Tiedote 29.11.2007
vapaa julkaistavaksi heti
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki:
Hallituksen puututtava pikaisesti tuotantoeläinten kohteluun
Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaatii hallitukselta pikaisia toimia, joilla puututaan tuotantoeläinten huonoon kohteluun suomalaisilla eläintiloilla.
- Oikeutta Eläimille -järjestön kautta keskiviikkona julkisuuteen tullut materiaali kertoo siitä, että eläintiloilla on paljon puutteita.
Paavo Arhinmäki on jättänyt tänään hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tuotantoeläinten kohtelusta. Hän perää kysymyksessään muun muassa eläinsuojelulain uudistamista, valvontaresurssien lisäämistä ja parempaa valvontaa eläintenpitokieltojen toteuttamiseen.
Lisätiedot:
Paavo Arhinmäki
---
Paavo Arhinmäen
KIRJALLINEN KYSYMYS TUOTANTOELÄINTEN KOHTELUSTA
Eduskunnan puhemiehelle
Yleisradion TV1:n A-studio-ohjelman kautta tuli keskiviikkona 28.11.2007 julkisuuteen Oikeutta Eläimille -järjestön välittämät tiedot ja kuvamateriaali tuotantoeläinten kohtelusta suomalaisilla eläintiloilla.
Kuvamateriaali on osa tutkimusta, joka on toteutettu vierailemalla yhteensä 101 suomalaisella eläintilalla kameroiden ja videokameroiden kanssa vuosien 2006 ja 2007 aikana. Tutkimuksen verkkosivujen (http://www.tehotuotanto.net/) mukaan tutkimuksen tiedot ja kuvamateriaali on kerätty käymällä yhteensä 21 suomalaisella broileritilalla, 60 sikalassa ja 20 kanalassa.
Tutkimuksen aineisto on määrällisesti niin laaja, jotta voidaan perustellusti todeta, että kyse ei ole vain yksittäisistä poikkeustapauksista. Kuvamateriaali antaa surkean kuvan eläinten kohtelun todellisesta tilasta suomalaisilla eläintiloilla. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että materiaali on kuvattu nimenomaan suomalaisilla tiloilla. Kuvamateriaali antaa vahvoja viitteitä siitä, että toiminta monilla suomalaisilla eläintiloilla saattaa jopa täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön.
Tutkimuksessa mukana olevien broileritilojen määrä on 16 prosenttia Suomen 124 broileritilasta. Näillä tiloilla kasvatetaan neljännes Suomen broilereista. Tutkimuksen 20 kanalassa kanojen määrä on tuhansista satoihin tuhansiin eläimiin. Tutkimuksen 60 sikalaa edustavat verkkosivujen mukaan sianlihatuotannon eri muotoja: liha-, emakko-, siitos- ja yhdistelmäsikaloita.
Tutkimusaineiston kerääjien mukaan jokaisella tutkitulla tilalla eläimiä pidettiin ahtaasti. Eläinmäärät olivat niin suuria, ettei yksilöllinen hoito ollut mahdollista.
Kaikilta broileritiloilta löytyi kuolleita, kituvia ja vammautuneita eläimiä. Vammat olivat yleensä jalka- ja siipivaurioita. Lintuja kasvatettiin suurissa tehdasmaisissa halleissa, joissa oli 15 000-25 000 eläintä. Suurikokoisiksi ja nopeakasvuisiksi jalostettuja lintuja on tiloilla jopa 25 yhden neliömetrin alueella.
Lähes kaikissa sikaloissa emakoita pidettiin kääntymisen estävissä häkeissä. Useissa paikoissa myös joutilaat emakot oli tarpeettomasti laitettu häkkeihin. Siat olivat ruhjeisia ja haavaisia ja niillä oli yleisesti makuuhaavoja, purtuja häntiä ja verisiä hännäntynkiä. Lisäksi kuolleita sikoja löytyi joka kolmannesta vieraillusta sikalasta.
Useissa kanaloissa kuolleita kanoja lojui häkeissä ja käytävillä. Joissakin häkeissä raadot olivat pitkälle hajonneita, mistä saattoi päätellä niiden olleen siellä jo kauan. Kaikkien kanaloiden olot olivat tehdasmaiset ja paikat olivat likaisia. Linnut olivat selvästi stressaantuneita ja ne olivat nokkineet toisiaan.
*
Tuotantoeläinten olosuhteita ja elämänlaatua voidaan parantaa muun muassa seuraavin toimenpitein; lainsäädäntöä tiukentamalla, parantamalla valvontaa ja lisäämällä eläinsuojelutyön taloudellisia ja muita voimavaroja.
Suomen eläinsuojelulain ensimmäisessä pykälässä todetaan, että lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Laissa korostetaan ihmisen vastuuta ja velvollisuutta huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja kielletään eläinten saattaminen alttiiksi julmalle kohtelulle.
Toisaalta nykyiset eläinsuojelulainsäädännön määrittämät minimit eläintä kohti varattavasta tilasta eivät takaa eläinten hyvinvointia.
Eläinsuojelulakia rikotaan viranomaisten tilastojen perusteella runsaasti. Esimerkiksi vuonna 2006 noin kolmasosalla tarkastetuista tuotantoeläintiloista rikottiin eläinsuojelulakia. Tämän takia eläinsuojelurangaistuksia ja eläintenpitokieltoja on annettava entistä useammin ja rangaistusten on oltava tuntuvia. Lakia rikkovilta tuottajilta on poistettava tuet. Eläinsuojelurikosten asteikkoon on otettava mukaan myös törkeä eläinsuojelurikos.
Ongelma on myös se, että eläinsuojelulain rikkomuksissa monesti poliiseilla ja syyttäjillä ei ole riittävää asiantuntemusta. Näin väärinkäytökset voivat jatkua pitkään. Asiantuntemuksen parantamiseen on panostettava.
Rikoksia ehkäisevänä toimenpiteenä eläintenpitokiellon käyttöä on tehostettava, eikä elinkeinon harjoittaminen saa enää olla eläintenpitokieltoa lyhentävä seikka. Eläintenpitokiellon valvontaa on selvästi tehostettava. Tällä hetkellä tilanne on se, että eläintenpitokiellon antamisen jälkeen kiellon noudattamista ei varsinaisesti valvo kukaan. Esimerkiksi eläinlääkärit voivat antaa vain uusia kieltoja.
Eläinsuojelulain toteutumista valvotaan tällä hetkellä suomalaisilla eläintiloilla puutteellisesti ja liian pienin taloudellisin ja muin voimavaroin. Viranomaisten rutiininomaiset eläinsuojelutarkastukset (EU-eläinsuojelutarkastukset) suoritetaan yleisesti siten, että tarkastuksesta ilmoitetaan tuottajalle ennakkoon, jolloin tuottajalla on mahdollisuus korjata räikeimpiä rikkomuksia tilallaan ennen tarkastajan saapumista. Lisäksi esimerkiksi broilerituotantotilat eivät tällä hetkellä edes kuulu tarkastusten piiriin, vaikka broilerituotantoon liittyy erittäin suuri määrä eläinsuojelullisia ongelmia.
Tarkastuskäytäntöjä tuleekin muuttaa siten, että tarkastuksista ei ilmoiteta ennakkoon, jotta eläinten tuotanto-olosuhteet nähdään sellaisessa kunnossa kuin ne tilalla normaalisti ja todellisuudessa ovat. Kaikki eläintuotannon alat, mukaan lukien broilerituotanto, on sisällytettävä tarkastusten piiriin.
Eläintuotannosta tiedottamisen on oltava tasapuolista, sen pitää tuoda esiin myös eläinten hyvinvointiongelmat. Eläintuotannon erilaiset imagoa kohottavat tiedotuskampanjat saavat runsaasti tukea sekä Suomen valtiolta että Euroopan Unionilta. Esimerkiksi suomalaisen broilerituotannon hyviä puolia esiintuova Finfoodin toteuttama Sulka hattuun siipikarjalle -kampanja sai 800 000 euron budjetistaan suurimman osan avustuksina Suomen valtiolta ja EU:lta. Vertailun vuoksi esimerkiksi eläinsuojeluliitto Animalia sai valtion tukea tiedotustoimintaansa vuonna 2006 alle 20 000 euroa. Lisäksi Animalia sai samaa kokoluokkaa olevaa projektikohtaista tukea.
Suomen kansalaisilla tulee olla oikeus saada puolueetonta tietoa eläintuotantotavoista. Eläinsuojelujärjestöille suunnattavia tiedotustukia onkin lisättävä. Tietoa sekä tuotannon negatiivisista että positiivisista puolista on saatava tasapuolisesti, jotta kuluttajat voivat tehdä ostopäätöksensä todelliseen tietoon perustuen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus reagoi pikaisesti esille nousseisiin epäkohtiin tuotantoeläinten kohtelussa? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläinsuojelulainsäädännön parantamiseksi, viranomaisvalvonnan ja sen voimavarojen lisäämiseksi sekä edellä mainitun tutkimuksen esille tuomien epäkohtien korjaamiseksi?
Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007
Paavo Arhinmäki /vas
vapaa julkaistavaksi heti
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki:
Hallituksen puututtava pikaisesti tuotantoeläinten kohteluun
Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaatii hallitukselta pikaisia toimia, joilla puututaan tuotantoeläinten huonoon kohteluun suomalaisilla eläintiloilla.
- Oikeutta Eläimille -järjestön kautta keskiviikkona julkisuuteen tullut materiaali kertoo siitä, että eläintiloilla on paljon puutteita.
Paavo Arhinmäki on jättänyt tänään hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tuotantoeläinten kohtelusta. Hän perää kysymyksessään muun muassa eläinsuojelulain uudistamista, valvontaresurssien lisäämistä ja parempaa valvontaa eläintenpitokieltojen toteuttamiseen.
Lisätiedot:
Paavo Arhinmäki
---
Paavo Arhinmäen
KIRJALLINEN KYSYMYS TUOTANTOELÄINTEN KOHTELUSTA
Eduskunnan puhemiehelle
Yleisradion TV1:n A-studio-ohjelman kautta tuli keskiviikkona 28.11.2007 julkisuuteen Oikeutta Eläimille -järjestön välittämät tiedot ja kuvamateriaali tuotantoeläinten kohtelusta suomalaisilla eläintiloilla.
Kuvamateriaali on osa tutkimusta, joka on toteutettu vierailemalla yhteensä 101 suomalaisella eläintilalla kameroiden ja videokameroiden kanssa vuosien 2006 ja 2007 aikana. Tutkimuksen verkkosivujen (http://www.tehotuotanto.net/) mukaan tutkimuksen tiedot ja kuvamateriaali on kerätty käymällä yhteensä 21 suomalaisella broileritilalla, 60 sikalassa ja 20 kanalassa.
Tutkimuksen aineisto on määrällisesti niin laaja, jotta voidaan perustellusti todeta, että kyse ei ole vain yksittäisistä poikkeustapauksista. Kuvamateriaali antaa surkean kuvan eläinten kohtelun todellisesta tilasta suomalaisilla eläintiloilla. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että materiaali on kuvattu nimenomaan suomalaisilla tiloilla. Kuvamateriaali antaa vahvoja viitteitä siitä, että toiminta monilla suomalaisilla eläintiloilla saattaa jopa täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön.
Tutkimuksessa mukana olevien broileritilojen määrä on 16 prosenttia Suomen 124 broileritilasta. Näillä tiloilla kasvatetaan neljännes Suomen broilereista. Tutkimuksen 20 kanalassa kanojen määrä on tuhansista satoihin tuhansiin eläimiin. Tutkimuksen 60 sikalaa edustavat verkkosivujen mukaan sianlihatuotannon eri muotoja: liha-, emakko-, siitos- ja yhdistelmäsikaloita.
Tutkimusaineiston kerääjien mukaan jokaisella tutkitulla tilalla eläimiä pidettiin ahtaasti. Eläinmäärät olivat niin suuria, ettei yksilöllinen hoito ollut mahdollista.
Kaikilta broileritiloilta löytyi kuolleita, kituvia ja vammautuneita eläimiä. Vammat olivat yleensä jalka- ja siipivaurioita. Lintuja kasvatettiin suurissa tehdasmaisissa halleissa, joissa oli 15 000-25 000 eläintä. Suurikokoisiksi ja nopeakasvuisiksi jalostettuja lintuja on tiloilla jopa 25 yhden neliömetrin alueella.
Lähes kaikissa sikaloissa emakoita pidettiin kääntymisen estävissä häkeissä. Useissa paikoissa myös joutilaat emakot oli tarpeettomasti laitettu häkkeihin. Siat olivat ruhjeisia ja haavaisia ja niillä oli yleisesti makuuhaavoja, purtuja häntiä ja verisiä hännäntynkiä. Lisäksi kuolleita sikoja löytyi joka kolmannesta vieraillusta sikalasta.
Useissa kanaloissa kuolleita kanoja lojui häkeissä ja käytävillä. Joissakin häkeissä raadot olivat pitkälle hajonneita, mistä saattoi päätellä niiden olleen siellä jo kauan. Kaikkien kanaloiden olot olivat tehdasmaiset ja paikat olivat likaisia. Linnut olivat selvästi stressaantuneita ja ne olivat nokkineet toisiaan.
*
Tuotantoeläinten olosuhteita ja elämänlaatua voidaan parantaa muun muassa seuraavin toimenpitein; lainsäädäntöä tiukentamalla, parantamalla valvontaa ja lisäämällä eläinsuojelutyön taloudellisia ja muita voimavaroja.
Suomen eläinsuojelulain ensimmäisessä pykälässä todetaan, että lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Laissa korostetaan ihmisen vastuuta ja velvollisuutta huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja kielletään eläinten saattaminen alttiiksi julmalle kohtelulle.
Toisaalta nykyiset eläinsuojelulainsäädännön määrittämät minimit eläintä kohti varattavasta tilasta eivät takaa eläinten hyvinvointia.
Eläinsuojelulakia rikotaan viranomaisten tilastojen perusteella runsaasti. Esimerkiksi vuonna 2006 noin kolmasosalla tarkastetuista tuotantoeläintiloista rikottiin eläinsuojelulakia. Tämän takia eläinsuojelurangaistuksia ja eläintenpitokieltoja on annettava entistä useammin ja rangaistusten on oltava tuntuvia. Lakia rikkovilta tuottajilta on poistettava tuet. Eläinsuojelurikosten asteikkoon on otettava mukaan myös törkeä eläinsuojelurikos.
Ongelma on myös se, että eläinsuojelulain rikkomuksissa monesti poliiseilla ja syyttäjillä ei ole riittävää asiantuntemusta. Näin väärinkäytökset voivat jatkua pitkään. Asiantuntemuksen parantamiseen on panostettava.
Rikoksia ehkäisevänä toimenpiteenä eläintenpitokiellon käyttöä on tehostettava, eikä elinkeinon harjoittaminen saa enää olla eläintenpitokieltoa lyhentävä seikka. Eläintenpitokiellon valvontaa on selvästi tehostettava. Tällä hetkellä tilanne on se, että eläintenpitokiellon antamisen jälkeen kiellon noudattamista ei varsinaisesti valvo kukaan. Esimerkiksi eläinlääkärit voivat antaa vain uusia kieltoja.
Eläinsuojelulain toteutumista valvotaan tällä hetkellä suomalaisilla eläintiloilla puutteellisesti ja liian pienin taloudellisin ja muin voimavaroin. Viranomaisten rutiininomaiset eläinsuojelutarkastukset (EU-eläinsuojelutarkastukset) suoritetaan yleisesti siten, että tarkastuksesta ilmoitetaan tuottajalle ennakkoon, jolloin tuottajalla on mahdollisuus korjata räikeimpiä rikkomuksia tilallaan ennen tarkastajan saapumista. Lisäksi esimerkiksi broilerituotantotilat eivät tällä hetkellä edes kuulu tarkastusten piiriin, vaikka broilerituotantoon liittyy erittäin suuri määrä eläinsuojelullisia ongelmia.
Tarkastuskäytäntöjä tuleekin muuttaa siten, että tarkastuksista ei ilmoiteta ennakkoon, jotta eläinten tuotanto-olosuhteet nähdään sellaisessa kunnossa kuin ne tilalla normaalisti ja todellisuudessa ovat. Kaikki eläintuotannon alat, mukaan lukien broilerituotanto, on sisällytettävä tarkastusten piiriin.
Eläintuotannosta tiedottamisen on oltava tasapuolista, sen pitää tuoda esiin myös eläinten hyvinvointiongelmat. Eläintuotannon erilaiset imagoa kohottavat tiedotuskampanjat saavat runsaasti tukea sekä Suomen valtiolta että Euroopan Unionilta. Esimerkiksi suomalaisen broilerituotannon hyviä puolia esiintuova Finfoodin toteuttama Sulka hattuun siipikarjalle -kampanja sai 800 000 euron budjetistaan suurimman osan avustuksina Suomen valtiolta ja EU:lta. Vertailun vuoksi esimerkiksi eläinsuojeluliitto Animalia sai valtion tukea tiedotustoimintaansa vuonna 2006 alle 20 000 euroa. Lisäksi Animalia sai samaa kokoluokkaa olevaa projektikohtaista tukea.
Suomen kansalaisilla tulee olla oikeus saada puolueetonta tietoa eläintuotantotavoista. Eläinsuojelujärjestöille suunnattavia tiedotustukia onkin lisättävä. Tietoa sekä tuotannon negatiivisista että positiivisista puolista on saatava tasapuolisesti, jotta kuluttajat voivat tehdä ostopäätöksensä todelliseen tietoon perustuen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus reagoi pikaisesti esille nousseisiin epäkohtiin tuotantoeläinten kohtelussa? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläinsuojelulainsäädännön parantamiseksi, viranomaisvalvonnan ja sen voimavarojen lisäämiseksi sekä edellä mainitun tutkimuksen esille tuomien epäkohtien korjaamiseksi?
Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007
Paavo Arhinmäki /vas
Vastaukset 3
Vanhimmat
kasvatus oloista.onko maku erillainen läskiä vähempi.mistä tietää onko olkia ollu sialla tarpeeksi,onko sian silmät pesty joka päivä.?????????????????
jos käydään keskellä yötä kuvaamassa tuuletusreiän kautta broiskuja, niin miten siitä pystyy näkemään kuinka paljon siellä on kuolleita.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja ajankohtaisesta ongelmasta.
Mikä onkaan MTK:n tehtävä maataloustuottajien etujärjestönä, eikö se valvoa myös eläimien turvallisuutta ja hyvinvointia.
Kuitenkin pääasialliseksi tehtäväksi näyttää muodostuvan kansallisen tukipaketin aikaan saaminen välittämättä mitenkä eläimiä hoidetaan ja miten eläimet voivat.
Televisiossa Heikki Haaviston (entinen MTK:n puheenjohtaja)näytti olevan kansallisen tuen saaminen.
Kasallisella tuella ei voi korvata kuolleista eläimistä joka johtuu törkeän huonosta hoidosta vaikka MTK:n äänitorvi Kepu ja Pääministeri Matti Vanhanen niin tekevätkin.
Jos tämä hallitus Matti Vanhasen johdolla on koko vaalikauden yhteiskunnan tuho ennalta arvaamaton.
MTK:n äänitorvi Matti Vanhasen on lähdettävä hoitamaan eläimiä oppimann jotain hyödyllistä tässä yhteiskunnassa.