Yhteensopivuus arveluttaa

Voisit otaa lehtikaloja(nuoria poikasia) 6-8 kpl
eri paikoista, kysyen kauppiaalta mistä tukusta
kalat ovat ja etsiä toisen liikkeen joka ei ota
samasta tukusta kaloja sieltä toisen puolen
poikasista. Sitten kun kalat pariutuvat jättäisit
2 paria eli 4 kpl aikuisia lehtikaloja.
Banjomonni on niin hidasliikkeinen kala ja luotaa
panssariinsa että niitä en suosittele
lehtikalojen seuraan. Lehtikalat saattavat syödä
banjoilta silmat, niinkuin piennemmätkin
kirjoahvenet. levänsyöjiksi suositteleisin jos
ihan tavallisia ei halua, isopurjesampimonneja 2-
4 kpl(Sturisoma panamansse.) Nuolimonneja
valitettavasti joutuisit ottamaan(minun oma
mielipide) 10 kpl yhtä leväbarbia kohti, syövät
levää aika minimaalisesti, isopurjesampimonni on
tehokas levänsyöjä varsinkin pienenä.
Kääpiökirjoahvenista en niin paljon tiedä mutta
arveleisin joidenkin menevän lehtikalojen
seurassa esimerkiksi töyhtökääpiö ja
loistokääpiökirjoahven sekä perhoskirjoahven ovat
pieneksijääviä rauhaarakastavia mutta erittäin
huolellista akvaarin hoitoa ja vesiarvoille
tarkkoja kaloja. Ovat tietysti reviirikaloja ja
kannataakin tarkastaa yhteensopivuus asiansa
osaavalta akvaarikauppiaalta. Väriläikäksi sopii
minunmielestä kardinaalitetrat (ovat kestävämpiä
ja pitkäikäisempiä kuin neontetrat.) Menevät
lehtikalojen seurassa jos lehtikalat ovat otettu
pienenä poikasina ja kaloja ruokitaan hyvin
etteivät lehtarit näe nälkää, jos ovat nälisään
niin varmasti pieni tetra maistuu jos kiini saa.
Corydoras monnit käy hyvin lehtikalojen kanssa,
kääpiökirjoahvenista en osaa sanoa, voivat
hätyytellä coryja piilopaikoista mutta jos
piiloja on tarpeeksi ja kääpiöitä ei ole liikaa
niin uskoisin ettei ongelmia tule. Muista
kumminkin että coryja olisi aina otettava samaa
lajia vähintäin muutama kappale on parvikala ja
viihtyy parhaiten parvessa joten esimerkiksi 4*4
eri corydoraksen parvi olisi varmasti ihan kiva
ja sopiva määrä tuohon akvaarioon. Suodattimeksi
suositteleisin Eheim 2228 tai 2028
ulkosuodatinta, halvempi vaihtoehto Fluval 404
leijuvan roskan kerääjäksi joku sisäsuodatin
jonka voisi puhdistaa aina tarpeen tullen.
Marssijärjestys olisi uuteen akvarioon joka ei
ole bioloogisesti vielä kypsä, eli
kypsymisvaiheessa oleva, ensimmäisenä kaloina
minä laittaisin corydorakset. Perustelen sitä
sillä että corydorakset ovat myös
suolihengittäjiä eli voivat tarpeen tulle käydä
haukaamassa happensa veden pinnan yläpuolelta ja
uuden kypsymisvaiheessa olevan akvaarion
ongelmahan on juuri nitriitti joka on kaloille
sama kuin ihmiselle häkä, estää hapensitoutumisen
verenkiertoon. Coryt eivät ole siis niin herkkiä
nitriitille kuin kalat jotka ottavat happensa
pelkästään kiduksiensa kautta akvaariovedestä.
Kun nitriittiongelmat ovat takanapäin
ensimmäisien kalojen akvaarioon tuonnista
tarkoittaa vähintäin kolmea viikkoa mielummin
kuukausi niin voi kalastoa rueta lisäämään
pikkuhiljaa, esimerkiksi kardinaalitetrat ja jos
tetrojen kanssa on mennyt 2 viikkoa hyvin niin
loput kalat voi laitaa niiden perässä. Tässä
minun omaa mielipidettä inttäkkö toiset vastaan
niinhän täällä on tapana ; )

Näin pitkää kysymysluetteloa en olekaan nähnyt
aikoihin. :) Mutta leikinpä vähän vastaajasetää,
kun ei kukaan muu näytä ehtineen...

Levänsyöjät ovat kyllä melkoisen välttämättömiä,
ainakin juuri perustetussa akvaariossa. Ellet
halua muulla tavoin poistaa leviä. :) Mutta parvi
ottoja (nuolimonnit) pitää kasvit hyvin puhtaina.
Ne taitavat kaivata vain hieman viileämpää vettä
kuin lehtikalat. Jotkin plekot voisivat myös olla
sopivia, vaikka kaikki eivät kovasti levää
syökään. Mutta sieltä ainakin luulisi löytyvät
niitä erikoisuuksia. Jos niitä kaipailet.
Punalevän syöntiin ei muuta kalaa ole vielä
keksitty kuin leväbarbi.

Kalavalintoihin auttaa, kun kahlaa kirjoja ja
kiertelee PALJON ihailemassa kaloja kaupoissa. :)
Ja sitten yhteensopivista kaloista valitsee ne,
jotka eniten viehättävät.

Jos otat seeprakaloja/tetroja. Niin silloin ne
kannattaa tuoda akvaarioon ensin. Etenkin jos
kyseessä eivät ole erityisen herkät tetrat. Jos
päätät ottaa seeprakaloja, kokeilepa jotain muuta
esim. hohtoseeprakalaa. Muuten seeprat pärjäävät
hyvin lehtikalojen kanssa.

Kutuparien löytäminen parvesta riippuu täysin
tuurista. =) Itselläni riitti neljä kalaa kahden
kutuparin löytymiseen. Mutta jos varman päälle
haluaa pelata niin 6-7 pitäisi riittää. Elleivät
kaikki satu olemaan samaa sukupuolta. ;)

Kääpiöahventen pariskunta/haaremivalinta riippuu
lajista. Esim. perhoskirjoahven elää
pariskunnittain ja töyhtökääpiöahven haaremeissa.
Perhoskirjoahven saattaisi olla hyvä, mutta
saattaa olla hieman arka suurten lehtikalojen
seurassa. Pohjan voi kyllä suunnitella
sellaiseksi, että perhoset tuntevat olonsa
turvalliseksi (kantoja, luolia, kasvitiheikköjä).
Näin ne pääsevät "turvaan".

Jos kaipaat tetraparvea väriläikäksi. Esim.
kymmenen kolumbiantetraa (vähän erikoisempi ;)
viihtyisi lehtikalojen kanssa. Ne myös uivat
mielellään pintaosissakin. Ja muutama seeprakala
auttaa asiaa jos eivät muuten nouse ylempiin
kerroksiin.

Tapparoista. Marmoritapparakalat eivät ainakaan
kasva noin suuriksi. Niissä on vain se paha vika,
että akvaarion puhdistuksen yhteydessä hyppivät
yleensä lattialle. Tiheällä pintakasvillisuudella
akvaarion toiseen päätyyn ongelma saattaa
helpottua.

Ja virtauksesta. Akvaarioon on aika helppo
järjestää suodattimilla erilaisia virtauksia.
Toiseen päähän virtaus ja keskelle tiheä
kasvipöheikkö, niin toinen puoli akvaariosta
pysyy rauhallisempana.

Jos haluat vain pakollisia kasveja. Niin otapa
huomioon anubiakset. Ne pärjäävät vähällä valolla
ja ovat todella kiitollisia. Kaksi tehokasta
putkea valoa riittää, ellet halua kasvipuutarhaa.

Suodatin mieluummin liian suuritehoinen kuin
pieni. Ja useampi parempi tuossa koossa. Ehkäpä
yksi sisään ja toinen ulos...

Taistelukala menee jos sille on rauhallinen
pintakasvein varustettu "oma alue".

Tässäpä tällainen pintapuolinen... :)
Rakentamisen iloa!

vääntää juttua. Lehtikaloista sen verran, että
tuurilla seilataan, meille otettiin 5 lehtikalaa
ja tuli yksi kutupari, kun saimme 1 tuttavilta,
saimme toisen kutuparin. Mutta, jos haluaa
kutupareja 3, niin ajattelin , että ainakin 10.
Voi olla, että tulee kutiessa ahdasta, joten
ehdottaisin kutuallasta, n. 60-100 l. Ihan
lämpötilan nostonkin takia.
= 2 kutuparia lehtikaloja
Banjomonnit eivät häiritse ketään ja ovat
sitkeitä sissejä, tykkäävät siitä hienosta
hiekasta, että pääsevät hautautumaan. Toi sun
hiekka vaikuttaa hyvältä.
= 6 banjomonnia I satsiin
Kääpiöahvenia ottaisin haaremin, joka
luonnollista niille eli se 1 3 naarasta.
Loistokääpiöahven, meillä oli
töyhtökääpiöahvenia, nättejä ja kutivatkin
kutualtaassa menestyksellisesti. Ehkä kuitenkin
jättäisin pois, mutta
= 1 2 kääpiöahventa
Nuolimonnit tarvitsevat sitä korkeinta 24 c
vettä ja virtaavaa ja se virtaus voi tehdä
lehtikaloille hieman tukalan olon. Ehdottaisin
jotain partamonnia tai plekoa kuitenkin.
= 2 partamonni tai 1 aitotäpläpleko I satsiin
Kyllä tapparat, marmori n. 4-5 cm, mahtuu hyvin,
kunhan peität peitinlasiraot. Tollainen
= 8 kpl marmoritapparakaloja
näyttävä ja tulevat toimeen lehtikalojen kanssa.
Miksei kerritetrat käy, eivät ui parvessa kuin
pelätesään oikeastaan, kaikilla pienet paikkansa
= n. 20 kpl kerritetroja
Corydoraksia voisi laittaa pohjalle vielä parven
siinä
= 10 kpl pandamonnista I satsiin
tai jotain pienmpää monnista, joka ei liiku
kuitenkaan keskikerroksissa.

Ensin nuo ykkössatsiin tulevat ja sitten affenet
ja tetrat ja viimeksi tapparat, mutta
vaihtoehtoja monta. I satsinkin voisi ensin
puolittaa ja katsoa sitten vasta toinen puoli.

Suodatin 3 x allas eli karkeasti n. 1000 l/h
oleva ulkosuodatin ja vielä joku sisäsuodatin,
mutta ulkosuodatin yksinkin riittää.