kesä 2008 / Ahvenanmaa...

Tässä kaamoksen keskellä olemme perheen kanssa alkaneet ajatella sinisiä ajatuksia ja ensi kesän mahdollista venelomaamme (2 aik. 2 12-15v tyttöä & laivakoira).

Kyselisin näkemyksiänne ja kokemuksianne itselleni
vieraasta Vårdö - Geta - Eckerö - M:hamina alueesta satamien (palvelu/luonnon) ja veneilijän ulottuvissa olevien nähtävyyksien ymv. osalta.

Erityisesti kiinnostaisivat Väderkär (laguunin syvyys, suojaisuus, kyy-tilanne, vesien kivisyys,...), Simskälan MM-museo,
Getan satamien suojaisuus ja Eckerön satamien täyttöaste.

Kesisreissu 4 vkoa todennäköisimmin heinäkuulla.

Olen ajatellut hankkia Partiolaisten
satamakirjan Ahvenanmaasta - onko sen väärti..?

Kiitokset etukäteen asiallisista vastauksistanne.
187463
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Laguuni on melko matala 1,4m kolkuttelee pohjaa ja suuaukolla kiviä,melko suojaisa se kylläkin on ja kyitä piisaa.
Simskälan ranta matala,joutuu ankkuroitumaan,ei pääse helpolla rantaan.
Getalla on suojaisia paikkoja mutta ulkona silloin tällöin mainingit ja aallokko kiusaa.
Siellä suunnalla vedet yleensä melko kivisiä eikä läheskään kaikkia löydy kartalta.

Äänestä
  • Aloittaja

    Väderskär: kyyt eivät haittaa, jos saari ei ole
    'täynnänsä' niitä - miten luonnehtisit? Koiran kanssa olisi silloin hankalaa, vaikka osaakin varoa niitä.

    Simskäla: onko lähistöllä laituria tai satamaa, josta voisi vaikka kävellä? Apuvene kyllä matkassa, joten no problem.

    Geta: kiviset vedet..? Aaltoa ja maininkia tulee ainakin pohjoisen puhaltaessa! ;)

    Äänestä

  • old_profile_18747 kirjoitti:

    Väderskär: kyyt eivät haittaa, jos saari ei ole
    'täynnänsä' niitä - miten luonnehtisit? Koiran kanssa olisi silloin hankalaa, vaikka osaakin varoa niitä.

    Simskäla: onko lähistöllä laituria tai satamaa, josta voisi vaikka kävellä? Apuvene kyllä matkassa, joten no problem.

    Geta: kiviset vedet..? Aaltoa ja maininkia tulee ainakin pohjoisen puhaltaessa! ;)

    ainaki on ihan ok satama siinä puolessavälissä merivartioaseman vieressä. Mistään en ole ikinä saanut niin paljon pilkillä ahventa laiturin vierestä, kuin sieltä toissa kesänä. Siellä pohjoisessa jos alkaa tuulla tosiaankin väärästä suunnasta, niin ei ole turhan paljon ainakaan vierassatamia tarjolla suojaksi..

    Äänestä

  • Lapsa kirjoitti:

    ainaki on ihan ok satama siinä puolessavälissä merivartioaseman vieressä. Mistään en ole ikinä saanut niin paljon pilkillä ahventa laiturin vierestä, kuin sieltä toissa kesänä. Siellä pohjoisessa jos alkaa tuulla tosiaankin väärästä suunnasta, niin ei ole turhan paljon ainakaan vierassatamia tarjolla suojaksi..

    Muutama kesä sitten kävin Turusta Maarianhaminassa avoveneellä, jonka jälkeen on tullut mieleen Ahvenanmaan kiertäminen veneellä.

    Pari kertaa olen pyöräillyt ympäri Ahvenanmaan, mutta Maarianhaminaa lukuun ottamatta palveluita on melko niukasti. Miten on veneellä kiertäessä? Vierassatamat Eckerössä, Hammarlandissa?

    Eckerön kierrossa on paljon aukeata, mutta Hammarlandin ja Eckerön välistä menee suojaisempi reitti. Bomarsundin ja Vårdön tienoille kierto lopulta päättyy kartan mukaan. Muutama vierassatama matkan varrella.

    Onko suunnitelmassa järkeä vai meneekö puuduttavaksi ajamiseksi? Onko matkan varrella hyvin meriasemia? (range noin 90 mpk 25 %:n varmuusmarginaalilla) Vai kannattaako sama annos bensaa polttaa mielestänne ennemmin ajamalla Turusta itään päin? :)

    Asiallisia vastauksia, kiitos.

    Äänestä

  • reilu kymmenen vuotta sitten olin myrskyluodolla ja kyllä pääsin sinne 1,60 syväyksellä.varmaan kannattaa seurata myös veden korkeuksia.itse en enää jomalö:tä lukuunottamatta pohjoisahvenanmaata jaksa kierrellä,kun siellä satamat ja palvelut niin rajallisia.maisemat kyllä upeita eikä ruuhkaa ole.

    Äänestä

  • Buster XL kirjoitti:

    Muutama kesä sitten kävin Turusta Maarianhaminassa avoveneellä, jonka jälkeen on tullut mieleen Ahvenanmaan kiertäminen veneellä.

    Pari kertaa olen pyöräillyt ympäri Ahvenanmaan, mutta Maarianhaminaa lukuun ottamatta palveluita on melko niukasti. Miten on veneellä kiertäessä? Vierassatamat Eckerössä, Hammarlandissa?

    Eckerön kierrossa on paljon aukeata, mutta Hammarlandin ja Eckerön välistä menee suojaisempi reitti. Bomarsundin ja Vårdön tienoille kierto lopulta päättyy kartan mukaan. Muutama vierassatama matkan varrella.

    Onko suunnitelmassa järkeä vai meneekö puuduttavaksi ajamiseksi? Onko matkan varrella hyvin meriasemia? (range noin 90 mpk 25 %:n varmuusmarginaalilla) Vai kannattaako sama annos bensaa polttaa mielestänne ennemmin ajamalla Turusta itään päin? :)

    Asiallisia vastauksia, kiitos.

    Öra taitaa olla viimeinen polttoaineen tankkauspaikka, jos sitä Hammarruddanin ja Eckerön välistä suojaisempaa väylää ajaa. Siinä on joskus ollut jonkinlainen vierassatamakin, jossa palvelut olivat kolikkoautomaattien varassa. Toinen mukava ja suojainen paikka yöpyä niillämain on Notviken. Mukava ja rauhallinen paikka jossa myös leirintäalue ja sen palvelut.

    Äänestä

  • mainsaill kirjoitti:

    reilu kymmenen vuotta sitten olin myrskyluodolla ja kyllä pääsin sinne 1,60 syväyksellä.varmaan kannattaa seurata myös veden korkeuksia.itse en enää jomalö:tä lukuunottamatta pohjoisahvenanmaata jaksa kierrellä,kun siellä satamat ja palvelut niin rajallisia.maisemat kyllä upeita eikä ruuhkaa ole.

    Väderskärin laguuniin pääsee sisään 1,6 syväyksellä, jos ajaa oikeasta reunasta sisään. Vasemmasta reunasta kallio laskee loivasti ja oikealta jyrkästi ja syvin paikka on 2 m oikealta.
    Laguunissa sisällä riittää syväys vasemmalla puolella, missä on hyvät sileät kalliot.
    Saaren päältä komeat maisemat.

    Pois pääsee mukavasti lähtemällä koilliseen. Ja sieltä hullbergan kautta jurmoon, fiskööseen tai mihin mieli tekeekin. Väderskärin ja hullbergan välillä olevilla pienillä saarilla on usein paljon hylkeitä.

    Äänestä

  • Setä mies kirjoitti:

    Väderskärin laguuniin pääsee sisään 1,6 syväyksellä, jos ajaa oikeasta reunasta sisään. Vasemmasta reunasta kallio laskee loivasti ja oikealta jyrkästi ja syvin paikka on 2 m oikealta.
    Laguunissa sisällä riittää syväys vasemmalla puolella, missä on hyvät sileät kalliot.
    Saaren päältä komeat maisemat.

    Pois pääsee mukavasti lähtemällä koilliseen. Ja sieltä hullbergan kautta jurmoon, fiskööseen tai mihin mieli tekeekin. Väderskärin ja hullbergan välillä olevilla pienillä saarilla on usein paljon hylkeitä.

    Ostan Setä miehelle potun Kossua, jos pääsee Väderskärin laguuniin antamillaan ohjeilla 1.6 m. syväyksellä, normaaliveden korkeudella. Oli kaksi pahaa erhettä ohjeissa.
    Ensinnäkin sisään ajo aloitetaan salmen oikealta puolelta, mutta puolivälissä salmea työntyy salmeen rantakallio, syväystä vain n. metri, joten siinä täytyy olla salmen vasemmalla reunalla.
    Toiseksi heti salmen jälkeen on yli koko salmen sisäreunan hiekkakangas, jota ei voi kiertää, syväys 1.5 m. Siis maksimisyvyys läpipääsyyn on 1,5 m. Mitä sitten, jos vesi laskee yöllä, eikä enää riitäkkään poispääsyyn? Lisäksi epäilen, että "paikalliset" täyttävät salmea kivillä ja roinalla pikkuhiljaa.
    Olen päässyt läpi mm. H-veneellä (1.3m.) FE-83 (1.5m.), mutta en Inferno 29 (1.5m.). Nykyisen veneeni syväys on liian paljon, joten käynnit saaressa ovat jääneet väliin. Sikäli hyvä, että missään ei ole ollut niin paljon punkkeja kuin siellä, myös musta kyy viihtyy. Saaresta löytyy myös oikea hauta. Muuten saari on aika vaikeakulkuinen jalkamiehelle. Rannoilta lähteviä haukia on mukava kävellessä seurailla. Silloin kun saareen liikennöi troolari oli saaressa myös avoinna oleva sauna. Ensimmäinen käyntini Väderskärissä jo 80-luvulla.

    Äänestä

Meillä olisi myös tarkoituus ensikesänä lasketella kohti Ahvenenmaata täältä perämerenrannoilta. Kiinnostukseni heräsi tuota mainitsemaasi partiolaisten satamakirjaa kohtaan. Minkähänlaisesta kirjasesta on kysymys ja mistä mahdollisuus hankkia?

Kiitos etukäteen.

Äänestä
  • Siniset muovikannet, kierreselkä, saa hyvin varustetuista kirjakaupoista. Kallis, noin 70 euroa maksaa. Siis yksi kirja, on eri kirjoja muistaakseni suunnilleen merikarttasarjojen jakojen mukaan.

    Satamia, kuvaukset, värilliset ilmakuvat suurimmista paikoista ja merikartoista pieniä paloja sisäänajoa helpottamassa. Pätevän ja kätevän näköisiä ovat, mutta tosiaan valitettavan kalliita. No, ei varmaan ole ihan halpaa ollut tekeminenkään.

    Äänestä

Aloittaja
  • Kiersin itse viime kesänä heinäkuun puolivälissä Ahvenanmaan myötäpäivää. Maarianhaminasta Edkeröhön, Käringsundin satamaan. Suojainen paikka jossa sisäänajossa saa olla tarkkana - kapeahko salmi jossa voi olla hankalaa kovalla tuulella. Satama on aika täysi.
    Seuraava pysähdys oli Hamnsundet, jossa ei ollut oikeastaan mitään muuta kuin betonilaituri jossa muutama poiju vierasveneille. Satamapalvelut rajoittuivat kioskiin, jossa pari hernekeittopurkkia, jäätelöä paria laatua.. Sauna oli kaikille yhteinen - sama (sekasauna) ja pieni. Satamaan mahtui hyvin, ei pahemmin liikennettä siellä pohjoispuolella. Tai jos oli, porukat menivät luonnonsatamiin (Djupviken on kuulemma erinomainen).
    Bomarsundin satama oli aika täysi, mutta mukava.

    Ahvenanmaan "jokamiehenoikeudet" eivät ole yhtä laajat kuin mantereella tai saaristomerellä, eli rantauminen ei ole suotavaa ihan yhtä vapaasti kuin "Suomen" puolella.
    Partiolaisten satamakirja on erinomainen apu, siellä kerrotaan aika paljon enemmän tietoa kuin siinä pienessä satamakirjassa, jossa ovat myös vhf-puhelimet. Molemmat yhdessä ovat varsin hyvä yhdistelmä.

    t. Jouni

    Äänestä

  • JRK kirjoitti:

    Kiersin itse viime kesänä heinäkuun puolivälissä Ahvenanmaan myötäpäivää. Maarianhaminasta Edkeröhön, Käringsundin satamaan. Suojainen paikka jossa sisäänajossa saa olla tarkkana - kapeahko salmi jossa voi olla hankalaa kovalla tuulella. Satama on aika täysi.
    Seuraava pysähdys oli Hamnsundet, jossa ei ollut oikeastaan mitään muuta kuin betonilaituri jossa muutama poiju vierasveneille. Satamapalvelut rajoittuivat kioskiin, jossa pari hernekeittopurkkia, jäätelöä paria laatua.. Sauna oli kaikille yhteinen - sama (sekasauna) ja pieni. Satamaan mahtui hyvin, ei pahemmin liikennettä siellä pohjoispuolella. Tai jos oli, porukat menivät luonnonsatamiin (Djupviken on kuulemma erinomainen).
    Bomarsundin satama oli aika täysi, mutta mukava.

    Ahvenanmaan "jokamiehenoikeudet" eivät ole yhtä laajat kuin mantereella tai saaristomerellä, eli rantauminen ei ole suotavaa ihan yhtä vapaasti kuin "Suomen" puolella.
    Partiolaisten satamakirja on erinomainen apu, siellä kerrotaan aika paljon enemmän tietoa kuin siinä pienessä satamakirjassa, jossa ovat myös vhf-puhelimet. Molemmat yhdessä ovat varsin hyvä yhdistelmä.

    t. Jouni

    Tässä hyvä reitti Turusta päin tullessa.

    Lappossa kaupassa käynti ja tankkaus: http://venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Lappo

    ja sieltä joko suoraan tai Bomarsundin (ja se oolannin sota oli kauhia... kun bomarsundin..." kautta: http://venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Bomarsund

    Djupvikenin luonnonsatamaan. Kannataa käydä Geta bergetillä katsomaassa maisemat:

    http://venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Djupvik

    Djupvikenistä Kärinsundin hiekkarannoille ja eläinpuistoon:
    http://venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Käringsund

    ja sitten pariksi päiväksi Marikseen.

    http://venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Maarianhamina_W

    takas esim Sottungan kautta

    http://venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Sottungalandet

    Äänestä

  • JRK kirjoitti:

    Kiersin itse viime kesänä heinäkuun puolivälissä Ahvenanmaan myötäpäivää. Maarianhaminasta Edkeröhön, Käringsundin satamaan. Suojainen paikka jossa sisäänajossa saa olla tarkkana - kapeahko salmi jossa voi olla hankalaa kovalla tuulella. Satama on aika täysi.
    Seuraava pysähdys oli Hamnsundet, jossa ei ollut oikeastaan mitään muuta kuin betonilaituri jossa muutama poiju vierasveneille. Satamapalvelut rajoittuivat kioskiin, jossa pari hernekeittopurkkia, jäätelöä paria laatua.. Sauna oli kaikille yhteinen - sama (sekasauna) ja pieni. Satamaan mahtui hyvin, ei pahemmin liikennettä siellä pohjoispuolella. Tai jos oli, porukat menivät luonnonsatamiin (Djupviken on kuulemma erinomainen).
    Bomarsundin satama oli aika täysi, mutta mukava.

    Ahvenanmaan "jokamiehenoikeudet" eivät ole yhtä laajat kuin mantereella tai saaristomerellä, eli rantauminen ei ole suotavaa ihan yhtä vapaasti kuin "Suomen" puolella.
    Partiolaisten satamakirja on erinomainen apu, siellä kerrotaan aika paljon enemmän tietoa kuin siinä pienessä satamakirjassa, jossa ovat myös vhf-puhelimet. Molemmat yhdessä ovat varsin hyvä yhdistelmä.

    t. Jouni

    Sieltä vähän pohjoiseen venelehdenkin mainostama Gråborgin saaren jyrkkä ranta jossa on suojaista piileksiä yön yli tai vähän aukeampi paikka Kåpskärin, Låganin ja Kåpskärsklobbenin välissä. Kyllähän Hamsundetissakin yön yli viihtyy - ahvenet jäi koittamatta!

    Äänestä

Hyviä vaihtoehtoja on jo esitettykin. Pari kertaa olemme perheen kanssa kiertäneet juuri myötäpäivään (Bänö, Rödhamn, Mariksen länsisatama, Käringsundet, Mattskär, Djupviken, Stormossa, Saggö, Väderskär, Kumlinge). Rödhamn, Käringsund ja tietenkin Maarianhamina ovat aina tupaten täysiä, ja liikkeellä saa olla melko aikaisin, jos meinaa saada laiturille paikan. Sen sijaan luonnonsatamissa riittää tilaa, ankkuripaikoista puhumattakaan. Bänö, Mattskär ja Saggö ovat mukavia ja suojaisia ankkuripaikkoja, mutta kahdessa viimeksi mainitussa ei kannata paljoa rantautua. Väderskärin vedet ovat armottoman kivisiä ja pohja on kallioinen, eli ankkuria on vaikea saada pitämään. Pohjoispuolelta löytyy paikka, jossa saa keulan rantaan, mutta jos tuuli kääntyy pohjan puolelle, ollaankin sormi suussa.
Stormossan kylälaituri ei virallisesti ole retkikäytössä huviveneilijöille, mutta aina siellä muutama "ulkomaalainen" vene on. Hamnsundetia pitäisin lähinnä hätäkohteena, jos ei keli salli mitään muuta - sen verran luotaantyöntävä se mielestäni on. Teilin molemmin puolin, varsinkin Suomen puolella, on lukuisia paikkoja, joissa kannattaa piipahtaa. Suosittelen, että suunnittelet matkasi pieninä etappeina, jolloin jää aikaa ihmetellä Ahvenanmaan pohjoispuolen ainutlaatuista luontoa.

Äänestä

kiinostaisi tietää, missä Vårdössä on satamia, poislukien Hummelhamn. Veneilijöille tuttuja ovat Remmarhamn jne. Onko Vårdöössa rantautumispaikkaa, vaikka maksua vastaan.

Äänestä

kiertäminen on tylsää. Omat lapset (4,8,12v) ovat rääkin kokeneet kolmasti. Mielummin mennään Grönalundille ja Skanssenille.

Maarianhaminassa Itäsatama on kiva lapsille eläin ja uimarantasaaren ansiosta. Kivoja kirkasvetisiä luonnonsatamia löytyy Storklubbenin (Flisön lounaispuolella) kaakoispuolelta, mistä menee myös "salainen" Merikarhut ryn vuosikirjassa kuvattu venereitti Föglön itäpuolelle.

Luonnonsatamista on hyvä lähteä Ahvenanmeren yli ja ruotsin puolella väylän varrella ennen Kappelskäriä on lukuisia kivoja luonnonsatamia.

Mikäli minusta olisi kiinni viettäisin kesäni Husössä, Kihdin länsipuolella olevassa saaressa missä on kiva hiekkaranta ja lampaita.

Ei ole partiolaisten satamakirjoja meillä, merikartta ja kaikuluotain ajavat lähes saman asian.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


old_profile_18747 kirjoitti:

Tässä kaamoksen keskellä olemme perheen kanssa alkaneet ajatella sinisiä ajatuksia ja ensi kesän mahdollista venelomaamme (2 aik. 2 12-15v tyttöä & laivakoira).

Kyselisin näkemyksiänne ja kokemuksianne itselleni
vieraasta Vårdö - Geta - Eckerö - M:hamina alueesta satamien (palvelu/luonnon) ja veneilijän ulottuvissa olevien nähtävyyksien ymv. osalta.

Erityisesti kiinnostaisivat Väderkär (laguunin syvyys, suojaisuus, kyy-tilanne, vesien kivisyys,...), Simskälan MM-museo,
Getan satamien suojaisuus ja Eckerön satamien täyttöaste.

Kesisreissu 4 vkoa todennäköisimmin heinäkuulla.

Olen ajatellut hankkia Partiolaisten
satamakirjan Ahvenanmaasta - onko sen väärti..?

Kiitokset etukäteen asiallisista vastauksistanne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu