Sosiaalidemokraattisen puolueen pitkä ja perusteellinen pyykinpesu on selkiyttänyt asemia puolueen sisällä.
Ensimmäiset eduskuntavaalinsa puoluejohtajana huonolla menestyksellä käynyt Eero Heinäluoma on saanut kuulla kunniansa turuilla, toreilla ja kabineteissa. Oppositioon putoaminen oli demareille ja myös Heinäluomalle henkisesti kova kolaus, mutta kun puolueessa on etsitty kissojen ja koirien kanssa vaihtoehtoa nykyiselle puheenjohtajalle, käteen uhkaakin jäädä luu.
Kovin haastajaehdokas on yhä Erkki Tuomioja, ei ole muutenkaan mikään tulevaisuuden lupaus. Hän saattaa kuitenkin lähteä jälleen ehdolle juuri siksi, ettei vahvempaa haastajaa löydy hänen edustamaltaan linjalta.
SDP:n johtajan valitsevat 350 puoluekokousedustajaa, jotka edustavat puolueen järjestöeliittiä eri puolilla maata. Heidän nykyinen valintatapansa tuo hyvin todennäköisesti Heinäluomalle enemmistön puoluekokoukseen, sillä hänen arvostuksensa järjestöaktiivien keskuudessa on yhä vahva - ainakin vahvempi kuin kenenkään toisen mahdollisen ehdokkaan tällä hetkellä.
Juuri tästä syystä Heinäluoman vastustajat SDP:ssä ovat ehdotelleet puoluejohtajan valinnan siirtämistä jäsenäänestykseen tai ainakin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen järjestämistä. Jäsenäänestyksen kannattajiin kuuluu muun muassa
SDP:n Helsingin piiri. Puolueosastojen kokouksissa ja demarilehdissä on myös tehty ehdotuksia puoluekokouskauden lyhentämisestä kahteen vuoteen, mutta se ei liity niinkään puheenjohtajapeliin kuin ukkoutuneen puolueen toimintojen nykyaikaistamiseen.
Heinäluoma ymmärtää yskän ja on painanut jarruja jäsenäänestykselle. Se kun toisi puheenjohtajan valintaan arvaamattomuutta ja satunnaisuutta, joka voisi vaarantaa hänen asemansa. Juuri nyt näyttää nimittäin siltä, että Heinäluomalta voi viedä vallan vain neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla - eikä siitäkään ole takeita.
Ensimmäiset eduskuntavaalinsa puoluejohtajana huonolla menestyksellä käynyt Eero Heinäluoma on saanut kuulla kunniansa turuilla, toreilla ja kabineteissa. Oppositioon putoaminen oli demareille ja myös Heinäluomalle henkisesti kova kolaus, mutta kun puolueessa on etsitty kissojen ja koirien kanssa vaihtoehtoa nykyiselle puheenjohtajalle, käteen uhkaakin jäädä luu.
Kovin haastajaehdokas on yhä Erkki Tuomioja, ei ole muutenkaan mikään tulevaisuuden lupaus. Hän saattaa kuitenkin lähteä jälleen ehdolle juuri siksi, ettei vahvempaa haastajaa löydy hänen edustamaltaan linjalta.
SDP:n johtajan valitsevat 350 puoluekokousedustajaa, jotka edustavat puolueen järjestöeliittiä eri puolilla maata. Heidän nykyinen valintatapansa tuo hyvin todennäköisesti Heinäluomalle enemmistön puoluekokoukseen, sillä hänen arvostuksensa järjestöaktiivien keskuudessa on yhä vahva - ainakin vahvempi kuin kenenkään toisen mahdollisen ehdokkaan tällä hetkellä.
Juuri tästä syystä Heinäluoman vastustajat SDP:ssä ovat ehdotelleet puoluejohtajan valinnan siirtämistä jäsenäänestykseen tai ainakin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen järjestämistä. Jäsenäänestyksen kannattajiin kuuluu muun muassa
SDP:n Helsingin piiri. Puolueosastojen kokouksissa ja demarilehdissä on myös tehty ehdotuksia puoluekokouskauden lyhentämisestä kahteen vuoteen, mutta se ei liity niinkään puheenjohtajapeliin kuin ukkoutuneen puolueen toimintojen nykyaikaistamiseen.
Heinäluoma ymmärtää yskän ja on painanut jarruja jäsenäänestykselle. Se kun toisi puheenjohtajan valintaan arvaamattomuutta ja satunnaisuutta, joka voisi vaarantaa hänen asemansa. Juuri nyt näyttää nimittäin siltä, että Heinäluomalta voi viedä vallan vain neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla - eikä siitäkään ole takeita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onko Heinäluoman ainoa haastaja tosiaan Erkki Tuomioja,joka viimeiset 40 vuotta onkin pyörinyt puolueen listoilla nuorison(!) ehdokkaana.
Nyt voisi mielumminkin olla puolueen eläkeläisten suosikki ja keski-ikäisten kehuma. Nuorisoon hän ei taatusti vetoa millään lailla, ylipäätään politiikka, saati demaripolitiikka on
nuorisolle mahdollisimman kaukainen asia.
Rafael Paasion aikaan (silloin ihanalla 60-luvulla) demarit mainostivat olevansa iso puolue, aivan mahtiluokkaa,kun on katto korkealla ja seinät lavealla.
Nyt taitaa olla mahti mennyt - tai ainakin vahvasti jo menossa - ja suuruudenhullut kuvitelmat historiaa.
Kiva katsoa millaisella koreografialla puolue raahustaa eteenpäin. Mitä vippaskonsteja Heinähattu keksii pysyäkseen puolueen vallan kahvassa.
Muu valta onkin toivottavasti jo enemmän tai vähemmän pysyvästi siirretty porvaripuolelle.