141-tuen ohtalo puhuttaa nyt mediaa, eduskuntaa, keskustaa, MTK:ta ja maataloustuottajia. Mediasta ei kuitenkaan saa selville sitä, mistä on todella kysymys.
Keskustaluhan pyörii sen ympärillä, turvaako hallitus maataloustuottajien ansiotason kasvun vai ei.
Niinhän hallitusohjelmassa on sanottu: ansiotason kasvu. Siellä ei ole sanottu, että hallitus turvaa maataloustuottajien vanhojen tukimuotojen pysyvyyden ja EU:n tukien kasvun. Ansiotaso ja maataloustuet ovat kaksi eri termiä.
Uutisten pääaiheena näyttää olevan, miten MTK lietsoo maataloustuottajia hallitusta ja keskustaministereitä vastaan ja miten maataloustuottajat ovat tyytymättömiä keskustan toimintaan ja neuvottelutaitoon EU:ssa.
Hyvin vähän mediatilaa sai pääministerin asiallinen toteamus siitä, että sellaiselle EU-tuelle, joka saa aikaan ylituotantoa ja vientiä, jolla sotketaan EU:n elintarvikemarkkinoita, on vaikea saada EU:n komission hyväksyntää.
Eikö keskustalaisten tuottajien ja MTK:n olisi vihdoinkin aika ryhtyä ajamaan maataloustuottajien etua suhteessa elintarviketeollisuuteen. Kyllähän tuotannosta pitää tulla tuottajalle sellainen ansiotaso, ettei sitä tarvitse veronmaksajan rahalla paikata, ei ainakaan pitkän päälle.
Nyt on MTK:lla neljä vuotta aikaa. Sitten tulee kaksi ankarampaa vuotta. Jatkosta ei ole mitään tietoa.
Jos MTK ja joku osa keskustaa nyt panostaa pelkkään tukikeskusteluun, niin siinä petetään maataloustuottajat. Tuet vähenevät tulevaisuudessa. Se pitäisi nyt hyväksyä ja MTK:nkin keskittyä siihen, miten maataloustuottajien ansiotasoa parannetaan, kun tuet joka tapauksessa alenevat.
Kun MTK keksii tuohon lääkkeen, niin keskusta ja hallituskaan tuskin vastustavat asiaa, vaan tulevat varmasti muunlaisen lainsäädännön keinoin tukemaan vahvasti sitä, että maataloustuottaja saa edelleen kasvavan ansion työstään, vaikka tukien osuus ansioista väheneekin.
Toivottavasti käsitykseni ei ole pahasti pielessä. Mediaa seuraamalla ei nimittäin saa minkäänlaista kokonaiskuvaa siitä, mistä nyt vellovassa 141-tukikiistassa on todella kysymys. Asia jää liiaksi politikoinnin alle piiloon.
Keskustaluhan pyörii sen ympärillä, turvaako hallitus maataloustuottajien ansiotason kasvun vai ei.
Niinhän hallitusohjelmassa on sanottu: ansiotason kasvu. Siellä ei ole sanottu, että hallitus turvaa maataloustuottajien vanhojen tukimuotojen pysyvyyden ja EU:n tukien kasvun. Ansiotaso ja maataloustuet ovat kaksi eri termiä.
Uutisten pääaiheena näyttää olevan, miten MTK lietsoo maataloustuottajia hallitusta ja keskustaministereitä vastaan ja miten maataloustuottajat ovat tyytymättömiä keskustan toimintaan ja neuvottelutaitoon EU:ssa.
Hyvin vähän mediatilaa sai pääministerin asiallinen toteamus siitä, että sellaiselle EU-tuelle, joka saa aikaan ylituotantoa ja vientiä, jolla sotketaan EU:n elintarvikemarkkinoita, on vaikea saada EU:n komission hyväksyntää.
Eikö keskustalaisten tuottajien ja MTK:n olisi vihdoinkin aika ryhtyä ajamaan maataloustuottajien etua suhteessa elintarviketeollisuuteen. Kyllähän tuotannosta pitää tulla tuottajalle sellainen ansiotaso, ettei sitä tarvitse veronmaksajan rahalla paikata, ei ainakaan pitkän päälle.
Nyt on MTK:lla neljä vuotta aikaa. Sitten tulee kaksi ankarampaa vuotta. Jatkosta ei ole mitään tietoa.
Jos MTK ja joku osa keskustaa nyt panostaa pelkkään tukikeskusteluun, niin siinä petetään maataloustuottajat. Tuet vähenevät tulevaisuudessa. Se pitäisi nyt hyväksyä ja MTK:nkin keskittyä siihen, miten maataloustuottajien ansiotasoa parannetaan, kun tuet joka tapauksessa alenevat.
Kun MTK keksii tuohon lääkkeen, niin keskusta ja hallituskaan tuskin vastustavat asiaa, vaan tulevat varmasti muunlaisen lainsäädännön keinoin tukemaan vahvasti sitä, että maataloustuottaja saa edelleen kasvavan ansion työstään, vaikka tukien osuus ansioista väheneekin.
Toivottavasti käsitykseni ei ole pahasti pielessä. Mediaa seuraamalla ei nimittäin saa minkäänlaista kokonaiskuvaa siitä, mistä nyt vellovassa 141-tukikiistassa on todella kysymys. Asia jää liiaksi politikoinnin alle piiloon.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olen maataloustuottaja (maitotila). Mielestäni kirjoituksesi oli hyvä. Pieni huomio täytyy kuitenkin laittaa sille tosiasialle, että kun suomen sokerituotanto suomesta päätettiin ajaa alas, niin suomihan ei ollut niitä maita joilla oli ylituotantoa. Eu-komissiohan siirsi nimenomaan tuotannon niihin maihin, jotka vastasivat siitä sokerin ylituotannosta. Se on vaikea ymmärtää. Erittäin kyyseenalaista sokerissa oli myös se, että kun sokeritehtaat suomessa ajetaan alas, niin korvaukset maksetaan tehtaiden omistajalle eli tässä tapauksessa daniscolle. Olen joskus ajatellut, että jos maidontuotanto esim. etelä-suomesta loppuu, niin eipä taida nykysellä (arla)-ingmannillakaan olevan niin väliä, sillä jos meijeri ajetaan alas, niin arla kaiketi saa saman kaavan mukaan korvauset..... Kyllähän se vaan on niin, että aito markkinatalous on ainoa oikea talousmuoto. Uskon, että tuotteiden hinnat tulevat valitettavasti nousemaan, sillä ei kukaan voi tuottaa muuten tuottavasti. Tuethan euroopassa ovat olleet edullisen ruuan takeena. Nyt kun niistä luovutaan, niin markkinat tulevat sen ainakin jotenkin korjaamaan. Sen tosiasian on sitten kuluttajankin pakko hyväksyä. Aina kuitenkin pitää muistaa, että suomessa tuotetaa puhdasta ruokaa. Lannoituksen taso on todella jotain muuta mitä suuressa osassa eurooppaa ja maailmaa. Lannoittaminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on ruotsissa ja suomessa maailman tiukinta. Niistä on kansalliset määräykset, jotka ovat ihan jotain muuta kuin direktiivit antaisivat myöden. Talvi ja pakkasetkin sterilisoivat mukavasti kasvustot ja "myrkkyjä" siten on tarpeen käyttää todella paljon vähemmän kuin ikuisen kesän maissa. No, en jaksa nyt enempää. Hyvää jatkoa ja tulevaa itsenäisyyspäivää. Isänmaallisuudessahan taitaa lopulta olla kyse ihan sanan perusmuodosta eli Isän maasta. Sithän ne veteraanitkin kai puolusti.
Enpä osaa mitään lisätä hyvään kirjoitukseesi.
Sen verran kuitenkin, etä minusta suomalainen elintarvikeketju on aivan liikaa keskitetty suurten toimijoiden varaan. Mainitsit Daniscon ja Arlan. Jos tuohon lisätään suomalaiset vastaavat, niin onko elintarvikkeiden jalostajia edes kymmentä?
Miksi elintarviketuotanto on päästetty keskittymään pelkästään suurtuotannoksi?
Miksi ruoan lähituotannolle ja luomutuotannolle vain hymyillään ikään kuin niistä puhuminen olisi samaa kuin tanhuperinne?
Elintarviketuotannon omavaraisuus ja maataloustuottajien ansiotaso voitaisi minusta turvata sillä, että suurteolliselle raaka-ainetta tuottavien tilojen rinnalla on lähituotantoon keskittyviä tiloja, joiden tuotanto jalostetaan samalla paikkakunnalla, markkinoidaan vain oman paikkakunnan elintarvikekauppojen kautta ja syödään samalla paikkakunnalla, missä raaka-aine on tuotettu.
Lähituotannolla ei tähdät vientiin, vaan puhtaan ja tuoreen vaihtoehdon tuottamiseen jokaisella paikkakunnalla erikseen.
Reissasin viime kesänä ennen juhannusta Suomen päästä päähän ja olin todella pettynyt, kun ainoankaan kaupunkin tai kuýlän elintarvikekaupoissa ei ollut mitään paikallista erikoisuutta, ei edes leipää.
Minun mielestäni MTK kaipaisi nyt ravistelua sen suhteen, että suomalainen maataloustuotanto ei voi perustua yksipuolisuuteen, siihen että tuotamme ainoastaan elintarvikesuurteollisuuden raaka-ainetta.
MTK:n huomio pitää saada kiinnittymään maataloustuotannon monipuolisuuteen: siihen että jokaisella paikkakunnalla tuotetaan kaikkea sitä, mitä paikkakunnalla syödäänkin ja sen lisäksi elintarviketeollisuuden raaka-ainetta.
Lähituotanto (ja luomutuotanto) ovat varmasti kilpailukyyisiä, koska kustannustaso on alhaisempi ja laatu korkeampi.
Olen aina sanonut, että meidän ainoa todellinen kilpailuvaltti on perheviljelmät. Niissä on todellakin eläinpuolella mahdollisuus tuottaa maitoa siten, että otetaan eläinten hyvinvointikin huomioon. Myös suomalainen eläinaines on erittäin hyvää. Sitä on jalostettu kauan ja eläinaines kelpaa myös ulkomaille. Erityisesti en voi tajuta sitä, että aivan kuin etsitätsiin kokoajan jotain uutta ja ihmeellistä keksintöä, joka pelastaisi maatalouden. Kilpailukeinoksi ei näytä muka riittävän muu kuin isontaa tilakokoja ja juuri sillä se meidän aino oikea kilpailuvaltti (puhtaus ja eläinten hyvinvointi) murenee. Mainittakoon, että en oikein jaksa uskoa, että me pystyisimme kilpailemaan tilakoossa (esim. eläintilat) eurooppalaisten kanssa (sääolot). Me pystyisimme nimenomaan kilpailemaan sillä puhtaalla ruualla ja terveillä eläimillä. Ne ovat tällä hetkellä valttejamme. Kun karjatilat muuttuvat 300 lehmän pihatoiksi, niin ollaan sitten samoilla viivoilla muiden maiden pihattojen kanssa. Viljan sadoissakaan emme pysty kilpailemaan eurooppalaisten kanssa (sääolot). Yksi asia kuitenkin jää huomioimatta. Nurmirehu meillä puolestaan yöttömän yön takia kasvaa poikkeuksellisen hyvin (vastoin kuin vilja), joten se puolestaan tukee eläintalouden järkevyyttä täällä meillä. Valitettavasti kun eu:n maatalouspolitiikka lähtee siitä ajatuksesta, että hehtaarit ja eläinten lukumäärät ratkaisevat, että miten kannattavuus tiloilla on, niin on vaikea mennä eri suuntaan. Todellisuudessa varmaan tulee olemaan kaksi eri tuotantosuuntaa: Tehotuotanto ja luomituotanto tai vastaavan tyyppinen (pienet perheviljelmät). Se jää sitten markkinoiden armoille, että miten paljon luomua ja muuten puhdasta ruokaa osataan arvostaa ja että löytyykö siitä puhtaudesta ja eläintenhyvinvoinnista lopulta se meidän pienten perheviljelmien pelastaja. Varmaan joskus tulevaisuudessa.
Minusta yksi tulevaisuudessa lähituottajaa turvaava tekijä olisi myyntisopimusten aikaansaaminen oman paikkakunnan elintarvikekauppojen kanssa. Se edellyttäisi lihapuolella varmaan alueellisia pienteurastamoja, savustamoja, makkaratehtaita, yms. vasyaavaa lihanjalostusta. Maitopuolella pitäisi herätellä heniiin vanhat alueosuusmeijerit juustoloineen, jotka Valio raivasi tieltään tavoitellessaan parempaa kannattavuutta tai museoi, niin kuin Saukkolassa. Pieniä myllyjäkin tarvittaisi, että syntyisi pieniä leipomoita. Vain kananmunien pakkaaminen saattaisi onnistua tuottajan omalla tilalla samoin uin perunoiden pussittaminen.
En tiedä mistä johtuu, mutta olen aika vakuuttunut, että jollei tähän suuntaan mennä, niin maaseutu varmasti jatkaa autioitumistaan.
Tuotannon keskittymiseen ja lähituotannón vähenemisen yksi syy on tiukat vaatimukset elintarvikkeiden käsittelylle. Viranomaisten lupaehtojen täyttäminen ja valvonta vaativat niin paljon resursseja ettei pienimuotoinen valmistus ole useinkaan kannattavaa.
Poroja ei saa teurastaa erotuksessa vaan ne kuskataan satojen kilometrien päähän teurastettaviksi. Hevosen lihalle olisi kysyntää mutta maassamme taitaa olla vain pari teurastamoa jotka voivat vastaanottaa hevosia, niinpä hevoset päätyvät usein pellonreunan hautaan.
Teurastamo ei voi ottaa tuosta vaan linjalleen possujen sijaan vaikkapa lammasta, muutos edellyttää kalliit hygieniaoperaatiot, niinpä teurastamo keskittyy vain pariin massatuotannon eläimeen.
Olen itse ostanut usein lammasta suoraan tuottajalta, ja samalla keskustellut hänen kanssaan. Hän on valitellut että nämä jalostuskustannukset ovat karanneet keskittymisen myötä. Kerrankin kun hain hyvää kyljystä häneltä, hän kertoi että jos hän saisi teurastaa lampaansa saman kylän pikkuteurastamossa, lihan voisi myydä 20 % halvemmalla ja silti tuottajalle jäisi enemmän kuin ison teurastamon kautta kierrätetystä eläimestä.
Sama koskee maitotuotteiden jalostusta. Viljamyllyjä taitaa saada vielä pitää ilman hirvittävää lupabyrokratiaa.
Tottakai salmonellat ja muut taudit edellyttää tarkkaa hygieniaa, mutta olemmekohan menneet vaatimuksissamme liiankin pitkälle
Tuli vaan mieleeni, että olisikohan nuo tarkastustoiminnan säännökset aikanaan laadittu sen vuoksi, että haluttiin edistää elintarvikejalostuken keskittymistä harvoihin käsiin?
Poliittista tahtoa tarvittaisi niiden purkamiseen. Se lienee lähinnä keskustan tontilla.
Jotenkin tuntuu että tässä 141 tukiasiassa ei nähdä metsää puilta.
Maatalouden tukemiseen käytetään vuodessa yli 2 miljardia, siis yli 2 000 miljoonaa. 141 tuki on noin 100 miljoonaa. Siis alle 5% koko tukisummasta.
Tukien on väitetty tuovan 40% viljelijöiden tuloista. Lyhyelläkin matematiikalla voi siis päätellä tuon 141 tuen olevan pari prosenttia kaikista viljelijöiden tuloista.
Viljan, maidon ja monien muiden maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet ja vaikutus on näkynyt meilläkin. Suomalaisten henkeä kohden käyttämän vuosittaisen viljan tuottajahinta oli viime vuonna 93 euroa ilman arvonlisäveroa. Nyt vastaava viljalasku henkeä kohden on noin 160 euroa eli nousua on tullut 67 euroa, yli 70 %. Valion maidontuottajilleen maksama tuottajahinta on noussut vuoden aikana 16 prosenttia.
Nämä hinnankorotukset pitäisi riittää hallitusohjelman tuottajien ansiotason nousun vaikka koko 141 tuki olisi lakkautettu tähän paikkaan. Tai sitten joku valehtelee.
Ei mene ne eurot alueellisesti ihan oikein. Nyt tuotanto näyttää siirtyvän yhä epäsuotuisammalle alueelle. Eli tehdään rehut etelässä kuljetetaan ne pohjoiseen eläimille ruuaksi ja sitten esim. tuotetaan maito ja kuljetetaan maito sitten takaisin etelään missö ihmiset ovat. Liitteenä esimerkki tukien tasapuolisesta jakaumasta suomessa:
2007
Cows 50
Area
A-B 15000 eur (support/year)
C1 41000 eur (support/year)
C2 45000 eur (support/year)
C3 80000 eur (support/year)
C4P5 155000 eur(support/year)
Aivan vilja kun ei kasva kunnolla pohjoisessa niin asia tosiaan menee just noin. Todella rationaalista ja ekologista......
Sen verran olen mediasta ymmärtänyt, että 141-tuen alentaminen etelä-Suomessa koskee sika-, siipikarja- ja munatuotantoa.
juuri näissähän tuki on saanut aikaan, että raaka-aine on ollut teollisuudelle halpaa ja tuotteita on päästy viemään sellaisella hinnalla, joka on vallannut markkinoita muissa EU-maissa.
Juuri tämä on Vanhasen mielestä, ja minunkin mielestäni, totaalisen väärin. Ei EU missään imessä voi hyväksyä sellaisia tukia vain yhdelle maalle, joita se käyttää hyväkseen päästäkseen viemään markkinaosuuksia toisten EU-maiden tuottajilta, joilla ei vastaavaa tukea ole.
Tällainen tuki on poistettava. Jos MTK muuta väillttä, niin MTK:lle on kerrottava, että se on totaalisen väärässä.
Tuosta taulukosta ei selviä onko tuo 15 000 sitä 141 tukea vai jotain muuta.
141 tuki maitotiloille on tietääkseni 10 % maidon tuottajahinnasta, ainakin MTK:n oman ilmoituksen mukaan. Puhutaan ns lisäpalkkiosta
Jos tuottajahinta on markkinoiden vaikutuksesta noussut 16 % niin sehän kompensoisi tuon 10 % poistumisen kokonaan ja vielä jäisi käteen enemmän kuin aiemmin.
Kokoomuksella ruotsin kokoomuksen kautta. Jotenkin tuntuu siltä.
EU:n maatalouskomission mielestä on varmaan yksi hailee, kuinka paljos Suomi panee kansallista tukea maatalouteen, jos sillä ei tueta maatalousvientiä. Ylituotantoa yritetään aina kaupata muualle ja siinä on ilmeisesti munien ym. osalta onnistuttu Ruotsin suuntaan. Tätä EU ei voi hyväksyä ja se on täysin ymmärrettävää. Jos me olisimme Ruotsin asemassa, MTK huutaisi täyttä kurkkua sen puolesta, että Suomelta pitää poistaa kansallinen markkinoita vääristävä tuki.
En itsekään käsitä sitä, miksi MTK ei suuntaa ponnisteluja siihen suuntaan, että tuottajahinnat nousisivat ja tuottajien ansiotasoa saataisiin tätä kautta parannettua. Luulisi tähän olevan varaa, kun toisaalta on väitetty, että tukien poisto lopettaisi maataloutta ja ruhoja ei alettaisi ulkomailta rahdata jalostamiseen. Tällä logiikalla luulisi, että tuottajahintojen nostamiselle on tilaa. Ongelma lieneekin ylituotanto eli tarjontaa on kotimaassa enemmän kuin kysyntää ja se pitää tuottajahinnat alhaisina. Maatalouden ylenmääräinen tukeminen on puolestaan johtanut tähän ylituotantoon.
Kepu on antanut maajusseille liian ruusuisen tulevaisuuden kuvan. Olisi pitänyt viimeistään 80-luvun alussa tehdä työtä sen puolesta, että maatalouden kannattavuus tulee olemaan heikoilla kantimilla ja yrittäjien on syytä miettiä tarkkaan, kannattaako alalla jatkaa. Näin meillä olisi ajoissa luotu tilaa kannattavalle maataloudelle ilman ylituotanto-ongelmia. Silloin tuottajahinnatkin olisivat voineet nousta. Kepussa on kuitenkin ajateltu, että maatalousyrittäjänä olemisen pitäisi olla jokin ikuinen suojatyöpaikka.
Jo vain parsa.
Ylituotannon tukeminen veronmaksajien rahalla ja sitä kautta teollisuuden ostohintojen pitäminen alhaisina, on todella järjetöntä politiikkaa.
Tuossa ylempänä olevassa säikeessä kirjoitin taas kerran lähituotannosta. Se olisi minusta erinomainen tapa antaa tuottajien valita ansionsa vaihtoehdot: joko suurteollisuuden raaka-ainetoimittajana tai lähituottajana kasvattamassa ruokaa vain oman paikkakunnan ihmisille.
Lähituotannon ja suurmaatalouden välillä ei minusta ole mitään ristiriitaa Euroopassa, esim. Saksassa tai Italiassa. Kumoikin tuotantomuoto elää toistensa rinnalla. vain yhden totuuden suomessa vannotaan vain yhden vaihtoehdon nimiin.
Kun diversifiointia ei ole, niin munat ovat samassa korissa. Kun sitten jotain tapahtuu, niin koko korillinen on suomeksi sanottuna paskana.
Keskustassa tämä mielestäni ymmärretään, näin olin eilen tai toissa aamuna MTV3:n aamulähetyksestä kuulevinani, kun siinä haastateltiin pohjalaista naisviljelijää, joka on myös kepun kansanedustaja. Hän puhui maaseudun elintarviketuotannon monimuotoisuudesta ja mainitsi kerran jopa sanan lähituotanto. - Hyvä enne mielestäni.
MTK on minusta keskustalaisuudelle samanlainen laahus ja riippa kuin SAK on ollut SDP:n kehittymiselle. kummankin puolueen pitäisi päästä pikaisesti eroon näistä etujärjestökorporaatioista ja niiden parlamentarismille vieraasta tyylistä sotkeutua demokraattisiin prosesseihin.
Heitin sulle muuten muista aiheista kommentin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000031002527
EU:n maatalouspolitiikka on kuin jättiläislauma kottaraisia tai paremminkin heinäsirkkoja, jotka saattavat yhtäkkiä sännätä toiseeen, milloin toiseen suuntaan.
Suomi on jo hävinnyt oikeutensa, enää on kysymys vain viivyttelytaistelusta, missä joudutaan hankkimaan jatkoaikaa neuvottelemalla. Kunnest tulee se mafian rahoittama ja tukema Napoleon joka viimein sanoo, että Suomi kuuluu venäläiseen järjestelmään.
Tämä ikävä kyllä johtaa siihen, että Suomessa joudutaan tavoittelemaan matalia yksikkökustannuksia todella suurilla yksiköillä. Sellaisia Suomessa ei vielä ole eivätkä ne tule olemaan samalla viivalla.
Euroopan unionin maatalouspolitiikka tulee jatkossa sallimaan yhtäläiset tuet, muistaakseni 2013 on tulossa suuri uudistus, missä nykyinen perustaso eli ns. CAP-tukiasiat sovitaan. Siinä Suomi tulee olemaan tosi heikoilla JOS EI OSATA KEKSIÄ MITÄÄN JÄRKEVÄÄ!
Itse osaisin asiat ratkaista Suomen maatalouden eduksi esim näin. Mutta enpähän ole kyvyttömissä Brysselin ryyppyporukoissa:
Ehkä suomalaisten kannattaisi lähteä ajamaan "LUONNONTASE"INDEKSIÄ perusteeksi maataloustuelle. Siinä lannoitusainemäärät ja erityisesti kasvinsuojeluntarve ym. pisteytettäisiin johonkin tasamittaiseen yksikköön nähden. Esim. KASVUKAUSIPÄIVIIN.
Näin nykyinen CAP ja LFA tuki tulisi yhdistettyä.
Sen tiedän, että nykyisin Brysselissä on erittäin kyvytöntä joukkoa pohtimaan näitä asioita ja suomalaiset lentelevät kottaraisparvessa mukana muiden tollojen mukana.
Olen ymmärtänyt, ettei Brysselissä suunnitella mitään ilman, että he odottavat Suomen tekevän ensin ehdotuksen siitä, miten asia tulisi Suomen mielestä ratkaista.
Kirjoitit paljon sellaista, mistä Suomen ehkä kannattaisi aktiivisesti painaa päälle je tehdä konkreettisia ehdotuksia Brysseliin.
Sehän ei nimittäin ole mikään ehdotus, että Brysseliä vaaditaan jatkamaan Suomelle samaa tukea saman suuruisena kuin ennenkin.
Kyllä se säntäilevä kottaraisparvi on aika hyvin kuvaava. Mutta toisaalta ei siellä mitään Suomen kantoja odotella, siellä odotellaan minne taas sännättäisiin. Sitten joku runnoo vaan jonkun homman läpi kun mistään ei tule mitään ja koko parvi lähtee sitten siihen suuntaan hieman pitemmälle matkalle.
Kiitokset muuten, konkari, että huomasit mistä asiasta kerroin.
Kyllä sinunkin kannattaisi painaa mietintämyssyn alle ja sanoa eteenpäin tästä esittämästäni indeksistä, mikä sidottaisiin kasvukausipäiviin.
Sillä voisi olla suuri tulevaisuus myös siinä suhteessa, että kun tukitason perusteet ovat kaikille sama ja tuen tason säätäminen olisi sitten helpompaa.
PAINA VAAN MIELEESI!:)
P.s.
Pitäisi itse lähteä sinne hoitamaan asiat kuntoon.
Kun suomalaisia houkuteltiin äänestämään EU:hun menemisen puolesta - erittäin huonolla sopimuksella - niin luvattiin ruuan hinnan alentamista.
Maataloustuet oli aiemmin maksettu ruuan hinnassa. EU:hun siirtymisen jälkeen tuet siirrettiin veronmaksajille maksettaviksi valtion verokertymästä. Ruuan hintaa ei kuitenkaan vastaavasti alennettu.
Näin se homma etenee, eli Suomen maatalouden tuet vuonna 2005 yhteensä 2.640 miljoonaa euroa. Tuesta suoria viljelijätukia oli 1800 miljoonaa euroa. Suomen maksuosuus viljelijöille oli 1.047 miljoonaa ja EU:n osuus 750 miljoonaa euroa.
Muita valtiontukia olivat rakennetuet 229 miljoonaa euroa, maaseudun kehittämistuet 150 miljoonaa euroa, viljelijöiden sosiaaliturvatuet 349 miljoonaa euroa sekä muut tuet 116 miljoonaa euroa.
Eikä sekään riitä, nyt nostetaan maataloustuotteiden hintaa, koska ylisuurta tuotantoa pitää vähentää.
Suomessa muutoinkin erittäin korkeaan elintarvikkeiden hintaan lisätään vielä EU:maihin verrattuna erittäin korkea ALV.
Tässä sata suurinta tuensaajaa, Suomen suurinta maatalousyrittäjää....
Katso tuen saajat kunnittain netistä hakusanalla "Maataloustuki" - esitetty M.O.T. ohjelmassa.
Alla oleva taulukko päivitetty viimeksi 15.12.2006, klo 11:56.
NIMI KUNTA KAIKKI TUET YHT. PÄÄASIALLINEN TUOTANTOSUUNTA
1 Suo Oy (Vapo) Pyhäselkä 1 267 210 energiakasvien viljely
2 Bullstop Oy Kalajoki 841 425 nautakarjatalous
3 Lukkari Eero Sotkamo 567 821 nautakarjatalous
4 Lillbacka Gösta Oravainen 529 383 sikatalous
5 Elovaara Mikko Kustaa Kiuruvesi 481 577 nautakarjatalous
6 Jokioisten Kartanot (Maatalouden tutkimuskeskus, Suomen valtio) Jokioinen 472 939 viljanviljely
7 Vuorinen Matti Hollola 449 902 viljanviljely
8 Pietola Pirjo (Pietolan Maatalousyhtymä) Siikajoki 408 191 nautakarjatalous
9 Niittynen Kari Vampula 350 300 sikatalous
10 Laaksonen Matti Ypäjä 333 437 sikatalous
11 Heikkilä Arto kuolinpesä Rusko 332 578 sikatalous
12 Borup Niels Lapinjärvi 324 794 viljanviljely
13 Rauma A. Sampo J. Tohmajärvi 317 954 nautakarjatalous
14 Huldén Krister och Dan sammanslutning Kruunupyy Kronoby 309 943 nautakarjatalous
15 Maatalousyhtymä Laakkonen Hyvinkää 301 155 viljanviljely
16 Piukkala Juha Pyhäjoki 292 485 erikoiskasvituotanto (peruna)
17 Latvala Vesa Ylistaro 289 218 sikatalous
18 Mikkolan maatalousyhtymä Urjala 286 973 sikatalous
19 Lankisen Tila OY Oripää 283 794 nautakarjatalous
20 Stjernvall Christian Mäntsälä 283 363 viljanviljely
21 Kärkkäinen Timo Mikael Kiuruvesi 282 008 nautakarjatalous
22 Kosti Tenho Ulvila 281 165 nautakarjatalous
23 Erkki Mäkijärvi Oy Sahalahti 280 659 siipikarjatalous
24 Simo Pietilän tila Oy Alastaro 276 519 siipikarjatalous
25 Furuhjelm Christine Urjala 276 493 nautakarjatalous
26 Kukkohovi Rainer Siikajoki 274 654 nautakarjatalous
27 Eskola Pekka Urjala 274 239 sikatalous
28 Lehtinen Timo Paimio 269 336 sikatalous
29 Ahlqvist Niko Vihti 267 286 viljanviljely
30 Kantola Markku Tyrnävä 265 929 viljanviljely
31 Kouvo Juha Punkalaidun 262 757 sikatalous
32 Lappi Jussi-Matti Keuruu 262 520 nautakarjatalous
33 Forsby Gård Oy Pernaja 262 441 viljanviljely
34 Hynnälä Heikki Marko Vihti 261 655 viljanviljely
35 Saari Veli-Matti Kurikka 260 780 siipikarjatalous
36 Riuttamäki Ilkka ja Risto (maatalousyhtymä) Huittinen 258 853 sikatalous
37 Mehtälä Timo Haapavesi 258 075 nautakarjatalous
38 Backman Gunnar Porvoo 257 492 nautakarjatalous
39 Yrttimaa Erkki Jalasjärvi 252 197 nautakarjatalous
40 Mäkilän Tila OY Oripää 252 098 sikatalous
41 Levi-Farm Oy Kittilä 251 833 nautakarjatalous
42 Alastalo Kalle Hausjärvi 250 850 viljanviljely
43 Karkaus Hannu Alahärmä 249 518 nautakarjatalous
44 Lintunen Jukka Eino Tohmajärvi 246 081 nautakarjatalous
45 Potra Oy Huittinen 244 705 sikatalous
46 Laaksonen Timo Tapani Lieto 243 528 viljanviljely
47 Björkenheim Johan Isokyrö 241 350 nautakarjatalous
48 Maatalousyhtymä Mullinmalli Reisjärvi 241 293 nautakarjatalous
49 Jussila Jukka Honkajoki 240 631 sikatalous
50 Pöyri Jussi Alastaro 240 548 sikatalous
51 Maatalousyhtymä Toukola Sahalahti 238 670 siipikarjatalous
52 Maatalousyhtymä Rantanen Pöytyä 238 411 nautakarjatalous
53 Liitola Erkki Rymättylä 238 285 nautakarjatalous
54 Pelson vankila Vaala 238 152 viljanviljely
55 Ruohonen Jouni Aura 237 889 nautakarjatalous
56 Juusti Jari ja Timo Mellilä 236 343 sikatalous
57 Seppälä Tuomo Koski TL 236 313 sikatalous
58 Maatalousyhtymä Tuura Kalajoki 234 126 nautakarjatalous
59 Rantafarmi Oy Vehmaa 233 469 sikatalous
60 Mäkelä Jukka Jalasjärvi 232 391 sikatalous
61 Helsingin kaupungin maatila Tuomari Helsinki 230 310 viljanviljely
62 Cederberg Greger Hans-C. (Tervik jordbrukssammanslutning) Pernaja 229 033 viljanviljely
63 Leppihalme Matti Uolevi Jämijärvi 228 815 sikatalous
64 Maatalousyhtymä Välttilä Somero 227 494 sikatalous
65 Ruohisto Jorma Kärkölä 227 158 nautakarjatalous
66 Hautakorpi Esko Johannes Karvia 225 860 nautakarjatalous
67 Hallikainen Veli-Matti Tervola 225 395 nautakarjatalous
68 Salminen Jouko Somero 225 085 sikatalous
69 Eronen Vesa Petri Liperi 222 897 nautakarjatalous
70 Dieckmann Johan Padasjoki 222 398 nautakarjatalous
71 Retulaisen Tila OY Oripää 220 083 siipikarjatalous
72 Maatalousyhtymä Korhonen Mynämäki 219 624 sikatalous
73 Penttilä Erkki Siikajoki 218 441 nautakarjatalous
74 Koivula Hannu Somero 218 323 sikatalous
75 Sikasuora Oy Ilmajoki 217 520 sikatalous
76 Veljekset Tuomola Oy Loimaa 217 211 sikatalous
77 Koskinen Douglas Yläne 216 931 nautakarjatalous
78 Mäki-Punto Matti Oy Loimaa 216 879 siipikarjatalous
79 Toivonen Helkky Sauvo 214 663 nautakarjatalous
80 Kettunen Kari Outokumpu 213 251 nautakarjatalous
81 Lahisten Kartano / Björn von Konow Valkeakoski 212 974 nautakarjatalous
82 Maatalousyhtymä Kämäräinen Jouni ja Pekka Kuusamo 212 861 nautakarjatalous
83 Maatalousyhtymä Karhusaari Lappajärvi 210 831 nautakarjatalous
84 Ylilammi Antti Honkajoki 209 650 nautakarjatalous
85 Marttila Kyösti Jalasjärvi 209 477 nautakarjatalous
86 Maatalousyhtymä Uuksunen Pielavesi 209 203 nautakarjatalous
87 Mäkinen Jaakko Sakari Siikajoki 208 215 nautakarjatalous
88 Vehmaan Haikara Oy Vehmaa 207 667 sikatalous
89 Lyytinen Timo Tuusniemi 207 606 nautakarjatalous
90 Autio Esa ja Rauno Kiuruvesi 206 738 nautakarjatalous
91 Suomen Broiler OY/ Pauli Jokela Masku 206 708 siipikarjatalous
92 Kaase Matti Somero 205 331 sikatalous
93 Nieminen Antti Aulis Jokioinen 203 871 sikatalous
94 Sukevan vankila Sonkajärvi 202 818 nautakarjatalous
95 Sisämaan Jalostus, Osuuskunta Hollola 202 780 muu tuotanto
96 Patrikainen Jorma ja Sauli Iisalmi 202 742 viljanviljely
97 Rostedt Jukka Antero (Rostedtin maatalousyhtymä) Pori 202 474 viljanviljely
98 Palomäki Markku Koski TL 202 272 sikatalous
99 Tahvanainen Timo Pyhäselkä 202 095 nautakarjatalous
100 Vantaan kaupungin maatila Katrineberg Vantaa 201 020 viljanviljely
...etten ole minäkään mikään asiantuntija Suomen maatalouspolitiikasta, enkä näissä tukiasioissakaan. Senpä tähden en ole koko aiheesta liiemmin kirjoitellut.
Televisiosta tuli juuri ohjelma jossa joku neropatti ehdotti menetelmää, jolla voisi poistaa nämä harrasteviljelijät, käytti esimerkkinä Björn Wahlroosia.
Hän ehdotti tukien ehdoksi tulorajaa, eli jos viljelijä saa tuloja muusta kuin maanviljelystä jonkun tietyn summan, ei olisi oikeutettu tukiin.
Maanviljelystä voisi tietty jatkaa, mutta ei tulisi tukia.
Minusta olisi tutkimisen arvoinen idea.
Katsot, että maatalouden tukeminen on maataloustuottajan tukemista, etäänlaista maatalouden toimeentulotukea.
Sellainen ei kuuluisi björnwahlrooseille eikä mm. Helsingin kaupungillekaan, joka harrastaa pelloillaan viljelyä.
Toisaalta tuki lienee nähtävä sen tukemiseksi, että elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotannon olemassaoloa tuetaan, eli sitä, että yleensä tuotetaan jotain.
Tässä mielessä tuki kuuluu kaikille niille, jotka jotain tuottavat, riippumatta heidän muista tuloistaan.
Suomalainen se ei ole millekään niin kateellinen kuin paremmin pärjäävälle toiselle suomalaiselle!
Kyllä näissä tukemisasioissa pitää olla yhteismitallinen tasa-arvo. Toki vituttaahan se, kun rikkaalle maksetaan vaikka ei se rahaa tarvitsisikaan!
Kun halutaan, että Suomessa tuotetaan elintarviketeollisuuden raaka-aineita, niin silloin tukea maksetaan niille, jotka tuottavat siitä, mitä he tuottavat.
Se, että tuesta tehtäisi harkinnanvarainen toimeentulotuki köyhille viljelijöille ei ole tästä maailmasta. Siihen loppuisi Suomen elintarvikeaomavaraisuus saman tien.
Sitä paitsi Emerituksen puoluehan on MTK:n tuella toteuttanut juuri sitä politiikkaa, että tukea jaetaan sitä enemmän, mitä enemmän tuotat.
Jos tähän pantaisi jokin este siihen, että maataloustuottajalla ei saa olla muita tuloja kuin tuki ja tuotteista saadut myyntitulot, niin se olisi aika omituista politiikkaa, ja tasa-arvon vastaista, niin kuin sanoit.
Älä enää välitä, että sinut aikanaan naurettiin pihalle kokoomuksesta, kun olit niin tyhmä.
Ole kepulainen vaan. Kaltaistesi joukossa on hyvä olla.
Voi vittu näitä tukien saajia. Pyörittävät isoja porukoita pimeellä rahalla.
Niko ahlqvist on hernejuttuja pyörittänyt 30v. Suureksi osaksi pimeellä työvoimalla. Samoin rakennus bisnekset pimeesti. Samoin konekuskit pimeesti. Mies vaan viheltelee.......