olo siitä, mikä kauniiksi tarkoitettiin. Haavoja kirvelee kuin ruoskalla olisit sivaltanut, vaikka köytännössä lähinnä silitit ja hyväilit. Polvillani maassa haukon henkeä aristavat piiskan jäljet rinnassa. Tiedän, ettet tarkoittanut sitä niin. En itsekkään tuntenut heti näin, vain vasta vähän ajan kuluttua, silloin ei ollut yhteyttä sinuun minulla enää.
Katse painuu katuun tahtomattani kun tulet jossain vastaan ja paksun takkini alla piiskan jälkiä vihlaisee jälleen. En tiedä, tiedätkö mitä tunnen, kuomaseni ja sielunveljeni. Silloin kun asia oli ajankohtainen, en tuntenut näin. Pian lopun jälkeen putosin polvilleni ja tunsin saaneeni korvilleni. Ah, niin katkeran suloista. Aivan kuin meidän tarina muutenkin.
Kirjoitin tämän selvittääkseni sinulle, miksi käyttäydyn niin kuin käyttäydyn. Sinä poltat minut karrelle, jos lähestyn. Ihoni on herkkä ja pelkään kipua. Sisäisen kipuni kannan yksin. Tilanne on ollut ohi jo usean vuoden, mutta miksi tämä ei jo hellitä? Oliko maailma meille liian kova, aina erityinen sielunveljeni m.
Katse painuu katuun tahtomattani kun tulet jossain vastaan ja paksun takkini alla piiskan jälkiä vihlaisee jälleen. En tiedä, tiedätkö mitä tunnen, kuomaseni ja sielunveljeni. Silloin kun asia oli ajankohtainen, en tuntenut näin. Pian lopun jälkeen putosin polvilleni ja tunsin saaneeni korvilleni. Ah, niin katkeran suloista. Aivan kuin meidän tarina muutenkin.
Kirjoitin tämän selvittääkseni sinulle, miksi käyttäydyn niin kuin käyttäydyn. Sinä poltat minut karrelle, jos lähestyn. Ihoni on herkkä ja pelkään kipua. Sisäisen kipuni kannan yksin. Tilanne on ollut ohi jo usean vuoden, mutta miksi tämä ei jo hellitä? Oliko maailma meille liian kova, aina erityinen sielunveljeni m.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kirjailija, sellaisten hömppäromaanien rustaaja. imelää soopaa, sivukaupalla.
hömpissä pitää olla intohimoa enemmän