Viettävätkö muslimit tavanomaista joulua lomineen ja lahjoineen sekä ajankohdiltaan länsimaalaisittain, vai onko heillä joku erikoisjärjestely kristillisien juhlapyhien aikaan?
Onko esimerkiksi Mohammedin syntymä, elämä ja profeetallisuus suurempi vai samanarvoinen asema Jeesuksen kanssa? Onko muslimiperheeseen loukkaus viedä joululahjoja tai hehkuttaa henkilökohtaisen rauhoittumisen ja rakkauden juhlaa?
Tosin länsimaissa joulun kaupallisuus on ärsyttävä piirre, kun markkinoidaan joulutuotteita joskus jo lokakuulta alkaen, ja itse sanoma on unohtumassa kaikkeen krääsään, mikä on maallistumisen ja itsekkään ajattelun merkki.
Onko esimerkiksi Mohammedin syntymä, elämä ja profeetallisuus suurempi vai samanarvoinen asema Jeesuksen kanssa? Onko muslimiperheeseen loukkaus viedä joululahjoja tai hehkuttaa henkilökohtaisen rauhoittumisen ja rakkauden juhlaa?
Tosin länsimaissa joulun kaupallisuus on ärsyttävä piirre, kun markkinoidaan joulutuotteita joskus jo lokakuulta alkaen, ja itse sanoma on unohtumassa kaikkeen krääsään, mikä on maallistumisen ja itsekkään ajattelun merkki.
Vastaukset 10
Vanhimmat
muslimien tavoista ja islamista. Silti esiinnyt tällä palstalla kuin parempikin neuvonantaja.
Voisit helposti itsekin löytää vastaukset kysymyksiisi netistä, mutta siihen tarvitaan englannin taitoa. Googlella löytyy Islam Q&A ja sieltä eteenpäin haulla.
Enemmän minua kiinnostaakin islamista tietävien muslimien omakohtaiset käytännön näkemykset ja ajatukset kuin kylmät googletukset.
ja siihen liittyvällä juhlimisella ole virallista asemaa islamissa, mutta tapoja on sitten jo melkein yhtä monta kuin uskoviakin. Minä en ainakaan halua joulusta luopua eikä kyllä tarvitsekaan. Toki en minä ole koskaan joulua niinkään uskonnollisena juhlana kokenut vaikka mielelläni käyn kauneimpia joululaulujakin kirkossa laulamassa. Ukkokullan perheessä ostellaan lahjoja jouluna vaikka kotia ei joulun kunniaksi koristellakaan.
Aidit on ne muslimien juhlat ja osa ei vietä edes omia tai perheen syntymäpäiviä...
Eli tavat on vähän perhekohtaisia. Meinaan kun kerran afrikkalaistaustaisille lapsille vein kerran Suomessa Afrikan tähden ja suklaajoulukalenterin tulijaisina osoituksena suomalaisesta joulunodotuksesta, ja jälkikäteen tuli ajateltua, mahtoiko se nyt niin olla uskonnollisesti korrektia.
Myös länsimainen kättely ja halauskulttuuri voi tuottaa kiusallisia tilanteita ystävyyden osoituksena, kun kaikissa tilanteissa ei meinaa muistaa naisten koskettamiskieltoa, ja jälkikäteen jää miettimään, mahtaisikohan moisesta vilpittömästä ajattelemattomuudesta saada musliminainen raippoja tai ainakin nuhteita sisäpiirissä.
Minä asun Ruotsissa, ja täällä on lähemmäs puoli miljoonaa muslimia. Ja heitä saa kätellä, he ottavat vastaan firman joululahjat. Eivät he siitä suutu. Totuus on että monet Ruotsin muslimeista ovat nimenomaan paenneet uskonnollista sortoa, eivätkä edes halua elää sharian mukaan. Totta kai on niitäkin jotka elävät tiukan muslimiperinteen mukaan, mutta ei sellaisten perheiden naisia koskaan tapaa heitähän ei päästetä työmarkkinoille, joten ei ole vaaraa että kättelee "väärää" naista. Luulisin että sama tilanne on myös Suomessa.
jännitän tuota kättelemistä. 99% miehistä kättelee esiteltäessä minua, mutta pari on jäänyt mieleen, vanhempia miehiä, jotka ovat jättäneet väliin. Itse en koskaan työnnä kättäni ensimmäisenä, vaikka se liiankin helposti opeteltuna tapana kävisikin. En minäkään ihan mitä sattuu vieläkään vie miehen perheelle, mutta miehen siskot kyllä "tilailevat" minulta muka mieheltäni salaa tyttöjen juttuja. Mies kyllä tietää, mutta ei halua siskojaan nöyryyttää, kun kyse on kuitenkin jollain mittapuulla jopa intiimeistäkin pikkujutuista.
Kiitos kommenteista rapakon takaa :)
Niin itseki olen päätellyt, että työelämässä olevat musliminaiset ovat jotakuinkin tiukimman sharia-lain ulkopuolella, muttei aina voi tietää, mitä kulisseissa jälkikäteen tapahtuu, miehiä ja edunvalvojia on vähän joka lähtöön.
Pirteää joulunodotusta sinne, onhan se ainakin täällä sellainen sallittu huilitauko arjen kiireisiin verrattuna, en ymmärrä täysin ihmisiä, jotka siivoavat paikat hiki hatussa viimeisen päälle vaan jouluna on hyvä vaan rentoutua ja viettää läheisten keskuudessa laatuaikaa.
Hyvä että kansainvälinen naisverkosto toimii, eihän kaikki niin maailman vakavinta saa olla,
sellainen uskonto ei olisi mistään kotoisin, joka ei sallisi naisten olevan naisia pienine intiimi- juttuineen, kuten kuukautissuojia kaikkialla maailmassa :)
Missäpäin Egyptiä miehesi vaikuttaa, eikös hän ole sieltä kotoisin? Luxor on suurkaupungiksi romanttisen maalaismainen, ikuisuushaave olisi päästä Aleksandriassa käymään, mutta sinne ei turistireissuja ole silmiin sattunut, ellei sitten kysy paikallisilta matkustusmahdollisuuksia. Nykyäänhän matkustelu on halpaa ja etenkin Egypti on erittäin huokea nähtävyyksien maa, suomalaiset matkatoimistothan siellä vaan rahastavat.
Yleensä aina paikassa kuin paikassa ymmärretään, että toinen on kotoisin toisenlaisesta kulttuurista, ehkä siinä on vähän suomalaista arkuuttakin mukana, kun yleensä toisen loukkaamista miettii, mutta pääperiaatteena tietenkin toisten tapoja tulisi kunnioittaa.
Tietysti aina voi kysyä.
Kiitti, Vau :)
Ja tuolla jossain on se majakkakin siis ollut ja kirjastot, jotka taitavat nykyään kaikki maata vajonneina Välimereen!
Kairossakin oli hassua hengailla pari vuorokautta, vaikka jäi sitten ne koptilaiset kirkot ja moskeijatkin näkemättä. Niilin risteily kaupungin ympäristössä on ikimuistettava,
vaikka tietenkin ne pyramidit ja museon nähtävyydet saavat pään pyörälle historiaähkystä.
Se museoha vissiin siirretään modernimpiin tiloihin, mikä on tavallaan sääli sitä kaunista rakennusta kohtaan.
Välimeren leudompi ilmasto on välillä jopa vilposta joulun alla Savon helteisiin tottuneelle :), mutta keväämmällä sielläkin tarennee.
Luxorissa ihmiset taas olivat niin vilpittömän lämminsydämisiä, että sinnekin ylä- vai mikälie keskimaalle kaipaa, vähän kuin kotiin menisi. Lisäksi se kastelukanavien varsien vehreys lyö ällikältä aavikon sannan vastapainona.
Siellä muuten vieraan ryhmän turistiopas vielä muisti aikaisemman vierailuni, aivan kuten majoituskaupungin kaikki basaarinpitäjät.
Jos ei pahempia konflikteja tule kuulosalle muslien ja länsimaiden välillä tuolla suunnalla, varmaankin tulen vielä viettämään aikaa noissa ympyröissä enemmänkin: kulttuuri, niin mennyt kuin nykyinenkin, on valtavan kiehtovaa. Pari päiväähän siinä väenpaljoudessa menee totutellessa tajuamaan, kuinka suhteellisen turvallista siellä on, kun ei noita iänikuisia kotoperäisiä juoppoja hiippaile kadunkulmilla.
Vahvan euron aikana matkailu on halvempaa.
Jotenkin kunnia-asia oli tuhlata kaikki likenevät rahavarat paikallisille ihmisille, vaikkei tietenkään kaikkea ihmisten köyhyyttä turisti näe, mutta se lastenkin elämänilo vaatimattomista oloista huolimatta on jotain, mikä meiltä kvataalitalouksien oravilta on päässyt unohtumaan. Sen verran yltäkylläisyyden turruttamina me täällä eletään ja pahoinvoidaan.
Kairon ja Alexandrian puolesta välistä, Tanta on aikas lähellä. Heidän mittapuullaan pieni kaupunki, mutta jollen ihan väärin muista niin kyllä se Tampereen verran porukkaa pitää sisällään vai oliko vieläkin enemmän. En muista nyt yhtään. Mun mies käynyt paikallisen lukion oppimäärän ja vähän lääkistä, mutta vaihto kauppakorkeaan. Egyptissä mun mies ei ole oikeastaan asunut vuosiin, työt on mitkä on vienyt Saudien, Qatarin, Dubain kautta tänne Kanadaan. Varmaan kanssa meidän olon leppoisuuden salaisuus on juuri tuo maailman näkeminen. Luultavasti, vaikka joustavana itsäni pidänkin, minä saisin fundiksen kanssa hermoromahduksen alta aikayksikön.
Tuosta käyttäytymisestä ja säännöistä. Mitään kauhean kummallisia nyt Egyptissäkään ole, ja kun ottaa sellaisen sopivan nöyrän ja kuuntelevaisen asenteen=maassa maan tavalla, niin kukaan pikku etikettivirheistä ulkomaalaiselle pillastu. Mä olen aika eleikäs ja naurava persoona ja kyselinkin joskus mieheltä, että joutuuko minua sen takia häpeämään ihmisten ilmoilla, ei ainakaan myöntänyt, päin vastoin=)