Natoon

Muistio presidentille
7 1 syytä liittyä Natoon.
Suomen Kuvalehti 48/2007 (29.11.2007)

Presidentti Tarja Halonen toivoi (SK 47/2007) ”sellaista perustelua, mikä edellyttäisi, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi”. Hänelle ei ole kiikutettu ”Suomen Nato-jäsenyyttä vakuuttavasti perustelevaa muistiota”. Tällaiseen vetoomukseen pitää yrittää vastata. Esitän yhteenvedon siitä, mitä olen asiasta kirjoittanut ja poiminut muiden sanomasta:

1) Turvallisuuspolitiikan pitää varmistaa, että kaikissa tilanteissa ja varsinkin kriiseissä käytettävissä on mahdollisimman monta vaihtoehtoa, joista sitten voi valita. Jättäytymällä Naton ulkopuolelle rajaisimme jo etukäteen muutamia vaihtoehtoja Suomen ulottumattomiin.

2) Suomella on kaikki muut länsieurooppalaisuuden ominaisuudet paitsi se, että se pysyy erossa Natosta, jonka jäsenyys on luonteva itsestäänselvyys unionikumppaneiden valtavalle enemmistölle. Kun kerran ollaan länsieurooppalainen maa, niin ollaan sitten kunnolla.

3) Suomi toimii Naton kriisinhallintaoperaatioissa aktiivisemmin kuin moni sen jäsenmaa. Ei-jäsenen toiminta jäsenen tavoin osoittaa jakomielisyytä, joka ei herätä luottamusta. Natoon liittyminen oikaisisi tämän vinoutuman.

4) Koska emme kuulu Natoon, olemme ulkona sen tärkeimmistä toimielimistä ja Nato-Venäjä neuvostosta. On outoa logiikkaa jättäytyä ehdoin tahdoin pois sellaisesta kokoonpanoista, joissa käsitellään meitä koskevia asioita ja tehdään niistä päätöksiä.

5) Yhdysvaltain vahva rooli Natossa tarvitsee vastapainokseen yhtenäisen eurooppalaisen ryhmän. Jos Suomi haluaa, että Yhdysvallat luopuisi yksipuolisesta valtapolitiikasta, vaikutusyritys Naton kautta on edes teoriassa tehokkaampi kuin marginaalissa ruikuttaminen.

6) Natoon kuulumattomien maiden upseereilla ei ole käyttöoikeutta Naton tärkeimpiin tieto- ja viestijärjestelmiin. Liittoutumattoman Suomen takia Nato-vetoiset kriisinhallintaesikunnat joutuvat hankalin erityistoimin. Samalla Suomi nöyryyttää näissä johtotehtävissä toimivia edustajiaan pakottamalla heidät Nato-upseereita vähäisemmältä näyttävään asemaan.

7) Nato-jäsenen asehankinnat ovat edes vähän edullisempia kuin liittoutumattoman, ja Suomen panostusta kaikkein kalleimpiin järjestelmiin voitaisiin keventää.

8) Teoreettisesti ottaen Suomi voi joskus tarvita Naton turvaa Venäjää vastaan, vaikka on lähes mahdoton kuvitella, miten sellainen tilanne voisi syntyä. Siihen varautuminen voi kuitenkin tapahtua vain silloin kun tuollaista uhkaa ei ole, kuten nyt.

Nato-jäsenyyden perusteet eivät siis synny siitä, että sanotaan kolme kertaa Venäjä. Ne syntyvät siitä, että todetaan seitsemän Suomen periaatteellista asemaa parantavaa ja päivittäiseen toimintaan liittyvää etunäkökohtaa. Jo nämä seitsemän, ilman sitä kahdeksatta syytä, riittävät perusteeksi Natoon liittymiselle.