauksista puhuta ääneen. Se mistä pilaa tehdään on tietenkin toinen jutunaihe - mikä on hyväksyttävä aihe pilailuun mikä ei?
kiinnostaa
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2006/t_280806.htm
Vanhemmilla on ongelmia ja ne heijastuvat lapsiin.
Ei opettajat voi korjata sitä tilannetta.
Opettajat saa arvostelua osakseen ja kipakkaa palau-
tetta, kun tulee kouluvaikeuksia.
Ennen oli toisin,opettajia arvostettiin ja harvoin
vanhemmat puuttuivat koulun asioihin. Ja, taisi olla
myös päinvastoin. Opettajat hoitivat opetustyön,
kotona ei osattu algebraa opettaa, vaan lapset opetettiin tottelemaan ja arvostamaan opettajia.
Vanhemmat kävivät joulujuhlassa ja kevätjuhlassa,
eikä mitään vanhempainiltoja ollut.
Ei taittu tarvitakaan.
Ehkä lasten kasvatus on "ulkoistettu" opettajille
ym. Kun lapsilla on käytöshäiriöitä, niin miten
niitä sitten pystyy opettamaan, sehän kait opetta-
jan tärkein tehtävä on.
olisikin taas hyvä keskustelun aihe, että miksi nykyään opettajien ja yleensä vanhempien ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen on kadoksissa. Ja päinvastoin eli arvostammeko me omia nuoriamme tai muistammeko sanoa sen heille. Nykyään aikuiset "pelkäävät" nuorten reaktioita, jos tarvitsee ojentaa oikealle tielle, miksi?
Peli vain kovenee mitä pitemmälle tämä tilanne päästetään. Rajatonta rakkautta ei ole olemassakaan ja sen ovat nuoretkin sanoneet. Rajoja ja välittämistä tarvitaan - meistä jokainen.
Yksi tapa opetella asioita on käytöstavat. Miksi nykyisin tavalliset pöytätavat, tervehtiminen ja avuliaisuus on unohtunut?
Miettikääpä moniko teistä muistaa tervehtiä kylillä kulkiessaan sitä naapurin nuorta, joka tulee vastaan kaveriporukassa - mieluummin katsotaan vastakkaiseen suuntaan, että tilanteesta päästään ulos... samoin ajattelee se nuorikin, joka sinut tunnistaa - katse toisaalle ja tilanne on kohta ohi. Eikö uskalleta lähestyä, koska pelätään toisen reaktiota? Tämä vain yhtenä kärjistettynä esimerkkinä, mutta se ehkä valaisee mitä ajatuksia haluaisin herätellä.
Nyky-yhteiskunta "sallii" myös kaikenlaisen toisten työn arvostelemisen. Ennen ammattilaisia arvostettiin heidän työnsarallaan, mutta nykyisin löytyy aina sellaisia, jotka osaisivat tehdä hommat paremmin ja jotka myös kärkkäästi kertovat sen julkisesti. Minusta nuori näihin puheisiin ja kirjoituksiin törmätessään oppii myös vähäpätöistämään toisten saavutukset ja nostamaan itsensä muiden yläpuolelle - karrikoiden sanottuna.
Eilen huomasin miten paljon tällä palstalla käy nuorisoa, joten jokaisen olisi nyt ajateltava mitä ja miten tänne kirjoitellaan. Ovat varmaan käyneet täällä ennenkin, koska tuskin tänne vain pommiuhan vuoksi tultiin.
Tuo nimillä kirjoittaminen ja toisten arvosteleminen saisi loppua, samoten seksistiset viittaukset - käytöstapakulttuuria myös täällä.
asian ohessa voi heittää vÄHÄ läppääki, huumori virkistää ja jos pipo kiristää nii vaiha ihimmeessä KARVALAKKIIN!! sano melliini aikonaan
löytyy nuorisosta tässäkin ajassa
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1459879
käynyt lukemassa Kalevan kirjoituksen alla olevia nuorten kommentteja tapahtuneesta?
Sieltä saa jotain viitteitä siitä missä mennään.