Aloin tossa miettiin, kun tein veden viikkovaihtoa, et onko parempi laittaa tota vedenparannusainetta mielummin liika vai liian vähän? kumpi siis vaarallisempaa tai onko tarkkaa? Tais meinaan vähän lorahtaa...
Vedenparannusaineesta...
Zaidi
153826
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse en käytä ollenkaan vedenvaihtojen yhteydessä kys.ainetta eli sanoisin että mieluummin liian vähän.
...kannattaisi laittaa muuhun. Älä käytä vedenparannusainetta ja seuraa - todennäköisesti et huomaa kalossa mitään käytöseroja. Lääkityksen jälkeen tai muun limakalvoja koettelevan kuten siirron aikana tuo vedenparannusaine ( tarkoittaen tyyppiä Aquasafe ) on paikallaan.
..ei ensinnäkään IHAN hirveitä maksa.
Toiseksi, ainakin mun pöntöissä on syöpyneitä eviä ja levottomuutta, jos aine (Aquasafe) unohtuu.
Kämppäkin on sen verran pieni, ettei ihan hirveitä määriä vettä mahdu seisomaan kloorin haihtumista odottamaan..
JA,olen huomannut, ettei kukkasten mullan pinnalle tule valkoista kerrosta, kun kastelen akvaariosta otetulla PARANNUSAINEELLISELLA vedellä..
Että näin meillä..
Niin, mä en seisota vettä ämpäreissä, vaan otan suoraan hanasta oikeen lämpöstä. Meinaatko että voisin siltin jättää käyttämättä kyseistä ainetta vai vaikuttasko tää asiaan? miten sä? Kiitos vinkeistä!
Mä en käytä vedenparannusaineita, mut sen voi jättää kokonaan pois ja se ei ainakaan meillä oo vaikuttanu. Ja mä otan niin vähän pois vettä akvaariosta kerrallaan (periaatteessa) et laitan sen suoraan akvaarioon!
Meikäläisellä ainakin huomaa eron, ei välttämättä heti,mutta pidemmänpäälle katsoen. Aluksi käytin vedenparannus ainetta,kalat eli hyvin,sitten lopetin sen, ei varsinaisia ulkoisia merkkejä heti, mutta eliniät lyheni ja uudet kalat eli vain muutaman kuukauden kun tulivat mulle, aloin taas käyttää vedenparannus ainetta ja on vaikuttanut! Eli en usko, että oli vaan sattumasta kiinni, eiköhän kyseisen aineen keksijät ja tekijätki oo tienny miksi ja mitä kehittää.
Kuten Tiitu tuolla aiemmin seikkaperäisesti selosti, on tässä kovasti vesijohtalaitoskohtaista eroa.
Itselläni tulee raanasta ph8 tienoilla olevaa voimakkaasti käsiteltyä kovaa kesäisin jopa tuoksahtavaa vettä. Johtuu pintaveden osuudesta. Akvaariooni laitan lämmintä vettä, huolimatta kupariputkista - nykyisissä varaajissa ei juuri kuparia ole ja putkiston osalta tilanne on sama veden lämmöstä riippumatta. Kalojen osalta kokemusta mm kiekoista, coryista ja plekoista.
Vaihdan vettä 30% joskus jopa 75%. Suuressa vedenvaihdossa kiekot saattavat reagoida, mutta Watersafen ph:n tasaajalla sekin seikka poistuu. Toisaalta hieman tunnollisempi akvaarion pito ei edellytä noin suurta vedenvaihtoa. Puoletkin on hyvä.
Uuden, noin 28-30° veden suihkutan suoraan akvaarioon. On kaasujen poistoon eduksi, esim puutarhan suihkusuuttimen käyttö. Samaten voimakas virtaus sekä ilmastus.
Ja siinä se, mitään ongelmia ei ole ollut.
Jos lisäät vettä esim ensin 20% - eikä ongelmia tule ( esim uintiasennossa ) niin seuraavalla kerralla voinet jo kokeilla 30% jne... Uskoisin homman pelaavan ilman vedenparannusaineitakin.
Oma akvaarioni on 700 litrainen ja joskus vaihdan siis jopa 4-500 litraa ilman ongelmia. Melko hidas valutus tietenkin on varman päälle suurissa vaihdoissa.
Juttua vedenparannusaineesta ja veden seisottamisesta.
Nykyisin aika harvoja vesijohtovesiä kloorataan. Ja yleensä sitäkin tehdään vain poikkeustapauksissa, epäpuhtauksien päästyä vesijohtoverkostoon. Veden seisottaminen kloorin poistamismielessä on siis aivan turhaa useimmiten. Asian saa tietysti helposti tarkastettua vesilaitokselle soittamalla. :) Useimmat ohjeet veden seisottamisesta ovat peräisin vanhoista kirjoista...
Ja vedenparannusaineet. Mielestäni ne ovat säännöllisesti käytettynä aika turhia. Jos kaikki on akvaariossa kunnossa (kalamäärä, vedenvaihdot ja suodatusteho ym.) on jatkuva käyttö rahan tuhlausta. Etenkin siinä vaiheessa, kun viikottaisessa vedenvaihdossa vettä menee useita satoja litroja. Pienessä akvaariossa, jossa tasapaino heilahtelee helpommin, voi käyttö olla perustellumpaa.
Olen siis Mikaelin kanssa tässä asiassa aivan samaa mieltä. :)
Vaikka useimpien vesilaitosten raakavesi soveltuu sellaisenaan akvaariokäyttöön, niin vesijohdoissa yön yli seisoneeseen veteen on liuenneena raskasmetalleja ja metallioksideja, jotka yleensä aiheuttavat kaloille (vain) vähäisen myrkytyksen. Mutta varsinkin aamulla kannattaa yön yli putkissa seisonutta vettä juoksuttaa vähän aikaa ennen käyttöä.
Kloorikaasupitoisuus sensijaan on aamulla vähäisimmillään, koska se on haihtunut yön aikana. Esimerkiksi Länsi-Espoon Dämmanin vedenottamolta tulee vesi suuresta kulutuksesta johtuen illalla suoraan verkkoon, jolloin klooripitoisuus on illalla korkeimmillaan, sillä sitä lisätään veteen ihmiselle myrkyllisten bakteerikasvustojen kurissa pitämiseksi.
Vettä kannattaa joka tapauksessa seisottaa vuorokausi tai pari kaloille erittäin myrkyllisen haihtuvan kloorin poistamiseksi sekä myös liian hapen poistamiseksi, mitä voi nopeuttaa ilmastuksella. Tämä on tärkeää, mikäli kloorikaasun haju tuntuu nenässä vettä laskettaessa.
Paineessa veteen liuennut happi tiivistyy putkistosta tullessaan pieniksi kupliksi, jotka tarttuvat kalojen ihoon ja kiduksiin liimaten kiduslehdet yhteen. Kidusten hapensaanti estyy ja kalat kärsivät hapenpuutteesta (M. Varjo, Akvaarion perusopas, s.37).
Espoossa käytetään myös kloorikaasua myrkyllisempää kloramiinia, joka ei haihdu, mutta jonka vedenparannusaineet kloorin ja raskasmetallien ohella välittömästi neutraloivat. Parhaat vedenparannusaineet sisältävät myös kalojen limakalvoja suojaavia kolloideja.
Kysykää oman paikkakuntanne vesilaitokselta käyttävätkö he kloramiinia! Myös lipeää lisätään veteen pH:n nostamiseksi, etteivät putket syöpyisi niin nopeasti.
Harjujen pohjavesi on laadultaan tasalaatuisen hyvää. Sensijaan pintaveden (järvet ja joet) laadussa voi eri vuodenaikoina olla suuriakin vaihteluita, lähinnä voimaperäisen maanviljelyksen vuoksi, mutta myös kesän lämmön ansiosta luonnostaankin.
Mitä kuumempaa putkistosta otettu vesi on, sitä helpommin se liuottaa putkista haitallisia metalleja, kuten kuparia. Älä koskaan käytä kupariosia sisältävän kuumavesivaraajan vettä akvaarioon.
Kylmä vesi on puhtainta, mutta sen pitää tietysti antaa lämmetä akvaarioveden lämpöiseksi niin, ettei akvaarion lämpötila laske nopeasti useita asteita. Kylmän veden haittapuolena on, että se sisältää vähemmän hivenaineita kasveille, mutta hivenainelannoitustahan tarvitaan joka tapauksessa. Muita kasviravinteita on akvaariovedessä usein liiankin kanssa.
Mulla on 240 litran allas ja ainakaan tämän kokoisessa ei tarvitse aineita käyttää. Asun Kymenlaaksossa ja täällä oli aiemmin aika klooropitoista vettä ja silti pärjäsin ilman! Pienemmissä purkeissa kuten 80 litraa voi vedenvaihto "järkyttää" tasapainoa vedenarvoissa enemmän? Nyt mulla on myös Kiekkoja ja hyvin pärjäävät ilman aineitakin!!!
Olisipa mielenkiintoista nähdä, miten nämä vedenseisottajat vaihtavat vettä 600 litran altaaseen. 200 litraa viikossa olisi sellainen sopiva vaihtomäärä ja nopeasti laskettuna 20 piripintaan täytettyä ämpäriä vessan lattialle.
Eiköhän kuitenkin tehdä niin, kuin on tähänkin asti tehty, eli vesi suoraan letkulla altaaseen....
Kaksi 40-50 litran saavia per viikko riittää 600-litraiseen, mutta 200-litraisen kassa pärjää hyvin ämpäreilläkin. Olisipa vain kaikilla yhtä hyvää vettä käytettävissään!! Veden laatu on erilaista eri paikkakunnilla, Turussa kuulemma paikoin lähes juotavaksi kelpaamatonta. Kateeksi käy niitä etelän ihmisiä, jotka asuvat saman joen tai meren varrella mistä kalansakin akvaarioon hakevat.
Taidanpa pysyä poissa pk-seudulta jos vesitilanne on siellä tosiaan noin surkea.
nimim. On lottovoitto asua Kymenlaaksossa
Näinhän se kai menee. Jossakin vesijohtovesi kaipaa käsittelyä ja jossakin taas ei. Meillä saisi haudata koko akvaarioharrastuksen, ellei vedenparannuslitkua olisi keksitty. Kerran unohdin aineen ja seuraukset olivat vähemmän mukavat. Kyse oli siis aika pienestä vedenvaihdosta. 150 litraseen vaihdoin ehkä noin 15 litraa vettä ja unohdin autuaasti kyseisen litkun. Seuraavana aamuna oli osa jengistä kuollut ja osa syöpynyt... Ei kovin kiva ylläri. Meillä vesi siis selvästi maistuukin raudalta. Ihminen voisi kyllä juoda sitä ilman terveyshaittoja, mutta kaloille se on yksinkertaisesti myrkkyä. Käsiteltynä vesi sopii hyvin kaloille ja kasveille. Mulla ei siis taida olla paljon vaihtoehtoja tuon aineen suhteen. Pisaraakaan käsittelemätöntä vettä ei meillä kannata akvaarioon kaataa!
Täällä meillä pääkaupunkiseudulla, jossa siis on verrattaen todella hyvä vesi. Yleensä vedenparannusaineen käyttämättä jättäminen aiheuttaa muista vesiarvoista riippuen viikosta puoleenvuoteen sisällä normaalioloissa sen, että kalat lopettavat pikkuhiljaa syömisen ja muuttuvat apaattisemmaksi (tässä vaiheessa jo pahat sisäelinvauriot!) ja kuolevat ilman näkyvää syytä yksi kerrallaan. Tämän aiheuttavat putkistoista liukenevat raskasmetallipitoisuudet eli siis raskasmetallimyrkytys. Vedenparannusaine sitoo raskasmetallit vaarattomiksi yhdisteiksi.
Sisäelinvaurioita ei kuitenkaan enää mikään aine korjaa, joten jos on sisäelimet mennyt, niin ei voi mitään!
Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin sen stressiä poistava ja limakalvoja suojaava vaikutus. N. 90% kalojen taudeista, kun aiheutuvat stressistä ja yleiskunnon laskemisesta. (perustelen: heikkokuntoinen tai stressaantunut kala on useille loisille ja bakteereille helppo uhri. Ja lääkitys taas laskee sitten lisää yleiskuntoa... Kun kalat tappelevat tai muutoin iho kalalla vaurioituu, helpottaa vedenparannusaine haavojen paranemista huomattavasti)
Kloriamiinista: Kloriamiinia muodostuu, kun veteen lisätään klooria ja ammoniakkia yhtäaikaa. (klooriahan lisätään sen vuoksi verkostoon, että erilaiset bakteerit eivät pääsisi putkistoissa mielinmäärin lisääntymään ja aiheuttamaan kivoja pikku vatsatautiepidemioita sun muita). Kloori sellaisenaan ehtii yleensä haihtua lähes kokonaan, ennenkuin pääsee "hanaan asti", mutta tämä kloori-ammoniakki-yhdiste =kloriamiinipas ei haihdukkaan. Sitä ei saa pois myöskään vettä seisottamalla. Aine on kuitenkin yhtä vaarallinen, kuin kloorikin.
Suosittelen pohtimaan kumpi on kannattavampaa. Edes 1000 litraisessa aineen käyttö, kun ei maksa paljoa (AquaSafe n. 40,-/vedenvaihto) Sata litraisessa 4 mk, 200 litraisessa 8 mk jne. Haloex-litkut vielä paljon halvempia (esim. hätätapauksessa opiskelijabudjetilla)
Ei se niin suuri menoerä akvaarionhoidossa ole, etteikö sitä kannattaisi kalojensa tähden käyttää. Tulee itseasiassa halvemmaksi, kun ostaa kuolleiden kiekkojensa ja plekojensa tilalle uusia...
Sen sijaan nuo ph-plussat ja miinukset, levämyrkyt, kotilomyrkyt ja muut vastaavat kannattaa kyllä jättää kaupan hyllylle (vastuullinen akvaariokauppias kyllä kysyykin melko tarkasti mihin meinaat sellaisia pistää ennenkuin myy...)