Duunareilla on parempi liksa esimerkiksi paperityöläillä, kuin yliopiston proffilla.
Proffila huonot liksat
duunariduu
8906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Proffien peruspalkka on 4-6 k, mutta ne jannut eli disipliininsä gurut, tienaavat suuria summia artikkeleillaan ja muulla toiminnalla. Puhumattakaan kirjoista, joista suuri osa on pääsykoemateriaalina et sillei hei! Siksi omien kirjojen oppimateriaalina käyttö onkin proffien intresseissä. Usko pois, että professorit ovat hyvin varakkaita, kun jäävät eläkkeelle et sillei hei!
Tulipas seksistinen erhe et sillei hei! Toki monet proffista ovat myös naisia.
Ainakin "tyyppi" on aika neutraali sana, mutta kyllä ns. miehekkäitäkin sanoja nykyään käytetään naisista, kuten "hyvä jätkä". Kyllä minusta tuo "jannu" voisi mennä myös naisesta!
Mutta oliko se nyt vain n. 20% naisten osuus proffista? Sinänsä "kummallista", kun puolet tohtoreiksi valmistuvista on naisia. No, luultavasti luvut tasoittuvatkin vähitellen. Nykyisten vanhempien proffien opiskeluaikanahan tilanne oli toinen.
Se on vähän hassua, että uusista opiskelijoista suuri enemmistö on naisia, mutta mitä pidemmälle menee, niin heidän osuutensa laskee: jatko-opiskelijat, assarit, lehtorit, ma. eli "journeyman" proffat, proffat.
Tässä olisi helppo kääntyä höpötieteilijöiden eli älykkyystutkijoiden puoleen: naisten käyrässä on vähemmän hajontaa, vähemmän ääripäitä, miesten käyrässä enemmän ääripäitä. Siksi naiset menestyisivät keskitasolla yliopistossa, mutta miehet useammin kärjessä ja toisaalta moni miehistä ei edes pääsisi yliopistoon.
Mutta kuten ilmaisin, pidän näitä aikamoisina höpötutkimuksina. Älykkyystestit ovat PERIN rajoittuneita/yksipuolisia, älykkyyden määritelmä niin hämärä/kiistelty ja lisäksi on vaikea tietää, mitkä ominaisuudet/kyvyt oikeasti ennustavat menestystä esim. yliopistouralla.
Naisten lasikatto on uskomaton jopa siellä, missä sitä ei uskoisi olevan: akateemisessa maailmassa et sillei hei! Monessa muuten naisvaltaisessa disipliinissä proffina on lähinnä miehiä. Teppo uskoo kuitenkin suuntauksen muuttuvan, sillä yo-opiskelijoistahan valtaosa on naisia. Teppo toivoisi tasa-arvoa ja kokee itsensä profeministinä. Onkohan olemassa promaskuliineja ;)
Suurimmat tekijät yo-opinnoissa menestymisessä ovat motivaatio ja asenne et sillei hei! Hitaampikin menestyy lukemalla asenteella. Moni terävämpi ei viitsi, koska kokee itsensä terävämmäksi, ja siksi menestys on huonompaa.
Onko sulla joku makro joka heittää ton "et sillei hei!" vähän väliä mukaan, vai kirjotatko sen joka kerta itse?
Proffilla on itseasiassa ihan kohtuulliset liksat. Riippuu tietysti mihin vertaa, ja puhutaanko tunti- vai kuukausipalkasta, mutta kuitenkin.
Sen sijaan lehtoreilla, assistenteilla ym. on oikeasti huonot liksat. Mutta se onkin kutsumustyötä...
Assareilla on skeidat palkat et sillei hei! Sinänsä paradoksaalista, että asiansa parhaiten osaavilla on huonoimmat palkat. Teppo luki tutkimuksen, jonka mukaan gradusta ällän saaneilla on huonoimmat palkat et sillei hei! Sehän selittyy sillä, että he jäävät usein tutkijoiksi. Lisäksi tohtorit törmäävät lasikattoon, koska he ovat periaatteessa "ylikoulutettuja" virkaan kuin virkaan hei! Maisteri-tj ei tahdo tohtoria palkollisekseen.